Kaverin isä soitti eilen ja sanoi: "Sovitaan, että teidän lapsi ei tule meille ainakaan kahteen viikkoon."

Vierailija kirjoitti:

Typeriä tällaiset aloitukset, missä ap ei vastaa yhteenkään viestiin.

Näitä aloituksia kutsutaan yleensä provoiksi.

Typerä porvoojuttu taas.

Eihän oikeassa elämässä edes tuommoisia ongelmia tule, meiltä lähtisi mukula kartanolle heti, kun minä niin päätän. Ja ovella osaan kyllä pyöräyttää 180 astetta ja laittaa oven kiinni, jos vieraat penskat liikaa pyörii.

Mutta tää on taas näitä niin munattomia aloituksia, että hävettää, kun vastasin.

Ymmärrän kyllä että lasten kavereita ei haluta ihan päivittäin hoitaa. Varsinkin viikonloppuisin moni perhe haluaa olla perheen kesken. Eri asia jos muksut ovat ulkona.

Liikaa. Ap on selvästi näitä jotka ei ymmärrä rajoja.

Just oikein rajoittaa! Perhe haluaa viettää vähäistä vapaa-aikaa perheen kesken, ja vanhemmat levätä, tms. On kohtuullista, että etenkin viikonloppuisin kaverivierailuja rajoitetaan. Perheellä voi olla omia suunnitelmia, mutta kun kuviooon mukaan tulee norkoilemaan kaveri - niin seuraa yleensä vääntöä, mitä tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typeriä tällaiset aloitukset, missä ap ei vastaa yhteenkään viestiin.

Hei, aloituksesta on 10min. Ei kaikilla ole aikaa koko aikaa päivystää.

Miksi tehdä edes aloitusta, jos tietää tiukan aikataulunsa. ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typeriä tällaiset aloitukset, missä ap ei vastaa yhteenkään viestiin.

Hei, aloituksesta on 10min. Ei kaikilla ole aikaa koko aikaa päivystää.

Miksi tehdä edes aloitusta, jos tietää tiukan aikataulunsa. ohis

Koska palstalle voi palata myöhemminkin?!

Miksi lapset on koko ajan kaverilla? Minä hommauduin jo viskari-iässä eli heti kaverikyläilyjen alettua eroon sellaisista kavereista, joiden vanhemmat ei ymmärrä vastavuoroisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä palsta on mennyt ihan pilalle, näitä umpityperiä muka aloituksia täynnä.

Keskenkasvuisetko tämän on vallanneet, vai idiootit?

Et tunnista itsestäsi käytöstä, josta syytät muita?

Aha, viisaasti sanottu.

Tunnen olevani idiootti, kun aukaisen tämän typerän ketjun. Totuus on, etten pysty kommentoimaan, jos en avaa.

Entäs sinä,  tunnistatko sinä?

Meillä koti ei ole mikään linnoitus. Tänne saa tulla ihan joka ikinen päivä lapsen ystäviä kylään, yleensä tulee 1, 2 tai 3 heti koulun jälkeen ja usein ollaan ihan nukkumaanmenoaikaan asti.

Sävellän lapsille halvalla tehdyn päivällisen kolmen jälkeen ja seitsemältä illallisen. Joskus lapsen koulukaverit pyytävät jotain lempiruokaansa, teen jos jaksan, ellei ole liian kallis ja vaativa ruoka. Olen myös lasten uskottu: minulta kysytään isoja asioita elämästä ja kehityksestä ja pelataan porukalla sanapelejä.

Useimmiten lapset saavat kuitenkin olla lastenhuoneessa tai jossain toisessa huoneessa missä itse olen.

Olen myös delegoinut lapsivieraita tiskaamaan ja imuroimaan meillä ja lähtenyt itse ajelulle.

Tilanne olisi eri jos omia lapsia olisi enemmän kuin yksi.

Vastavuoroisuus ei pelaa kaikkien kohdalla, joillain on kotona väsynyt isä, migreeni-äiti tai liuta häiritseviä sisaruksia.

Yökyläilyissä vaadin täyttä vastavuoroisuutta.

Ap:n tapauksessa epäilen solidaarisuuden puuttumista. Lapselta on tietenkin kysytty,

että koskas meidän Luka pääsee teille pelaamaan ja lapsi on vastannut:

-Äiti ei tykkää että meillä ollaan, se sanoo et teiän Luka huutaa liikaa. Ja kerran isi tuli töistä ja suuttu että kuka on tiputtanu sen takin ja sotkenu pelivarusteet. No se oli teiän Luka ku oli siel vaatekomeros piilossa.

Isä sano et Luka ei kyllä saa tulla meiän vaatekaappiin enää ikinä.

...Ja Lukan isä loukkaantui ikihyviksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä palsta on mennyt ihan pilalle, näitä umpityperiä muka aloituksia täynnä.

Keskenkasvuisetko tämän on vallanneet, vai idiootit?

Et tunnista itsestäsi käytöstä, josta syytät muita?

Ohiksena totean, lässynlässynlää, taisipa luonnolle kolahtaa.

Niin mutta on ollut niin helppoo laittaa lapsi sinne rikkaammalle kaverille. Olen saanut omaa aikaa ja syödä rauhassa suklaata. Ei lapsessani mitään vikaa ole, on hyvä ystävä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä koti ei ole mikään linnoitus. Tänne saa tulla ihan joka ikinen päivä lapsen ystäviä kylään, yleensä tulee 1, 2 tai 3 heti koulun jälkeen ja usein ollaan ihan nukkumaanmenoaikaan asti.

Sävellän lapsille halvalla tehdyn päivällisen kolmen jälkeen ja seitsemältä illallisen. Joskus lapsen koulukaverit pyytävät jotain lempiruokaansa, teen jos jaksan, ellei ole liian kallis ja vaativa ruoka. Olen myös lasten uskottu: minulta kysytään isoja asioita elämästä ja kehityksestä ja pelataan porukalla sanapelejä.

Useimmiten lapset saavat kuitenkin olla lastenhuoneessa tai jossain toisessa huoneessa missä itse olen.

Olen myös delegoinut lapsivieraita tiskaamaan ja imuroimaan meillä ja lähtenyt itse ajelulle.

Tilanne olisi eri jos omia lapsia olisi enemmän kuin yksi.

Vastavuoroisuus ei pelaa kaikkien kohdalla, joillain on kotona väsynyt isä, migreeni-äiti tai liuta häiritseviä sisaruksia.

Yökyläilyissä vaadin täyttä vastavuoroisuutta.

Ap:n tapauksessa epäilen solidaarisuuden puuttumista. Lapselta on tietenkin kysytty,

että koskas meidän Luka pääsee teille pelaamaan ja lapsi on vastannut:

-Äiti ei tykkää että meillä ollaan, se sanoo et teiän Luka huutaa liikaa. Ja kerran isi tuli töistä ja suuttu että kuka on tiputtanu sen takin ja sotkenu pelivarusteet. No se oli teiän Luka ku oli siel vaatekomeros piilossa.

Isä sano et Luka ei kyllä saa tulla meiän vaatekaappiin enää ikinä.

...Ja Lukan isä loukkaantui ikihyviksi.

Et voi olla tosissasi, että lapsia tulee suoraan koulusta nukkumaanmenoaikaan asti??? Olisin tosi huolissani heidän perheoloistaan!!!

Tää on upea hieno laajennus keskusteluun, nyt jopa tehdään lasten kavereitten lempiruokia näitten pyynnöstä. :D Kyllä nyt muut äidit kalpenee kateudesta, kun eivät moiseen ole älynneet alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä koti ei ole mikään linnoitus. Tänne saa tulla ihan joka ikinen päivä lapsen ystäviä kylään, yleensä tulee 1, 2 tai 3 heti koulun jälkeen ja usein ollaan ihan nukkumaanmenoaikaan asti.

Sävellän lapsille halvalla tehdyn päivällisen kolmen jälkeen ja seitsemältä illallisen. Joskus lapsen koulukaverit pyytävät jotain lempiruokaansa, teen jos jaksan, ellei ole liian kallis ja vaativa ruoka. Olen myös lasten uskottu: minulta kysytään isoja asioita elämästä ja kehityksestä ja pelataan porukalla sanapelejä.

Useimmiten lapset saavat kuitenkin olla lastenhuoneessa tai jossain toisessa huoneessa missä itse olen.

Olen myös delegoinut lapsivieraita tiskaamaan ja imuroimaan meillä ja lähtenyt itse ajelulle.

Tilanne olisi eri jos omia lapsia olisi enemmän kuin yksi.

Vastavuoroisuus ei pelaa kaikkien kohdalla, joillain on kotona väsynyt isä, migreeni-äiti tai liuta häiritseviä sisaruksia.

Yökyläilyissä vaadin täyttä vastavuoroisuutta.

Ap:n tapauksessa epäilen solidaarisuuden puuttumista. Lapselta on tietenkin kysytty,

että koskas meidän Luka pääsee teille pelaamaan ja lapsi on vastannut:

-Äiti ei tykkää että meillä ollaan, se sanoo et teiän Luka huutaa liikaa. Ja kerran isi tuli töistä ja suuttu että kuka on tiputtanu sen takin ja sotkenu pelivarusteet. No se oli teiän Luka ku oli siel vaatekomeros piilossa.

Isä sano et Luka ei kyllä saa tulla meiän vaatekaappiin enää ikinä.

...Ja Lukan isä loukkaantui ikihyviksi.

Yksi lapsi?

Meille koti on linnoitus, johon saa toki tulla sopivassa suhteessa. Mutta yhden lapsen kaverisuhteet ei voi koko perheen tahtia määrätä. Kun on kokeet, läksyt, jne...

Vierailija kirjoitti:

Tää on upea hieno laajennus keskusteluun, nyt jopa tehdään lasten kavereitten lempiruokia näitten pyynnöstä. :D Kyllä nyt muut äidit kalpenee kateudesta, kun eivät moiseen ole älynneet alkaa.

En aio alkaakaan :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä koti ei ole mikään linnoitus. Tänne saa tulla ihan joka ikinen päivä lapsen ystäviä kylään, yleensä tulee 1, 2 tai 3 heti koulun jälkeen ja usein ollaan ihan nukkumaanmenoaikaan asti.

Sävellän lapsille halvalla tehdyn päivällisen kolmen jälkeen ja seitsemältä illallisen. Joskus lapsen koulukaverit pyytävät jotain lempiruokaansa, teen jos jaksan, ellei ole liian kallis ja vaativa ruoka. Olen myös lasten uskottu: minulta kysytään isoja asioita elämästä ja kehityksestä ja pelataan porukalla sanapelejä.

Useimmiten lapset saavat kuitenkin olla lastenhuoneessa tai jossain toisessa huoneessa missä itse olen.

Olen myös delegoinut lapsivieraita tiskaamaan ja imuroimaan meillä ja lähtenyt itse ajelulle.

Tilanne olisi eri jos omia lapsia olisi enemmän kuin yksi.

Vastavuoroisuus ei pelaa kaikkien kohdalla, joillain on kotona väsynyt isä, migreeni-äiti tai liuta häiritseviä sisaruksia.

Yökyläilyissä vaadin täyttä vastavuoroisuutta.

Ap:n tapauksessa epäilen solidaarisuuden puuttumista. Lapselta on tietenkin kysytty,

että koskas meidän Luka pääsee teille pelaamaan ja lapsi on vastannut:

-Äiti ei tykkää että meillä ollaan, se sanoo et teiän Luka huutaa liikaa. Ja kerran isi tuli töistä ja suuttu että kuka on tiputtanu sen takin ja sotkenu pelivarusteet. No se oli teiän Luka ku oli siel vaatekomeros piilossa.

Isä sano et Luka ei kyllä saa tulla meiän vaatekaappiin enää ikinä.

...Ja Lukan isä loukkaantui ikihyviksi.

Et voi olla tosissasi, että lapsia tulee suoraan koulusta nukkumaanmenoaikaan asti??? Olisin tosi huolissani heidän perheoloistaan!!!

Nämä "huolestuneet vanhemmat" on ihan oma ihmistyyppinsä.

Ollaan koko ajan hysteerisiä ja soitellaan linjat kuumina, mikäs nyt mahtaa olla vikana. Sillä aikaa aurinko paistaa ja kaverit kulkee yhdessä iltaan asti.

Miksi pitää aina olla pahanilmanlintu?

Vierailija kirjoitti:

Meillä koti ei ole mikään linnoitus. Tänne saa tulla ihan joka ikinen päivä lapsen ystäviä kylään, yleensä tulee 1, 2 tai 3 heti koulun jälkeen ja usein ollaan ihan nukkumaanmenoaikaan asti.

Sävellän lapsille halvalla tehdyn päivällisen kolmen jälkeen ja seitsemältä illallisen. Joskus lapsen koulukaverit pyytävät jotain lempiruokaansa, teen jos jaksan, ellei ole liian kallis ja vaativa ruoka. Olen myös lasten uskottu: minulta kysytään isoja asioita elämästä ja kehityksestä ja pelataan porukalla sanapelejä.

Useimmiten lapset saavat kuitenkin olla lastenhuoneessa tai jossain toisessa huoneessa missä itse olen.

Olen myös delegoinut lapsivieraita tiskaamaan ja imuroimaan meillä ja lähtenyt itse ajelulle.

Tilanne olisi eri jos omia lapsia olisi enemmän kuin yksi.

Vastavuoroisuus ei pelaa kaikkien kohdalla, joillain on kotona väsynyt isä, migreeni-äiti tai liuta häiritseviä sisaruksia.

Yökyläilyissä vaadin täyttä vastavuoroisuutta.

Ap:n tapauksessa epäilen solidaarisuuden puuttumista. Lapselta on tietenkin kysytty,

että koskas meidän Luka pääsee teille pelaamaan ja lapsi on vastannut:

-Äiti ei tykkää että meillä ollaan, se sanoo et teiän Luka huutaa liikaa. Ja kerran isi tuli töistä ja suuttu että kuka on tiputtanu sen takin ja sotkenu pelivarusteet. No se oli teiän Luka ku oli siel vaatekomeros piilossa.

Isä sano et Luka ei kyllä saa tulla meiän vaatekaappiin enää ikinä.

...Ja Lukan isä loukkaantui ikihyviksi.

Miten niin ikihyviksi. Aloituksessa puhuttii vain kahdesta viikosta ja asenne oli että vanhemmat sopivat näin. Ei siis määräten.

Vierailija kirjoitti:

Tää on upea hieno laajennus keskusteluun, nyt jopa tehdään lasten kavereitten lempiruokia näitten pyynnöstä. :D Kyllä nyt muut äidit kalpenee kateudesta, kun eivät moiseen ole älynneet alkaa.

Niin. Nämä arvokkaat, paremmat äidit, jotka eivät koskaan kuuntele lapsia

saavat sitten aina itse imuroida kämppänsä, huolehtia tiskeistä ihan itse ja viedä itse roskapussin ulos.

Mä uskon aloituksen provoksi. 

Mutta meidänkin lapsilla on niin monenlaisia kavereita ja perheitä, että ei voi kuin ihmetellä. Yhden kanssa voi olla vain koulussa koulun jälkeen, koska hänen kotiinsa ei saa mennä lapsia (eikä synttäreitäkään ole juhlittu - perheessä 2 lasta). Vastavuoroisuutta tarvii olla, valitettavasti tämä lapsi on saanut "porttarin" luokkakavereilleen eikä ole suosittu koulussa. Että vanhemmat voisivat miettiä sitäkin, että jonkun verran kavereita saa vierailla.

Toisaalta kehtaan sanoa "loisijoille", että sun aikasi on NYT lähteä kotiin, meillä on muuta yhdessä tekemistä.