Tein AARREKARTAN - mitäs nyt?
Kokosin siis ihan omaksi ilokseni kuvakollaasin, jossa on minua inpiroivia juttuja tai haaveitani. Tälle on ilmeisesti nimikin, eli hengellisen kasvun / mindfullnessin / new agen piirissä puhutaan aarrekartan tekemisestä. Onko tämä nyt sellainen ja mitä sille pitäisi tehdä? Onko kenelläkään kokemusta? Onko kartasta mitään hyötyä?
Kommentit (69)
No ei se minulla ns. toimimalla toiminut, koska sain osan unelmakartastani toteutettua ihan vahingossa.
Mulla oli mm.
kuva hymyilevästä parista - löysin miesystäväni
kuva koirasta - miesystävällä oli koira
kuva hevosesta - kaveri osti hevosen, jota saan käydä ratsastamassa
kuva audista - miesystävän isä antoi "vanhan" Audinsa meille kakkosautoksi
kuva omakotitalosta - appivanhemmat muuttivat kerrostaloon ja muutimme miesystävän kanssa heidän omakotitaloonsa (ei makseta vuokraa, joten rahatilanne ei muuttunut)
kuva vuoristosta - miesystävän paras ystävä asuu ulkomailla vuoristoalueella ja käymme muutaman kerran vuodessa hänen luonaan kylässä
kuva rahasta - mun yritys pyörii ihan ok hyvin, ei tarvitse pihistellä rahan kanssa. Miehellä paljon sijoituksia, joten rahaa tulee vaikka ei töitä olisikaan. Kiva kun pystyy kaupasta ostamaan ilman että tarvii kytätä hintoja. Olen siis ollut yhdessä vaiheessa työttömänä minimitoimeentuella 3v ajan, joten olen nähnyt myös sen oikeasti köyhän puolen.
Miehen kanssa/avulla olen päässyt toteuttamaan unelmiani.
Mä en nyt oikein kässää tätä konseptia. Eli leikkaatte jostain naistenlehdistä kuvia komeista miehistä (kuka niistä rumista oikein asiakseen haaveilisi...), sormuksista (häät!), auringonlaskuista (matka!) ja mistä nyt lie. Sitten liimaatte ne random-järjestykseen A4:lle ja sit ne asiat käy teidän elämässä toteen? Anteeksi jos tässä on jotenkin pilkallinen sävy, ei ole tarkoitus, mutta epäuskoinen olen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta... Te, jotka sanotte, että aarrekarttanne ovat toteutuneet: millaisia asioita olette laittaneet ylös? Eli ovatko ne olleet arkisia juttuja, tyyliin painonpudotus ja matka Tallinnaan, vai lottovoitto ja avioliitto David Beckhamin kanssa?
Minulla aarrekartassa oli 6-7 kuvaa eri matkakohteista. Ei se nyc ole toteutunut, enkä niitä sitruunapuita nähnyt, mutta hyvin, hyvin paljon olen matkustellut.
Minulla oli "vain" jokin vihkikuva. Joo, olen naimisissa, mutta en kuvan miehen kanssa.
Minulla oli kuva iphonesta, ipadista ja tatuoiduista silmänrajauksista. Ensimmäiset olen saanut jo moneen kertaan (enkä yhtään ostanut itse). Rajauksia ei ole, enkä ota, sillä pelkään allergista reaktiota.
Sitten minulla oli kuva shampanjasta, leivoksesta, mansikasta ka timanttisormuksesta. Ne symboloivat minulle luksusta. Elän tänä päivänä luksuselämää. En ehkä beckhamin mittapuulla, mutta omallani kyllä.
T. Se, joka on tehnyt kartan kahdesti. Tämä viimeisin karttani kuuden vuoden takaa
Vau, onpa iso saavutus ostaa iPhone tai tabletti. Vaikutat aika materialistiselta.
Vierailija kirjoitti:
Mä tein aarrekartan viime kesänä, mutta mikään siinä olevista asioista ei ole vielä toteutunut. En karttaa tehdessäni ollut vielä juurikaan perehtynyt vetovoiman lakiin, mutta tämän vuoden puolella olen lukenut aiheesta paljonkin.
Olen aika pessimistinen, helposti lannistuva ihminen, jonkinlaista masennustakin on ollut taustalla jo lapsuudesta lähtien. Siksi mun on kamalan vaikea yrittää ylläpitää positiivista ajattelutapaa, uskoa ja luottaa siihen, että minulla on (että saan) nuo kaikki asiat, joita olen halunnutkin. Ja koska oikea elämäni on ollut jo pitempään tosi kurjaa ja umpikujassa, en pääse siihen tarvittavaan positiiviseen flow'hun kuin korkeintaan pieniksi hetkiksi välillä.
Yritän kuitenkin visualisoida ja tuntea kiitollisuutta, mutta hirveän raskasta se on. Olen kai liian "needy" ja epätoivoinen, että asiat voisivat manifestoitua.
"Aarrekartan" varsinainen tarkoitus on yritys saada verbaalinen päivätajuntasi kommunikoimaan päivätajunnan sokean pisteen eli minäsi kokonaisuuden kanssa. Et siis ole pelkästään se sisäinen loputon monologi, joka pääsi sisällä käy, vaikka siltä ihmisistä yleensä tuntuu.
Valitettavasti "Aarrekartta" tekee tämän huonosti. Erilaiset Toiveet leijuvat päivätajuntasi päässä sekavana verbaalisena silppuna ja sitten kasaat seinälle kuvan siitä samasta jäsentymättömästä silpusta ja toivot asioiden tapahtuvan. Oikeastaan et kuitenkaan vieläkään ole selkeästi symbolitasolla päättänyt mitään aikomusta itsellesi muuta kuin toivoa. Tämä vesittää koko prosessin ja tekee siitä juurikin sellaisen, joka toimii jos se sattuu toimimaan.
Jos haluat kokeilla jotain mielenkiintoista.
1. Mieti mitä haluaisit tapahtuvan. Ota ensin vain YKSI asia.
2. Mieti mikä yksittäinen sana kuvaisi tätä haluasi.
3. Kirjoita sana paperille.
4. Poista sanasta vokaalit.
5. Muokkaa jäljelle jäävistä konsonanteista symboli, jossa kirjaimet eivät itsestään selvästi erotu. Voit koristella symbolia haluamallasi tavalla, mutta pidä se silti mahdollisimman yksinkertaisena. Kun teet tätä keskity samalla tosissasi siihen mitä olet haluamassa (et toivomassa). Yritä saada tästä symbolista toiveesi "näköinen". Tiedät kyllä kun se alkaa näyttää "oikealta".
6. Laita kuva talteen. Se voi olla näkyvällä paikalla kodissasi tai toimistossa tai voit myös laittaa sen vaikka kirjahyllyyn tai pöytälaatikkoon. Sinun ei tarvitse tämän jälkeen ajatella tietoisesti koko asiaa.
7. Älä itse näytä tätä symbolia kenellekään äläkä kerro siitä kenellekään. Jos joku kysyy siitä voit sanoa sen olevan töherrys.
8. Kahden viikon välein voit katsella symboliasi tarkoituksella muutaman minuutin. Muista, että se on sinun tahtosi ja siksi sinulle pyhä.
Vierailija kirjoitti:
No ei se minulla ns. toimimalla toiminut, koska sain osan unelmakartastani toteutettua ihan vahingossa.
Mulla oli mm.
kuva hymyilevästä parista - löysin miesystäväni
kuva koirasta - miesystävällä oli koira
kuva hevosesta - kaveri osti hevosen, jota saan käydä ratsastamassa
kuva audista - miesystävän isä antoi "vanhan" Audinsa meille kakkosautoksi
kuva omakotitalosta - appivanhemmat muuttivat kerrostaloon ja muutimme miesystävän kanssa heidän omakotitaloonsa (ei makseta vuokraa, joten rahatilanne ei muuttunut)
kuva vuoristosta - miesystävän paras ystävä asuu ulkomailla vuoristoalueella ja käymme muutaman kerran vuodessa hänen luonaan kylässä
kuva rahasta - mun yritys pyörii ihan ok hyvin, ei tarvitse pihistellä rahan kanssa. Miehellä paljon sijoituksia, joten rahaa tulee vaikka ei töitä olisikaan. Kiva kun pystyy kaupasta ostamaan ilman että tarvii kytätä hintoja. Olen siis ollut yhdessä vaiheessa työttömänä minimitoimeentuella 3v ajan, joten olen nähnyt myös sen oikeasti köyhän puolen.Miehen kanssa/avulla olen päässyt toteuttamaan unelmiani.
Siis juuri näinhän se toimii. Johonkin keskittyminen luo lisää tuota samaa - et siis saa pandan kuvaa tuijottelemalla omaa pandaa, mutta ehkäpä näet jatkossa pandoja ja niihin liittyviä asioita joka puolella ja löydät itsesi sattumalta Ähtäristä.
Tai haaveilet tietynlaisesta asunnosta ja huomaatkin päätyneesi sellaiseen lomalle. Toivot lottovoittoa ja äitisi saa kuusi numeroa seitsemästä oikein.
Visualisoinnissa saa olla aika spesifi, että saa todella sitä, mitä haluaa eikä vain jotain sinne päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kuva iphonesta, ipadista ja tatuoiduista silmänrajauksista. Ensimmäiset olen saanut jo moneen kertaan (enkä yhtään ostanut itse).
Kerro tarkemmin. Miten nuo laitteet sinulle päätyivät?
Ensimmäisen ipadini sain äidiltäni joululahjaksi. Muut ovat joko mieheni vanhoja tai minulle ostamiaan. En ole niitä pyytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt oikein kässää tätä konseptia. Eli leikkaatte jostain naistenlehdistä kuvia komeista miehistä (kuka niistä rumista oikein asiakseen haaveilisi...), sormuksista (häät!), auringonlaskuista (matka!) ja mistä nyt lie. Sitten liimaatte ne random-järjestykseen A4:lle ja sit ne asiat käy teidän elämässä toteen? Anteeksi jos tässä on jotenkin pilkallinen sävy, ei ole tarkoitus, mutta epäuskoinen olen. :)
Vähän niin.
Ihan psykologiaa: se mihin huomio kiinnittyy se kasvaa. Alitajunnan mukaanottamista. Siksi sitä karttaa pitää katsella ja pitää mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta... Te, jotka sanotte, että aarrekarttanne ovat toteutuneet: millaisia asioita olette laittaneet ylös? Eli ovatko ne olleet arkisia juttuja, tyyliin painonpudotus ja matka Tallinnaan, vai lottovoitto ja avioliitto David Beckhamin kanssa?
Minulla aarrekartassa oli 6-7 kuvaa eri matkakohteista. Ei se nyc ole toteutunut, enkä niitä sitruunapuita nähnyt, mutta hyvin, hyvin paljon olen matkustellut.
Minulla oli "vain" jokin vihkikuva. Joo, olen naimisissa, mutta en kuvan miehen kanssa.
Minulla oli kuva iphonesta, ipadista ja tatuoiduista silmänrajauksista. Ensimmäiset olen saanut jo moneen kertaan (enkä yhtään ostanut itse). Rajauksia ei ole, enkä ota, sillä pelkään allergista reaktiota.
Sitten minulla oli kuva shampanjasta, leivoksesta, mansikasta ka timanttisormuksesta. Ne symboloivat minulle luksusta. Elän tänä päivänä luksuselämää. En ehkä beckhamin mittapuulla, mutta omallani kyllä.
T. Se, joka on tehnyt kartan kahdesti. Tämä viimeisin karttani kuuden vuoden takaa
Vau, onpa iso saavutus ostaa iPhone tai tabletti. Vaikutat aika materialistiselta.
Materialismissa ei ole mitään. Näissä asioissa laitetaan usein turhaan materialistiset ja hengelliset toiveet vastakkain. Tosiasia kuitenkin on, että tässä elämässä tarvitaan tiettyjä materiaalisia asioita elämiseen. Ja mitä vikaa on mielihyvää tuottavissa asioissa, jos ne eivät vahingoita muita?
Lisäksi tabletin tai puhelimen ostaminen ei välttämättä ole mikään läpihuutojuttu kaikille ihmisille. Ihan ohiksena.
Onko tää joku työkkärin velvoittama juttu, kotiläksy? Kamalaa pazkaa kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Onko tää joku työkkärin velvoittama juttu, kotiläksy? Kamalaa pazkaa kyllä.
Itse tein aarrekarttani työkkärin kurssilla viitisen vuotta sitten. Sitä aiemman tein peruskoulussa. :D
t. 23
Kaaosmaagi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein aarrekartan viime kesänä, mutta mikään siinä olevista asioista ei ole vielä toteutunut. En karttaa tehdessäni ollut vielä juurikaan perehtynyt vetovoiman lakiin, mutta tämän vuoden puolella olen lukenut aiheesta paljonkin.
Olen aika pessimistinen, helposti lannistuva ihminen, jonkinlaista masennustakin on ollut taustalla jo lapsuudesta lähtien. Siksi mun on kamalan vaikea yrittää ylläpitää positiivista ajattelutapaa, uskoa ja luottaa siihen, että minulla on (että saan) nuo kaikki asiat, joita olen halunnutkin. Ja koska oikea elämäni on ollut jo pitempään tosi kurjaa ja umpikujassa, en pääse siihen tarvittavaan positiiviseen flow'hun kuin korkeintaan pieniksi hetkiksi välillä.
Yritän kuitenkin visualisoida ja tuntea kiitollisuutta, mutta hirveän raskasta se on. Olen kai liian "needy" ja epätoivoinen, että asiat voisivat manifestoitua.
"Aarrekartan" varsinainen tarkoitus on yritys saada verbaalinen päivätajuntasi kommunikoimaan päivätajunnan sokean pisteen eli minäsi kokonaisuuden kanssa. Et siis ole pelkästään se sisäinen loputon monologi, joka pääsi sisällä käy, vaikka siltä ihmisistä yleensä tuntuu.
Valitettavasti "Aarrekartta" tekee tämän huonosti. Erilaiset Toiveet leijuvat päivätajuntasi päässä sekavana verbaalisena silppuna ja sitten kasaat seinälle kuvan siitä samasta jäsentymättömästä silpusta ja toivot asioiden tapahtuvan. Oikeastaan et kuitenkaan vieläkään ole selkeästi symbolitasolla päättänyt mitään aikomusta itsellesi muuta kuin toivoa. Tämä vesittää koko prosessin ja tekee siitä juurikin sellaisen, joka toimii jos se sattuu toimimaan.
Jos haluat kokeilla jotain mielenkiintoista.
1. Mieti mitä haluaisit tapahtuvan. Ota ensin vain YKSI asia.
2. Mieti mikä yksittäinen sana kuvaisi tätä haluasi.
3. Kirjoita sana paperille.
4. Poista sanasta vokaalit.
5. Muokkaa jäljelle jäävistä konsonanteista symboli, jossa kirjaimet eivät itsestään selvästi erotu. Voit koristella symbolia haluamallasi tavalla, mutta pidä se silti mahdollisimman yksinkertaisena. Kun teet tätä keskity samalla tosissasi siihen mitä olet haluamassa (et toivomassa). Yritä saada tästä symbolista toiveesi "näköinen". Tiedät kyllä kun se alkaa näyttää "oikealta".
6. Laita kuva talteen. Se voi olla näkyvällä paikalla kodissasi tai toimistossa tai voit myös laittaa sen vaikka kirjahyllyyn tai pöytälaatikkoon. Sinun ei tarvitse tämän jälkeen ajatella tietoisesti koko asiaa.
7. Älä itse näytä tätä symbolia kenellekään äläkä kerro siitä kenellekään. Jos joku kysyy siitä voit sanoa sen olevan töherrys.
8. Kahden viikon välein voit katsella symboliasi tarkoituksella muutaman minuutin. Muista, että se on sinun tahtosi ja siksi sinulle pyhä.
No huh, onpa yksinkertaisesta asiasta saatu monimutkainen! :D
Vierailija kirjoitti:
Onko tää joku työkkärin velvoittama juttu, kotiläksy? Kamalaa pazkaa kyllä.
Sähän olet vähän kuin takapenkin pojat yläasteella, kovasti huutelivat ettei tätä voi osata eikä kiinnosta ja eipä se koulu sitten sujunutkaan.
Kaaosmaagi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein aarrekartan viime kesänä, mutta mikään siinä olevista asioista ei ole vielä toteutunut. En karttaa tehdessäni ollut vielä juurikaan perehtynyt vetovoiman lakiin, mutta tämän vuoden puolella olen lukenut aiheesta paljonkin.
Olen aika pessimistinen, helposti lannistuva ihminen, jonkinlaista masennustakin on ollut taustalla jo lapsuudesta lähtien. Siksi mun on kamalan vaikea yrittää ylläpitää positiivista ajattelutapaa, uskoa ja luottaa siihen, että minulla on (että saan) nuo kaikki asiat, joita olen halunnutkin. Ja koska oikea elämäni on ollut jo pitempään tosi kurjaa ja umpikujassa, en pääse siihen tarvittavaan positiiviseen flow'hun kuin korkeintaan pieniksi hetkiksi välillä.
Yritän kuitenkin visualisoida ja tuntea kiitollisuutta, mutta hirveän raskasta se on. Olen kai liian "needy" ja epätoivoinen, että asiat voisivat manifestoitua.
"Aarrekartan" varsinainen tarkoitus on yritys saada verbaalinen päivätajuntasi kommunikoimaan päivätajunnan sokean pisteen eli minäsi kokonaisuuden kanssa. Et siis ole pelkästään se sisäinen loputon monologi, joka pääsi sisällä käy, vaikka siltä ihmisistä yleensä tuntuu.
Valitettavasti "Aarrekartta" tekee tämän huonosti. Erilaiset Toiveet leijuvat päivätajuntasi päässä sekavana verbaalisena silppuna ja sitten kasaat seinälle kuvan siitä samasta jäsentymättömästä silpusta ja toivot asioiden tapahtuvan. Oikeastaan et kuitenkaan vieläkään ole selkeästi symbolitasolla päättänyt mitään aikomusta itsellesi muuta kuin toivoa. Tämä vesittää koko prosessin ja tekee siitä juurikin sellaisen, joka toimii jos se sattuu toimimaan.
Jos haluat kokeilla jotain mielenkiintoista.
1. Mieti mitä haluaisit tapahtuvan. Ota ensin vain YKSI asia.
2. Mieti mikä yksittäinen sana kuvaisi tätä haluasi.
3. Kirjoita sana paperille.
4. Poista sanasta vokaalit.
5. Muokkaa jäljelle jäävistä konsonanteista symboli, jossa kirjaimet eivät itsestään selvästi erotu. Voit koristella symbolia haluamallasi tavalla, mutta pidä se silti mahdollisimman yksinkertaisena. Kun teet tätä keskity samalla tosissasi siihen mitä olet haluamassa (et toivomassa). Yritä saada tästä symbolista toiveesi "näköinen". Tiedät kyllä kun se alkaa näyttää "oikealta".
6. Laita kuva talteen. Se voi olla näkyvällä paikalla kodissasi tai toimistossa tai voit myös laittaa sen vaikka kirjahyllyyn tai pöytälaatikkoon. Sinun ei tarvitse tämän jälkeen ajatella tietoisesti koko asiaa.
7. Älä itse näytä tätä symbolia kenellekään äläkä kerro siitä kenellekään. Jos joku kysyy siitä voit sanoa sen olevan töherrys.
8. Kahden viikon välein voit katsella symboliasi tarkoituksella muutaman minuutin. Muista, että se on sinun tahtosi ja siksi sinulle pyhä.
Kiitos vastauksesta.
Tarkoitatko päivätajunnan sokealla pisteellä alitajuntaa? Tiedän kyllä, että minun pitäisi saada parempi yhteys alitajuntaan ja pyrkiä muutoksiin alitajuisella tasolla, se on vain hyvin hankalaa. Ja samoin tiedossa on, että toivominen tuo vain lisää toivomista. Puhut haluamisesta, mutta eikö siinä ole sama ongelma kuin toivomisessa? Haluaminen huokuu puutetta ja epätoivoa.
Harjoitatko kaaosmagiaa? Olen melko skeptinen kaikkea ns. yliluonnollista kohtaan.
Siis miten tän ymmärtäminen voi olla jollekin vaikeaa? :D Keräät kuvia, joiden avulla pitää unelmansa ja tavoitteensa aktiivisemmin mielessä, ikään kuin muistutuksena. Miten tätä voi pitää huuhaana? :D Muistilistatkin ovat teistä huuhaata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tää joku työkkärin velvoittama juttu, kotiläksy? Kamalaa pazkaa kyllä.
Itse tein aarrekarttani työkkärin kurssilla viitisen vuotta sitten. Sitä aiemman tein peruskoulussa. :D
t. 23
Minä askartelin vastaavan työkkärin järjestämässä kokkikoulussa 15 vuotta sitten. Kouluttaja ei hyväksynyt tekelettäni, koska se oli mielestään liian lennokas. Uuttakaan ei ajanpuutteen vuoksi tarvinnut tehdä...
Vierailija kirjoitti:
Kaaosmaagi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein aarrekartan viime kesänä, mutta mikään siinä olevista asioista ei ole vielä toteutunut. En karttaa tehdessäni ollut vielä juurikaan perehtynyt vetovoiman lakiin, mutta tämän vuoden puolella olen lukenut aiheesta paljonkin.
Olen aika pessimistinen, helposti lannistuva ihminen, jonkinlaista masennustakin on ollut taustalla jo lapsuudesta lähtien. Siksi mun on kamalan vaikea yrittää ylläpitää positiivista ajattelutapaa, uskoa ja luottaa siihen, että minulla on (että saan) nuo kaikki asiat, joita olen halunnutkin. Ja koska oikea elämäni on ollut jo pitempään tosi kurjaa ja umpikujassa, en pääse siihen tarvittavaan positiiviseen flow'hun kuin korkeintaan pieniksi hetkiksi välillä.
Yritän kuitenkin visualisoida ja tuntea kiitollisuutta, mutta hirveän raskasta se on. Olen kai liian "needy" ja epätoivoinen, että asiat voisivat manifestoitua.
"Aarrekartan" varsinainen tarkoitus on yritys saada verbaalinen päivätajuntasi kommunikoimaan päivätajunnan sokean pisteen eli minäsi kokonaisuuden kanssa. Et siis ole pelkästään se sisäinen loputon monologi, joka pääsi sisällä käy, vaikka siltä ihmisistä yleensä tuntuu.
Valitettavasti "Aarrekartta" tekee tämän huonosti. Erilaiset Toiveet leijuvat päivätajuntasi päässä sekavana verbaalisena silppuna ja sitten kasaat seinälle kuvan siitä samasta jäsentymättömästä silpusta ja toivot asioiden tapahtuvan. Oikeastaan et kuitenkaan vieläkään ole selkeästi symbolitasolla päättänyt mitään aikomusta itsellesi muuta kuin toivoa. Tämä vesittää koko prosessin ja tekee siitä juurikin sellaisen, joka toimii jos se sattuu toimimaan.
Jos haluat kokeilla jotain mielenkiintoista.
1. Mieti mitä haluaisit tapahtuvan. Ota ensin vain YKSI asia.
2. Mieti mikä yksittäinen sana kuvaisi tätä haluasi.
3. Kirjoita sana paperille.
4. Poista sanasta vokaalit.
5. Muokkaa jäljelle jäävistä konsonanteista symboli, jossa kirjaimet eivät itsestään selvästi erotu. Voit koristella symbolia haluamallasi tavalla, mutta pidä se silti mahdollisimman yksinkertaisena. Kun teet tätä keskity samalla tosissasi siihen mitä olet haluamassa (et toivomassa). Yritä saada tästä symbolista toiveesi "näköinen". Tiedät kyllä kun se alkaa näyttää "oikealta".
6. Laita kuva talteen. Se voi olla näkyvällä paikalla kodissasi tai toimistossa tai voit myös laittaa sen vaikka kirjahyllyyn tai pöytälaatikkoon. Sinun ei tarvitse tämän jälkeen ajatella tietoisesti koko asiaa.
7. Älä itse näytä tätä symbolia kenellekään äläkä kerro siitä kenellekään. Jos joku kysyy siitä voit sanoa sen olevan töherrys.
8. Kahden viikon välein voit katsella symboliasi tarkoituksella muutaman minuutin. Muista, että se on sinun tahtosi ja siksi sinulle pyhä.
Kiitos vastauksesta.
Tarkoitatko päivätajunnan sokealla pisteellä alitajuntaa? Tiedän kyllä, että minun pitäisi saada parempi yhteys alitajuntaan ja pyrkiä muutoksiin alitajuisella tasolla, se on vain hyvin hankalaa. Ja samoin tiedossa on, että toivominen tuo vain lisää toivomista. Puhut haluamisesta, mutta eikö siinä ole sama ongelma kuin toivomisessa? Haluaminen huokuu puutetta ja epätoivoa.
Harjoitatko kaaosmagiaa? Olen melko skeptinen kaikkea ns. yliluonnollista kohtaan.
Sokealla pisteellä tarkoitan koko Tajuntaa. Se, joka nyt keskustelee kanssani on vain osa siitä. Tämä on äärimmäisen helppoa osoittaa käytännön esimerkillä: kun näet unta, jossa puhut jonkun ihmisen kanssa et tiedä etukäteen mitä hän tulee sanomaan tai mitä hän ajattelee. Silti unessa olet sinä ja tämä "toinen", jonka kanssa keskustelet. Molemmat ovat Sinä, mutta tämä Sinä on enemmän kuin se joka näkee unta. Siis päivätajuntasi on ainoastaan osa Tajuntaasi. Tajuntasi ylätaso ei käytä sanoja vaan päivätajuntasi on lähinnä sen "käyttöliittymä".
Tajuntasi kokonaisuus sisältää vain kaksi halua (halu lisääntyä ja halu pysyä elossa) ja sitä voi halutessaan pitää eläimellisenä ja moraalittomana. Päivittäiset pienet materialistiset ja konkreettiset tarpeesi ovat päivätajuntasi haluja ja tarpeita eivät varsinaisen Tajuntasi tarpeita. Siksi niiden kommunikoiminen Tajunnallesi ymmärrettävässä muodossa saattaa olla hyödyllistä.
Ongelmana on, että sanallinen kieli on opittua ja tosiasiassa päivätajuntasi muodostuu siitä. Varsinainen Tajuntasi ei muodostu puhutusta kielestä.
Kaaosmagialla itsessään ei ole mitään tekemistä minkään yliluonnollisen kanssa vaikka jotkut sitä harjoittavat käyttävätkin "yliluonnollisia" rituaaleja tai jopa uskovat valintansa mukaan yliluonnolliseen. Jokainen käyttää sitä mikä toimii. Itse en ole kiinnostunut okkultismista koska olen agnostikko ja skeptikko.
Halulla tarkoitan tässä tapauksessa intentiota (=pyrkimys, aikomus).
Vierailija kirjoitti:
Kaaosmaagi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein aarrekartan viime kesänä, mutta mikään siinä olevista asioista ei ole vielä toteutunut. En karttaa tehdessäni ollut vielä juurikaan perehtynyt vetovoiman lakiin, mutta tämän vuoden puolella olen lukenut aiheesta paljonkin.
Olen aika pessimistinen, helposti lannistuva ihminen, jonkinlaista masennustakin on ollut taustalla jo lapsuudesta lähtien. Siksi mun on kamalan vaikea yrittää ylläpitää positiivista ajattelutapaa, uskoa ja luottaa siihen, että minulla on (että saan) nuo kaikki asiat, joita olen halunnutkin. Ja koska oikea elämäni on ollut jo pitempään tosi kurjaa ja umpikujassa, en pääse siihen tarvittavaan positiiviseen flow'hun kuin korkeintaan pieniksi hetkiksi välillä.
Yritän kuitenkin visualisoida ja tuntea kiitollisuutta, mutta hirveän raskasta se on. Olen kai liian "needy" ja epätoivoinen, että asiat voisivat manifestoitua.
"Aarrekartan" varsinainen tarkoitus on yritys saada verbaalinen päivätajuntasi kommunikoimaan päivätajunnan sokean pisteen eli minäsi kokonaisuuden kanssa. Et siis ole pelkästään se sisäinen loputon monologi, joka pääsi sisällä käy, vaikka siltä ihmisistä yleensä tuntuu.
Valitettavasti "Aarrekartta" tekee tämän huonosti. Erilaiset Toiveet leijuvat päivätajuntasi päässä sekavana verbaalisena silppuna ja sitten kasaat seinälle kuvan siitä samasta jäsentymättömästä silpusta ja toivot asioiden tapahtuvan. Oikeastaan et kuitenkaan vieläkään ole selkeästi symbolitasolla päättänyt mitään aikomusta itsellesi muuta kuin toivoa. Tämä vesittää koko prosessin ja tekee siitä juurikin sellaisen, joka toimii jos se sattuu toimimaan.
Jos haluat kokeilla jotain mielenkiintoista.
1. Mieti mitä haluaisit tapahtuvan. Ota ensin vain YKSI asia.
2. Mieti mikä yksittäinen sana kuvaisi tätä haluasi.
3. Kirjoita sana paperille.
4. Poista sanasta vokaalit.
5. Muokkaa jäljelle jäävistä konsonanteista symboli, jossa kirjaimet eivät itsestään selvästi erotu. Voit koristella symbolia haluamallasi tavalla, mutta pidä se silti mahdollisimman yksinkertaisena. Kun teet tätä keskity samalla tosissasi siihen mitä olet haluamassa (et toivomassa). Yritä saada tästä symbolista toiveesi "näköinen". Tiedät kyllä kun se alkaa näyttää "oikealta".
6. Laita kuva talteen. Se voi olla näkyvällä paikalla kodissasi tai toimistossa tai voit myös laittaa sen vaikka kirjahyllyyn tai pöytälaatikkoon. Sinun ei tarvitse tämän jälkeen ajatella tietoisesti koko asiaa.
7. Älä itse näytä tätä symbolia kenellekään äläkä kerro siitä kenellekään. Jos joku kysyy siitä voit sanoa sen olevan töherrys.
8. Kahden viikon välein voit katsella symboliasi tarkoituksella muutaman minuutin. Muista, että se on sinun tahtosi ja siksi sinulle pyhä.
No huh, onpa yksinkertaisesta asiasta saatu monimutkainen! :D
Jos yhden kuvion piirtäminen ja keskittyminen tuntuu liian raskaalta niin onnea vaan matkaan "aarrekartan" toiveita toteuttavan voiman kanssa....
Kaaosmaagi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaaosmaagi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein aarrekartan viime kesänä, mutta mikään siinä olevista asioista ei ole vielä toteutunut. En karttaa tehdessäni ollut vielä juurikaan perehtynyt vetovoiman lakiin, mutta tämän vuoden puolella olen lukenut aiheesta paljonkin.
Olen aika pessimistinen, helposti lannistuva ihminen, jonkinlaista masennustakin on ollut taustalla jo lapsuudesta lähtien. Siksi mun on kamalan vaikea yrittää ylläpitää positiivista ajattelutapaa, uskoa ja luottaa siihen, että minulla on (että saan) nuo kaikki asiat, joita olen halunnutkin. Ja koska oikea elämäni on ollut jo pitempään tosi kurjaa ja umpikujassa, en pääse siihen tarvittavaan positiiviseen flow'hun kuin korkeintaan pieniksi hetkiksi välillä.
Yritän kuitenkin visualisoida ja tuntea kiitollisuutta, mutta hirveän raskasta se on. Olen kai liian "needy" ja epätoivoinen, että asiat voisivat manifestoitua.
"Aarrekartan" varsinainen tarkoitus on yritys saada verbaalinen päivätajuntasi kommunikoimaan päivätajunnan sokean pisteen eli minäsi kokonaisuuden kanssa. Et siis ole pelkästään se sisäinen loputon monologi, joka pääsi sisällä käy, vaikka siltä ihmisistä yleensä tuntuu.
Valitettavasti "Aarrekartta" tekee tämän huonosti. Erilaiset Toiveet leijuvat päivätajuntasi päässä sekavana verbaalisena silppuna ja sitten kasaat seinälle kuvan siitä samasta jäsentymättömästä silpusta ja toivot asioiden tapahtuvan. Oikeastaan et kuitenkaan vieläkään ole selkeästi symbolitasolla päättänyt mitään aikomusta itsellesi muuta kuin toivoa. Tämä vesittää koko prosessin ja tekee siitä juurikin sellaisen, joka toimii jos se sattuu toimimaan.
Jos haluat kokeilla jotain mielenkiintoista.
1. Mieti mitä haluaisit tapahtuvan. Ota ensin vain YKSI asia.
2. Mieti mikä yksittäinen sana kuvaisi tätä haluasi.
3. Kirjoita sana paperille.
4. Poista sanasta vokaalit.
5. Muokkaa jäljelle jäävistä konsonanteista symboli, jossa kirjaimet eivät itsestään selvästi erotu. Voit koristella symbolia haluamallasi tavalla, mutta pidä se silti mahdollisimman yksinkertaisena. Kun teet tätä keskity samalla tosissasi siihen mitä olet haluamassa (et toivomassa). Yritä saada tästä symbolista toiveesi "näköinen". Tiedät kyllä kun se alkaa näyttää "oikealta".
6. Laita kuva talteen. Se voi olla näkyvällä paikalla kodissasi tai toimistossa tai voit myös laittaa sen vaikka kirjahyllyyn tai pöytälaatikkoon. Sinun ei tarvitse tämän jälkeen ajatella tietoisesti koko asiaa.
7. Älä itse näytä tätä symbolia kenellekään äläkä kerro siitä kenellekään. Jos joku kysyy siitä voit sanoa sen olevan töherrys.
8. Kahden viikon välein voit katsella symboliasi tarkoituksella muutaman minuutin. Muista, että se on sinun tahtosi ja siksi sinulle pyhä.
Kiitos vastauksesta.
Tarkoitatko päivätajunnan sokealla pisteellä alitajuntaa? Tiedän kyllä, että minun pitäisi saada parempi yhteys alitajuntaan ja pyrkiä muutoksiin alitajuisella tasolla, se on vain hyvin hankalaa. Ja samoin tiedossa on, että toivominen tuo vain lisää toivomista. Puhut haluamisesta, mutta eikö siinä ole sama ongelma kuin toivomisessa? Haluaminen huokuu puutetta ja epätoivoa.
Harjoitatko kaaosmagiaa? Olen melko skeptinen kaikkea ns. yliluonnollista kohtaan.
Sokealla pisteellä tarkoitan koko Tajuntaa. Se, joka nyt keskustelee kanssani on vain osa siitä. Tämä on äärimmäisen helppoa osoittaa käytännön esimerkillä: kun näet unta, jossa puhut jonkun ihmisen kanssa et tiedä etukäteen mitä hän tulee sanomaan tai mitä hän ajattelee. Silti unessa olet sinä ja tämä "toinen", jonka kanssa keskustelet. Molemmat ovat Sinä, mutta tämä Sinä on enemmän kuin se joka näkee unta. Siis päivätajuntasi on ainoastaan osa Tajuntaasi. Tajuntasi ylätaso ei käytä sanoja vaan päivätajuntasi on lähinnä sen "käyttöliittymä".
Tajuntasi kokonaisuus sisältää vain kaksi halua (halu lisääntyä ja halu pysyä elossa) ja sitä voi halutessaan pitää eläimellisenä ja moraalittomana. Päivittäiset pienet materialistiset ja konkreettiset tarpeesi ovat päivätajuntasi haluja ja tarpeita eivät varsinaisen Tajuntasi tarpeita. Siksi niiden kommunikoiminen Tajunnallesi ymmärrettävässä muodossa saattaa olla hyödyllistä.
Ongelmana on, että sanallinen kieli on opittua ja tosiasiassa päivätajuntasi muodostuu siitä. Varsinainen Tajuntasi ei muodostu puhutusta kielestä.
Kaaosmagialla itsessään ei ole mitään tekemistä minkään yliluonnollisen kanssa vaikka jotkut sitä harjoittavat käyttävätkin "yliluonnollisia" rituaaleja tai jopa uskovat valintansa mukaan yliluonnolliseen. Jokainen käyttää sitä mikä toimii. Itse en ole kiinnostunut okkultismista koska olen agnostikko ja skeptikko.
Halulla tarkoitan tässä tapauksessa intentiota (=pyrkimys, aikomus).
Ok, tämä selvensi asiaa paljon. Oletko itse edesauttanut pyrkimyksiäsi tuolla menetelmällä, josta kerroit aiemmin?
Vierailija kirjoitti:
Kaaosmaagi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaaosmaagi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein aarrekartan viime kesänä, mutta mikään siinä olevista asioista ei ole vielä toteutunut. En karttaa tehdessäni ollut vielä juurikaan perehtynyt vetovoiman lakiin, mutta tämän vuoden puolella olen lukenut aiheesta paljonkin.
Olen aika pessimistinen, helposti lannistuva ihminen, jonkinlaista masennustakin on ollut taustalla jo lapsuudesta lähtien. Siksi mun on kamalan vaikea yrittää ylläpitää positiivista ajattelutapaa, uskoa ja luottaa siihen, että minulla on (että saan) nuo kaikki asiat, joita olen halunnutkin. Ja koska oikea elämäni on ollut jo pitempään tosi kurjaa ja umpikujassa, en pääse siihen tarvittavaan positiiviseen flow'hun kuin korkeintaan pieniksi hetkiksi välillä.
Yritän kuitenkin visualisoida ja tuntea kiitollisuutta, mutta hirveän raskasta se on. Olen kai liian "needy" ja epätoivoinen, että asiat voisivat manifestoitua.
"Aarrekartan" varsinainen tarkoitus on yritys saada verbaalinen päivätajuntasi kommunikoimaan päivätajunnan sokean pisteen eli minäsi kokonaisuuden kanssa. Et siis ole pelkästään se sisäinen loputon monologi, joka pääsi sisällä käy, vaikka siltä ihmisistä yleensä tuntuu.
Valitettavasti "Aarrekartta" tekee tämän huonosti. Erilaiset Toiveet leijuvat päivätajuntasi päässä sekavana verbaalisena silppuna ja sitten kasaat seinälle kuvan siitä samasta jäsentymättömästä silpusta ja toivot asioiden tapahtuvan. Oikeastaan et kuitenkaan vieläkään ole selkeästi symbolitasolla päättänyt mitään aikomusta itsellesi muuta kuin toivoa. Tämä vesittää koko prosessin ja tekee siitä juurikin sellaisen, joka toimii jos se sattuu toimimaan.
Jos haluat kokeilla jotain mielenkiintoista.
1. Mieti mitä haluaisit tapahtuvan. Ota ensin vain YKSI asia.
2. Mieti mikä yksittäinen sana kuvaisi tätä haluasi.
3. Kirjoita sana paperille.
4. Poista sanasta vokaalit.
5. Muokkaa jäljelle jäävistä konsonanteista symboli, jossa kirjaimet eivät itsestään selvästi erotu. Voit koristella symbolia haluamallasi tavalla, mutta pidä se silti mahdollisimman yksinkertaisena. Kun teet tätä keskity samalla tosissasi siihen mitä olet haluamassa (et toivomassa). Yritä saada tästä symbolista toiveesi "näköinen". Tiedät kyllä kun se alkaa näyttää "oikealta".
6. Laita kuva talteen. Se voi olla näkyvällä paikalla kodissasi tai toimistossa tai voit myös laittaa sen vaikka kirjahyllyyn tai pöytälaatikkoon. Sinun ei tarvitse tämän jälkeen ajatella tietoisesti koko asiaa.
7. Älä itse näytä tätä symbolia kenellekään äläkä kerro siitä kenellekään. Jos joku kysyy siitä voit sanoa sen olevan töherrys.
8. Kahden viikon välein voit katsella symboliasi tarkoituksella muutaman minuutin. Muista, että se on sinun tahtosi ja siksi sinulle pyhä.
Kiitos vastauksesta.
Tarkoitatko päivätajunnan sokealla pisteellä alitajuntaa? Tiedän kyllä, että minun pitäisi saada parempi yhteys alitajuntaan ja pyrkiä muutoksiin alitajuisella tasolla, se on vain hyvin hankalaa. Ja samoin tiedossa on, että toivominen tuo vain lisää toivomista. Puhut haluamisesta, mutta eikö siinä ole sama ongelma kuin toivomisessa? Haluaminen huokuu puutetta ja epätoivoa.
Harjoitatko kaaosmagiaa? Olen melko skeptinen kaikkea ns. yliluonnollista kohtaan.
Sokealla pisteellä tarkoitan koko Tajuntaa. Se, joka nyt keskustelee kanssani on vain osa siitä. Tämä on äärimmäisen helppoa osoittaa käytännön esimerkillä: kun näet unta, jossa puhut jonkun ihmisen kanssa et tiedä etukäteen mitä hän tulee sanomaan tai mitä hän ajattelee. Silti unessa olet sinä ja tämä "toinen", jonka kanssa keskustelet. Molemmat ovat Sinä, mutta tämä Sinä on enemmän kuin se joka näkee unta. Siis päivätajuntasi on ainoastaan osa Tajuntaasi. Tajuntasi ylätaso ei käytä sanoja vaan päivätajuntasi on lähinnä sen "käyttöliittymä".
Tajuntasi kokonaisuus sisältää vain kaksi halua (halu lisääntyä ja halu pysyä elossa) ja sitä voi halutessaan pitää eläimellisenä ja moraalittomana. Päivittäiset pienet materialistiset ja konkreettiset tarpeesi ovat päivätajuntasi haluja ja tarpeita eivät varsinaisen Tajuntasi tarpeita. Siksi niiden kommunikoiminen Tajunnallesi ymmärrettävässä muodossa saattaa olla hyödyllistä.
Ongelmana on, että sanallinen kieli on opittua ja tosiasiassa päivätajuntasi muodostuu siitä. Varsinainen Tajuntasi ei muodostu puhutusta kielestä.
Kaaosmagialla itsessään ei ole mitään tekemistä minkään yliluonnollisen kanssa vaikka jotkut sitä harjoittavat käyttävätkin "yliluonnollisia" rituaaleja tai jopa uskovat valintansa mukaan yliluonnolliseen. Jokainen käyttää sitä mikä toimii. Itse en ole kiinnostunut okkultismista koska olen agnostikko ja skeptikko.
Halulla tarkoitan tässä tapauksessa intentiota (=pyrkimys, aikomus).
Ok, tämä selvensi asiaa paljon. Oletko itse edesauttanut pyrkimyksiäsi tuolla menetelmällä, josta kerroit aiemmin?
Olen edesauttanut pyrkimyksiäni tällä menetelmällä sillä tasolla etten tohdi enää pelleillä aiheen kanssa turhaan, vaan käytän sitä ainoastaan jos siihen on todellista syytä ja tunnen vaikuttimieni olevan puhtaat. Muutoin pyrin toteuttamaan asioita tekemällä ne täällä päivätajunnan puolella.
Voit nimittäin haluta myös ikävämpiä asioita tapahtuvaksi, mutta hinta on todella kova ja leikki vaarallista itselle sekä läheisille. Kuten sanoin, Tajuntaasi voidaan pitää eläimellisenä ja moraalittomana koska sen tarpeet ovat puhtaan eläimellisiä. Se kyllä voi saada asioita tapahtumaan, mutta se ei kysele abstrakteja eikä se välitä hinnoista, jotka tulevat maksuun vasta myöhemmin. Sillä ei ole omatuntoa vaan sinulla. Pahimmillaan tulet käyttäneeksi lekaa kananmunien kuorimiseen. Olen todellakin polttanut näppini nuorempana pariin kertaan ja kerran vanhempanakin.
Kuvailemani "sinetti-tekniikka" (=sigil) on vain yksi esimerkki kaaosmagian tekniikoista.
I feel you. Itse räpistelin "vetovoiman lain" kanssa monta vuotta, koska olin samanlainen kuin sinä enkä tosiaankaan saanut moniakaan asioita, joita halusin. Kiitollisuuden ja positiivisuuden ylläpitäminen oli todella vaikeaa ja yltäkylläisyyden sijaan koko olemukseni henki puutetta. Rahan, hyvinvoinnin, terveyden, onnellisuuden puutetta. Silti yritin epätoivoisesti keskittyä haaveisiini. Haihatteluksi se jäikin.
Hulluuden määritelmä taisi olla se, että tekee uudestaan ja uudestaan asiat samalla tavalla ja odottaa eri lopputulosta. Tein niin vuosien ajan. Jotkin asiat toteutuivat ja joskus jopa yksittäiset pienet ajatukset manifestoituivat yllättäen. Näin vetovoiman lain toiminnan elämässäni siinä määrin, että uskoin - ja uskon - edelleen siihen, että omalla keskittymisellämme voimme vaikuttaa vahvasti siihen, mitä elämä tiellemme tuo. Niin moni synkroniteetti ei voi nimittäin olla sattumaa.
No, tähän päivään. Käännekohta tuolle kaikelle oli, kun kohtasin todella merkittävän asian, jota halusin todella kovasti ja joka inspiroi minua valtavasti. Sen sijaan, että olisin keskittynyt haluuni ja toiveisiini, aloin elää elämääni kuin minulla olisi tuo asia jo. Kuulostaa kliseiseltä, mutta siis tajusin, että en olisi tuon toiveeni toteuduttua yhtään rippustakaan onnellisempi kuin olen nyt, jos en päätä olla onnellinen. Siksi aloin joka hetki elää kuin tuo suuri haaveeni olisi totta; mitä söisin nyt, jos se olisi totta; miltä minusta tuntuisi nyt; miten kohtelisin puolisoani; pesisinkö nyt lattiat, jos haaveeni olisi totta jne.
Kyseinen "suuri" haave ei ole käynyt todeksi, mutta elämäni KAIKKI muut osa-alueet ovat korjaantuneet ja parantuneet mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Uskon, että pyrkimykseni tietoiseen läsnäolemiseen jatkuvalla autopilotilla käymisen ja turhan haaveilun sijaan on ollut avainsana. Ja siis se, että olen tehnyt joka hetki parhaani elämäni käytännön asioissa, on avannut monia ovia jotka olivat aiemmin suljettuja. Ajatuksen ja tunnetason työllä on merkitystä.