45 v ja raskaana
Kommentit (38)
Miksi on ihan hienoa ja hyväksyttävää, jos tuon ikäinen mies tulee isäksi, mutta jos samanikäinen nainen tulee äidiksi, niin heti kauhistellaan ja tuomitaan?
Täytyy myöntää että nuorimmaiseni syntyminen ollessani 41-vuotias, oli elämäni onnellisin hetki. Sai tuoda vauvan ikiomaan kotiin ja tiesi jo silloin että raha-asioista ei tarvitse murehtia vaan saa olla hyvillä mielin kotona vauvan kanssa säästöjen turvin.
Etkö pelkää että saat vammaisen lapsen? Riskit ovat aika isot. Miksi haluat tuossa vaiheessa vasta lapsen? Mitä olet tehnyt tähän saakka elämässäsi?
Onnea!itse en ikäpäivänä jaksaisi.Lapsenlapsia tässä odotellaan:)t.n 46
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olen raskaana, mutta vasta 40. Onnea sulle!
'Vasta' 40, vanha oot äidiksi tulemaan sinäkin! Minä oon kanssa 40 eikä oo enää 10 vuoteen käynyt mielessäkään yrittää tulla raskaaksi.
Ahaa. Mulla on kaksi alle kouluikäistä lasta, joten hyvin se kolmaskin siinä sivussa menee. Ehkä sinut on tehty jotenkin vanhemmista aineksista.
Tuskinpa, en vain halua olla mummoäiti! Ihanaa kun lapset pärjää jo keskenään jonkun aikaa eikä tarvi kuljettaa hoitoon tai hommata hoitajaa jos vaikka haluaa mennä elokuviin tai lenkille.
Minusta taas ihanaa, että perheessä on pieniä lapsia. Kohtahan ne ovat isoja itse kullakin.
Lapsenlapsia tuossa iässä pitäisi olla eikä omia...
Miksi kukaan ehdoin tahdoin toivoo teinivanhemmuutta itselleen tai lapsilleen? Minä ainakin toivon, että lapseni käyvät kunnolla koulut ja valitsevat huolella kumppanin, kuten itsekin tein.
Toki jos toisin kävisi, rakastaisin lapsenlasta.Wt-piireissä toki varmasti ollaankin mummoja nelikymppisenä, normipiireissä harvemmin.
Kommentoin tästä jo toiseen ketjuun, joka poistettiin.
Eli THL:n tilastojen mukaan nykyään alle kaksi prosenttia vauvoista syntyy alle 20-vuotiaille äideille. Yli 40-vuotiaat saavat reilut neljä prosenttia vauvoista, ja osuus kasvaa edelleen.
Aiemmin lapsia on saatu nuorempana kuin nykyään, mutta alle 20-vuotias äiti oli kyllä 90-luvullakin aika harvinaisuus, eikä kyseessä ollut yleensä suunniteltu lapsi. Siitä voidaan karkeasti arvioida, mikä on todennäköisyys tulla 40-vuotiaana mummoksi.
Nelikymppinen raskaana on huomattavasti tavallisempi juttu kuin nelikymppinen mummona. Luonnollisia asioita ovat kyllä molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olen raskaana, mutta vasta 40. Onnea sulle!
'Vasta' 40, vanha oot äidiksi tulemaan sinäkin! Minä oon kanssa 40 eikä oo enää 10 vuoteen käynyt mielessäkään yrittää tulla raskaaksi.
Ahaa. Mulla on kaksi alle kouluikäistä lasta, joten hyvin se kolmaskin siinä sivussa menee. Ehkä sinut on tehty jotenkin vanhemmista aineksista.
Tuskinpa, en vain halua olla mummoäiti! Ihanaa kun lapset pärjää jo keskenään jonkun aikaa eikä tarvi kuljettaa hoitoon tai hommata hoitajaa jos vaikka haluaa mennä elokuviin tai lenkille.
Minusta taas ihanaa, että perheessä on pieniä lapsia. Kohtahan ne ovat isoja itse kullakin.
Lapsenlapsia tuossa iässä pitäisi olla eikä omia...
Miksi kukaan ehdoin tahdoin toivoo teinivanhemmuutta itselleen tai lapsilleen? Minä ainakin toivon, että lapseni käyvät kunnolla koulut ja valitsevat huolella kumppanin, kuten itsekin tein.
Toki jos toisin kävisi, rakastaisin lapsenlasta.Wt-piireissä toki varmasti ollaankin mummoja nelikymppisenä, normipiireissä harvemmin.
Tarkoitetaanko nelikymppisellä 40-49-vuotiasta? Kyllä aika monet ovat tuossa iässä jo mummoja ja vaareja. Akateemisesti koulutetut ehkä harvemmin, mutta amiksen/kauppiksen/opistoasteen käyneissä nelikymppisiä isovanhempia on yllättävän paljon.
Onnea! Mä olen "vasta" 41v enkä jo kolmen lapsen äitinä jaksaisi enää yhtään vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Etkö pelkää että saat vammaisen lapsen? Riskit ovat aika isot. Miksi haluat tuossa vaiheessa vasta lapsen? Mitä olet tehnyt tähän saakka elämässäsi?
Tietyt seulat tehdään kaikille jotka katsotaan olevan riskiryhmässä. Tiedän monta nuorta äitiä, jotka ovat saaneet Down lapsen mutta en yhtään iäkkäänä vammaisen lapsen synnyttänyttä äitiä. Korjaan. Muistankin yhden, mutta äiti on synnyttänyt 17 lasta joista yksi on vammainen. Äiti oli n 40v lapsen saadessaan ja synnytti vielä sen jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olen raskaana, mutta vasta 40. Onnea sulle!
'Vasta' 40, vanha oot äidiksi tulemaan sinäkin! Minä oon kanssa 40 eikä oo enää 10 vuoteen käynyt mielessäkään yrittää tulla raskaaksi.
Ahaa. Mulla on kaksi alle kouluikäistä lasta, joten hyvin se kolmaskin siinä sivussa menee. Ehkä sinut on tehty jotenkin vanhemmista aineksista.
Tuskinpa, en vain halua olla mummoäiti! Ihanaa kun lapset pärjää jo keskenään jonkun aikaa eikä tarvi kuljettaa hoitoon tai hommata hoitajaa jos vaikka haluaa mennä elokuviin tai lenkille.
Minusta taas ihanaa, että perheessä on pieniä lapsia. Kohtahan ne ovat isoja itse kullakin.
Lapsenlapsia tuossa iässä pitäisi olla eikä omia...
Miksi kukaan ehdoin tahdoin toivoo teinivanhemmuutta itselleen tai lapsilleen? Minä ainakin toivon, että lapseni käyvät kunnolla koulut ja valitsevat huolella kumppanin, kuten itsekin tein.
Toki jos toisin kävisi, rakastaisin lapsenlasta.Wt-piireissä toki varmasti ollaankin mummoja nelikymppisenä, normipiireissä harvemmin.
Tarkoitetaanko nelikymppisellä 40-49-vuotiasta? Kyllä aika monet ovat tuossa iässä jo mummoja ja vaareja. Akateemisesti koulutetut ehkä harvemmin, mutta amiksen/kauppiksen/opistoasteen käyneissä nelikymppisiä isovanhempia on yllättävän paljon.
Jos nelikymppinen on 40-49-vuotias, nin mähän sain lapseni kolmekymppisenä, eli just silloin kun kaikki muutkin. (Olin siis 39).
Minulle ainakin on itsestäänselvyys, että niin kauan kun on mahdollista tulla raskaaksi, on se täysin normaalia. Sinänsä minulle on aivan sama, tuleeko äidiksi parikymppisenä vai 45-vuotiaana. Pääasia, että rakastaa lastaan/lapsiaan ja osaa ottaa heistä vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olen raskaana, mutta vasta 40. Onnea sulle!
'Vasta' 40, vanha oot äidiksi tulemaan sinäkin! Minä oon kanssa 40 eikä oo enää 10 vuoteen käynyt mielessäkään yrittää tulla raskaaksi.
Ahaa. Mulla on kaksi alle kouluikäistä lasta, joten hyvin se rkolmaskin siinä sivussa menee. Ehkä sinut on tehty jotenkin vanhemmista aineksista.
Tuskinpa, en vain halua olla mummoäiti! Ihanaa kun lapset pärjää jo keskenään jonkun aikaa eikä tarvi kuljettaa hoitoon tai hommata hoitajaa jos vaikka haluaa mennä elokuviin tai lenkille.
Minusta taas ihanaa, että perheessä on pieniä lapsia. Kohtahan ne ovat isoja itse kullakin.
Lapsenlapsia tuossa iässä pitäisi olla eikä omia...
Miksi kukaan ehdoin tahdoin toivoo teinivanhemmuutta itselleen tai lapsilleen? Minä ainakin toivon, että lapseni käyvät kunnolla koulut ja valitsevat huolella kumppanin, kuten itsekin tein.
Toki jos toisin kävisi, rakastaisin lapsenlasta.Wt-piireissä toki varmasti ollaankin mummoja nelikymppisenä, normipiireissä harvemmin.
Tarkoitetaanko nelikymppisellä 40-49-vuotiasta? Kyllä aika monet ovat tuossa iässä jo mummoja ja vaareja. Akateemisesti koulutetut ehkä harvemmin, mutta amiksen/kauppiksen/opistoasteen käyneissä nelikymppisiä isovanhempia on yllättävän paljon.
Jos nelikymppinen on 40-49-vuotias, nin mähän sain lapseni kolmekymppisenä, eli just silloin kun kaikki muutkin. (Olin siis 39).
Mäkin sain siis lapsen parikymppisenä. Olin 27 luulin että olin jo kolmekymppinen mutta nyt kävi ilmi,että teiniäitihän mä melkein olin. Jes!
Sain iltatähteni 43v. Ja niin on moni muukin 😊.
Vauva-aika sujui ongelmitta. Ihana lapsi. Ei ongelmia jaksamisessa.
Mutta nyt vaihdevuosioireet lyövät pahasti päälle. Olen kiukkuinen kuikn sohaistu ampiainen😞
odotan toista lastani ja ehdin juuri täyttää 39 kun synnytyksen aika koittaa. En olisi itse jättänyt lastentekoa näin myöhään, mutta kun molemmat lapset ovat tulleet 2 vuoden yrityksellä, niin ei ollut hirveästi itsellä valtaa ikäasiaan. Muuten on kaikki mennyt hyvin eikä ikä ole rasittanut mitenkään, mutta suren eniten isovanhempien vanhenemista. He eivät ehkä ehdi nähdä lapsenlapsiaan aikuisina... Mietin myös ehdinkö itse nähdä mahdollisia lapsenlapsiani koskaan. Toisaalta elämästä ei koskaan tiedä nuorempienkaan kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Etkö pelkää että saat vammaisen lapsen? Riskit ovat aika isot. Miksi haluat tuossa vaiheessa vasta lapsen? Mitä olet tehnyt tähän saakka elämässäsi?
Riskit ei ole merkittävästi suuremmat kuin muillakaan. Hiukan kohonneet mutta ihan suuri todennäköisyys saada terve lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin on itsestäänselvyys, että niin kauan kun on mahdollista tulla raskaaksi, on se täysin normaalia. Sinänsä minulle on aivan sama, tuleeko äidiksi parikymppisenä vai 45-vuotiaana. Pääasia, että rakastaa lastaan/lapsiaan ja osaa ottaa heistä vastuuta.
Juuri näin mäkin tämän ajattelen! Ja Itse asiassa mä koen että juuri nyt mä olen tähän valmis joten tämä on mulle sopiva ikä. t. Se 42-vuotias esikoistaan nyt odottava :)
Vierailija kirjoitti:
Miksi on ihan hienoa ja hyväksyttävää, jos tuon ikäinen mies tulee isäksi, mutta jos samanikäinen nainen tulee äidiksi, niin heti kauhistellaan ja tuomitaan?
Tämä. Ja naiset elää keskimäärin pidempään kaikenlisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Sain iltatähteni 43v. Ja niin on moni muukin 😊.
Vauva-aika sujui ongelmitta. Ihana lapsi. Ei ongelmia jaksamisessa.
Mutta nyt vaihdevuosioireet lyövät pahasti päälle. Olen kiukkuinen kuikn sohaistu ampiainen😞
Minkä ikäinen nyt olet? Mietin että lapsen teini-ikä ja omat vaihdevuodet on kyllä aika heviä meininkiä :)
Minulla ikää 43 ja tuossa vieressä tuhisee 3kk vanha tyttö. Esikoisen sain 21-vuotiaana joten on kokemusta "ääripäistä"
Esikoisen kohdalla raskausaika oli helppo, mutta synnytys ja vauva-aika vaikeita. Ja tämän kuopuksen kohdalla juuri toisin päin. Raskausaika oli vaikea (lapsiveden tihkuntaa, vuodelepo rv 35 eteenpäin), synnytys suorastaan miellyttävä kokemus ja tähän asti myös vauva-aika on sujunut "helposti".
Onnea odotukseesi!