"Menimme kihloihin mutta emme aio naimisiin" Mikä tää juttu on? Eikö enää ymmärretä että kihlautuminen tarkoittaa avioliittolupausta?

Älä juutu menneen maailman määritelmiin. Kihlauksen käsite laajenee siinä kuin avioliitonkin.

Ja sitten lähtee keskustelu, taattua AV-laatua... Popparit esiin!

Sanotaan nyt vielä oma kanta: kihlaus on lupaus avioliitosta. Ei voi mennä naimisiin menemättä kihloihin, eikä voi olla kihloissa ilman aietta mennä naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten lähtee keskustelu, taattua AV-laatua... Popparit esiin!

Sanotaan nyt vielä oma kanta: kihlaus on lupaus avioliitosta. Ei voi mennä naimisiin menemättä kihloihin, eikä voi olla kihloissa ilman aietta mennä naimisiin.

Mikä estää?

Voihan sitä luvata. Mitään sankitiota ei tule jos ei pidä lupausta tai muuttaa myöhemmin mieltään.

Ajat muuttuvat, ystävä hyvä. Nykyisin kihlaantuminen tarkoittaa ihan mitä kihlautuvat haluavan se tarkoittavan. Siitä voi tietenkin ulista ja vinkua, mutta turhaa se on. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään virallinen, lakiin perustuva asia.

Ettekö ymmärrä että aviomiehen nimenotto oman suvun nimen kustannuksella merkitsee miehen omistukseen siirtymistä? :)

Käsitteet hukassa. Sama juttu sillä Hesariin kirjoittaneella "poikaystävällä", väitti etteivät ole avoliitossa vaikka asuvat tyttöystävän kanssa virallisesti samassa asunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten lähtee keskustelu, taattua AV-laatua... Popparit esiin!

Sanotaan nyt vielä oma kanta: kihlaus on lupaus avioliitosta. Ei voi mennä naimisiin menemättä kihloihin, eikä voi olla kihloissa ilman aietta mennä naimisiin.

Mikä estää?

Järki. Ymmärrä mitä sanat tarkoittavat. Et voi sanoa pullaa pipariksi, ja kuvitella, että kaikki ymmärtävät mitä tarkoitat, kun käytät vääriä sanoja. Jos sanot olevasi kihloissa, se tarkoittaa, että aiot mennä naimisiin.

Vuoden 1988 avioliittolaki ei tunne kihlausta. Sitä edeltänyt avioliittolaki piti kihlausta avioliittolupauksena.

Kihlauksella ei ole ollut mitään juridista virkaa aikapäiviin. Tästä syystä jokainen saa nimittää kihlautumiseksi mitä tahansa ja niin sen kuuluu ollakin.

Ei se sinun kihlauksesi vakavuutta miksikään muuta vaikka joku ei menisikään naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Ettekö ymmärrä että aviomiehen nimenotto oman suvun nimen kustannuksella merkitsee miehen omistukseen siirtymistä? :)

Missä puhuttiin nimistä? Sukunimihullu taas pääsee vauhtiin.

Niin, ajat muuttuvat... Tätä se on kun kansan äo laskee kuin lehmän häntä.

Vierailija kirjoitti:

Ettekö ymmärrä että aviomiehen nimenotto oman suvun nimen kustannuksella merkitsee miehen omistukseen siirtymistä? :)

Miten nimenotto liittyy tähän? Ei avioituessa nimeä tarvitse vaihtaa.

Vierailija kirjoitti:

Kihlauksella ei ole ollut mitään juridista virkaa aikapäiviin. Tästä syystä jokainen saa nimittää kihlautumiseksi mitä tahansa ja niin sen kuuluu ollakin.

Mitä järkeä vakiintuneissa termeissä sitten on, jos kaikki voi itse päättää mitä ne tarkoittaa? 

Vierailija kirjoitti:

Kihlauksella ei ole ollut mitään juridista virkaa aikapäiviin. Tästä syystä jokainen saa nimittää kihlautumiseksi mitä tahansa ja niin sen kuuluu ollakin.

Ei se sinun kihlauksesi vakavuutta miksikään muuta vaikka joku ei menisikään naimisiin.

Eikö samalla logiikalla voi kutsua vaikka omenaa perunaksi, kun ei laki sitä määritä mikä se on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten lähtee keskustelu, taattua AV-laatua... Popparit esiin!

Sanotaan nyt vielä oma kanta: kihlaus on lupaus avioliitosta. Ei voi mennä naimisiin menemättä kihloihin, eikä voi olla kihloissa ilman aietta mennä naimisiin.

Mikä estää?

Järki. Ymmärrä mitä sanat tarkoittavat. Et voi sanoa pullaa pipariksi, ja kuvitella, että kaikki ymmärtävät mitä tarkoitat, kun käytät vääriä sanoja. Jos sanot olevasi kihloissa, se tarkoittaa, että aiot mennä naimisiin.

Pullaa nimenomaan saa sanoa pipariksi kunhan kaikki osapuolet ymmärtävät sen tarkoitteen. Eikös kihlauksessakin ole tärkeää lähinnä, että molemmat osapuolet ovat siitä samaa mieltä? Ei kai kukaan ulkopuolinen ala mäkättää myöskään pariskunnan keskinäisistä hellittelysanoista, vaikkei itse vastaavia käyttäisikään.

Olen kihloissa kissani kanssa ja naimisissa duunini kanssa.

Itse taas ajattelen kihlauksen nimenomaan lupauksena avioliitosta. Kun menimme puolison kanssa viime vuonna kihloihin ja eräälle ystävälle kerroin tästä ja aloin puhua häistä, niin ystävän reaktio: Ai te menette naimisiin??

Menin sanattomaksi tuon kysymyksen jälkeen :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten lähtee keskustelu, taattua AV-laatua... Popparit esiin!

Sanotaan nyt vielä oma kanta: kihlaus on lupaus avioliitosta. Ei voi mennä naimisiin menemättä kihloihin, eikä voi olla kihloissa ilman aietta mennä naimisiin.

Mikä estää?

Järki. Ymmärrä mitä sanat tarkoittavat. Et voi sanoa pullaa pipariksi, ja kuvitella, että kaikki ymmärtävät mitä tarkoitat, kun käytät vääriä sanoja. Jos sanot olevasi kihloissa, se tarkoittaa, että aiot mennä naimisiin.

Sinun järkesi ei ole kenellekään mikään este.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten lähtee keskustelu, taattua AV-laatua... Popparit esiin!

Sanotaan nyt vielä oma kanta: kihlaus on lupaus avioliitosta. Ei voi mennä naimisiin menemättä kihloihin, eikä voi olla kihloissa ilman aietta mennä naimisiin.

Mikä estää?

Järki. Ymmärrä mitä sanat tarkoittavat. Et voi sanoa pullaa pipariksi, ja kuvitella, että kaikki ymmärtävät mitä tarkoitat, kun käytät vääriä sanoja. Jos sanot olevasi kihloissa, se tarkoittaa, että aiot mennä naimisiin.

Pullaa nimenomaan saa sanoa pipariksi kunhan kaikki osapuolet ymmärtävät sen tarkoitteen. Eikös kihlauksessakin ole tärkeää lähinnä, että molemmat osapuolet ovat siitä samaa mieltä? Ei kai kukaan ulkopuolinen ala mäkättää myöskään pariskunnan keskinäisistä hellittelysanoista, vaikkei itse vastaavia käyttäisikään.

Minäkin sanon olevani homo, mutta loukkaannun, jos joku pitää minua muuna kuin heterona.