Lue keskustelun säännöt.
Tein kaalilaatikon, 7v ei suostu syömään vaan vaatii spagettia. Tekisittekö?
02.05.2017 |
Oikeasti ei millään jaksaisi taas aloittaa alusta ruuanlaittoa kun on hieno ilmakin ulkona. Lapsipa kieltäytyi kaikesta, mitä yritin jääkaapista ehdotella ja alkoi itkemään kun sanoin etten nyt jaksaisi alkaa laittamaan ruokaa uudestaan. Oonko mä hirveä äiti?
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kaalilaatikko tai syömättä, seuraavaksi se sama annos on iltapalana
Sitä tehdään niin kauan lisää, että alkaa maistumaan.
Parhaillaan se ruoka on ollut 5 kertaa lämmitettynä, kunnes söi. Mulle ei pennut vittuile
Tämä on sitten toinen ääripää,hullu tyrannivanhempi.Siis curling-vanhemman vastakohta.
Onneksi niiden välissä on kultainen keskitie,normaalikasvatus.Voi syödä tarjolla olevaa ruokaa,tai vain leipää,montaa sorttia ei tehdä yhtenä päivänä lapsen temppuilun takia.
Jos me yököteltiin huonojen tapojen vastaisesti ruokapöydässä, niin meidänkin äiti teki noin. Kerran syötiin makkarakeittoa kolme päivää, joka ruokailulla. Myös meidän äiti, ja minä painotan lapsille että hyvä haltija ei tee sitä ruokaa vaan minäkin olen ihminen ja ansaitsen kunnioitusta. Ihan normaaleja rakastavia perheitä sekä omani, että lapsuudenperheeno. AP:n tapauksessa kyse on valtapelistä ja hyvät käytöstavat opetat just nyt kun et anna periksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, näissä syömään pakottamisissa on kaksi puolta. Itse toimin myös siten, että jos ruoka ei kelvannut niin sitten oltiin ilman ja odoteltiin seuraavaa ateriaa. Tämäpä vaan aiheuttikin sen, että lapsi on alkanut stressaamaan ruokailutilanteita äärimmäisyyksiin asti. Aloitti esimerkiksi päiväkodissa elokuun alussa, eikä edelleenkään ole uskaltanut maistaa päiväkodissa YHTÄ ainoaa ruokaa, ei edes jälkiruokaa. Seurauksena aika jyrkkä painokäyrän lasku ja ruokailutilanteiden jännittäminen ylipäänsä. Ja kyse on jo 4-vuotiaasta. Lääkärin ohjeen mukaan nykyään kotona joustetaan ruokailun kanssa siten, että lapselle on tarjolla edes hänen makuunsa siedettävää ruokaa. Jos silakat eivät yksinkertaisesti uppoa niin lapselle ei niitä edes tarjota.
Tässä karmea esimerkki, millaista jälkeä tulee, kun ruokailu ei enää ole viihtyisä perheen yhteinen hetki. Eikö neuvolassa hyvän tähden voida neuvoa näitä tulevien syömishäiriöisten lasten avuttomia vanhempia. Ja on vale, että lapsi syö, kun on nälkä. Näläntunteeseen turtuu, pian sitä ei tunne ollenkaan eikä se vaivaa. Näin käy anoreksiassa. Ja sama voi tulla jo lapselle. Ei neuvoloiden punnitukset mitään turhia ole!
Meillä tehdään ja syödään vain sellaisia ruokia mistä tykätään. Ruoassa on aina ainakin yksi osio, jota lapsi syö mielellään. Päiväkodissa lapsi sitten opettelee syömään sellaistakin mistä ei tykkää. Lapsen lempparit ovat lähinnä terveellisiä ruokia, hän syö paljon salaattia eikä syödä koskaan muroja, vanukkaita, sokerijugurtteja tai juoda mitään mehukatteja, joten en jaksa pitää huonona asiana sitä, että ruoassa on aina jotain millä hän saa mahansa täyteen. Päiväkodissa kun ei läheskään joka päivä saa.
Ps. En itsekään söisi kaalilaatikkoa tai muuta mistä en pidä.
Itse voisin omasta lapsuudenkokemuksesta sanoa että ei kannata pakkosyöttää lasta ja istuttaa saman lautasen äärellä tuntia tai tarjota samaa lautasta uudelleen. Mulle tehtiin lapsena noin enkä edelleenkään saata syödä niitä ruokia joita pakkosyötettiin. Kaverin perheessä puolestaan annettiin nirson lapsen syödä sitä mikä hänelle kelpaa ja isompana hänelle alkoikin maistua kaikki, koska sai itse oman tahdon mukaan maistella. Tokikaan ei tarvitse kahta ruokaa laittaa, mutta jos on kyseessä lapsen inhokkiruoka, niin on väärin tarjota aina sitä samaa vain uudelleen tai pitää nälässä. Esim. se leipä on silloin parempi vaihtoehto jos se lapselle kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Tarjoisin jotain muuta tilalle.
Mä kävin ala-asteen 80-luvulla. Hirveitä muistoja jäänyt kouluruokailusta kun opettaja pakotti syömään. Eräs oksensi ja joskus joku itki. Ei päässyt välitunnille kun piti istua siellä ruokalassa lautasen äärellä.
Onneksi kotona ei ollut sellaista.
On ihan eriasia opettaa pieni lapsi maistamaan uusia makuja kuin se että pakottaa jo vähän isomman syömään jotain mistä ei selkeesti tykkää.
No ei hemmetti lapselle tehdä omaa ruokaa kesken ruokailun vaan siks, että ei suostu syömään! Ei oo pakko syödä, mut ei sitä nyt lapselle omaa ruokaakaan aleta tekemään. Nykyvanhemmilla on kyllä iloisesti hakusessa koko vanhemmuus... Jos lapselle annetaan valinnanmahdollisuus niin se tehdään ennen (!) ruokailua. Esim. Lapsi saa valita kahdesta vaihtoehdosta kumpaa ruokaa tehdään. Silloinkin vanhemmalla säilyy vastuu kun antaa vaihtoehdot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoka ei aina maistu kenellekään. Kunnioitus ansaitaan, se ei tule pakottamalla. Meillä ei laiteta kaaliruokaa koskaan, koska meistä kumpikaan mies eikä minä niistä tykkää. Kyllä, olemme molemmat valikoivia. Teen monta kertaa itselle ruokaa ja mies tekee itselleen. Toisinaan menemme syömään. Lempiruokiani ovat pastaruoat, erilaiset salaatit, ja Burger Kingin tupla-whopper. Täällä on tosi vanhakantaisia ihmisiä. Miehen herkkuja ovat ranskalaiset ruoat.
Ei kaalilaatikko ole lapsen ruokaa. Aikuisena voi oppia syömään, jos et traumatisoi lastasi.
Olet huono äiti jos et tee lapsellesi kelvollista ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä on kuri näinä aikoina. Pennuille pitää opettaa tavat vaikka sitten oikein isän kädestä.
Ei meilläkään kaalilaatikko lapsille uppoa. Teen aina silloin kaksi ruokaa. Mutta jos et ole siihen varautunut, en alkaisi enään tekemään. Vai teitkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei meilläkään kaalilaatikko lapsille uppoa. Teen aina silloin kaksi ruokaa. Mutta jos et ole siihen varautunut, en alkaisi enään tekemään. Vai teitkö?
Lapseni syö normaalisti hyvin kaalilaatikkoa, kuten aiemmin totesinkin. Ap
En reagoisi mitenkään. En ole koskaan nähnyt nälkään kuolluta 7-vuotiasta kaalilaatikon ääressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka enää 2010-luvulla tekee kaalilaatikkoa? Asutteko maalla?
Minä teen kaalilaatikkoa säännöllisesti, maukas ruoka. Meillä lapset syövät kaikkea sushista makkaraan, onneksi ovat tottuneet erilaisiin makuihin pienestä pitäen.
Terveisin akateeminen uraäiti kaupungista
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ei millään jaksaisi taas aloittaa alusta ruuanlaittoa kun on hieno ilmakin ulkona. Lapsipa kieltäytyi kaikesta, mitä yritin jääkaapista ehdotella ja alkoi itkemään kun sanoin etten nyt jaksaisi alkaa laittamaan ruokaa uudestaan. Oonko mä hirveä äiti?
Lapsi kieltäytyi kaikesta, mitä ehdottelit... siis vanhempiko ehdottelee ja lapsi valitsee? Lähtökohtaisesti jo ihan pielessä koko tilanne. Jos joku on "hirveää äitiyttä" niin se, ettei opeteta lapselle rajoja ja varjellaan pettymyksiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa lapsi sitten opettelee syömään sellaistakin mistä ei tykkää.
Tämä on kyllä aika kamala asenne! Jätät päiväkodin tädeille jolla on monta, monta lasta vastuullaan lapsesi ruokakasvatuksen ja syömään maanittelun???? Ei heillä ole aikaa sanomaan jokaiselle janipetterille että maistapas nyt tuota ruokaa. Kyllä tuo pitäisi kotona tehdä, vai eikö mamma kestä lapsen pientä kiukkua?
Suurin osa vastaajista keskittyy nyt siihen, että kaalilaatikko on pahaa (teidän mielestä, minusta se on hyvää). Ap on sanonut varmasti 3 kertaa, että lapsi on ennen syönut sitä, joten ei ole uusi ruoka. Lapsi vain nirsoilee ja kokeilee rajojaan. Minä antaisin leipää ja muuten saisi olla iltapalaan asti nälissään. Tai olisin antanut, nythän se lapsi jo nukkuu.
Siis ihanko oikesti joillakin tehdään niin, että jos lapsi kieltäytyy syömästä tarjolla olevaa ruokaa, josta on aikaisemmin pitänyt, mutta nyt vaan jostain syystä ei suostu syömään vaan haluaa spaghettia, niin äiti tai isä nousee pöydästä kesken aterian valmistamaan lapselle spaghettia?
Kyllä meilläkin tietyissä tilanteissa valmistetaan eri ruoka jos on jotain sellaista mistä tiedetään ettei joku lapsista pidä. Yksi lapsista on kasvissyöjä (teini , 16 v) joten siksikin on aina kasvisvaihtoehto jos yleinen ruoka sisältää lihaa. On meillä ihan virallisestikin "kolmen keiton päivä", esim. kun mies on reissussa, minä olen syönyt tukevasti töissä enkä kaipaa päivällistä. Lapset tätä aina välillä toivovat. Yksi rakastaa hernekeittoa, josta kaksi muuta ei niin pidä. Yksi rakastaa pinaattikeittoa, jota taas kaksi muuta inhoaa ja kolmas rakastaa kalakeittoa, joka menee muillekin ihan ok. Tällöin on siis kolmea erilaista keittoa, yleensä pakasteesta. Hernekeitto joskus purkista.
Mutta kyllä meillä hernekeitto ja kalakeitto menevät ihan kaikkienkin ruokana. Kaiken ruoan ei tarvitse olla ihan sitä just lempparia.
Pinaattikeitto on noista ainoa jota ei tehdä yleisesti ateriaksi, se kun ei maistu oikeen kenellekään muulle kuin tuolle yhdelle lapselle, enkä halua ehdoin tahdoin tarjota sellaista mikä ei maistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ei millään jaksaisi taas aloittaa alusta ruuanlaittoa kun on hieno ilmakin ulkona. Lapsipa kieltäytyi kaikesta, mitä yritin jääkaapista ehdotella ja alkoi itkemään kun sanoin etten nyt jaksaisi alkaa laittamaan ruokaa uudestaan. Oonko mä hirveä äiti?
Lapsi kieltäytyi kaikesta, mitä ehdottelit... siis vanhempiko ehdottelee ja lapsi valitsee? Lähtökohtaisesti jo ihan pielessä koko tilanne. Jos joku on "hirveää äitiyttä" niin se, ettei opeteta lapselle rajoja ja varjellaan pettymyksiltä.
Kyllä niitä pettymyksiä saa ihan riittävästi, ilman että kotona tarvitsee antaa pettymyksiä. Olen itse tätä 70-luvun vapaan kasvatuksen saaneita. Oli ihanaa aikaa. Ei ollut turhia kieltoja, ei ÄLÄ ÄLÄ ÄLÄ TEE NÄIN. On jäänyt mieleen, kuinka pieneen kauppaan tuotiin aina uusi Geisha-laatikko, että minulle riitti Geishaa, jota rakastin. Muiden äidit ei näyttäneet tuovan lapsilleen suklaata. Kyllä, lapsuuteni ja nuoruuteni oli vauras, ja hämmästelen, kuinka varatonta porukkaa täällä on. On teillä antaa huono koti lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjoisin jotain muuta tilalle.
Mä kävin ala-asteen 80-luvulla. Hirveitä muistoja jäänyt kouluruokailusta kun opettaja pakotti syömään. Eräs oksensi ja joskus joku itki. Ei päässyt välitunnille kun piti istua siellä ruokalassa lautasen äärellä.
Onneksi kotona ei ollut sellaista.
On ihan eriasia opettaa pieni lapsi maistamaan uusia makuja kuin se että pakottaa jo vähän isomman syömään jotain mistä ei selkeesti tykkää.
No ei hemmetti lapselle tehdä omaa ruokaa kesken ruokailun vaan siks, että ei suostu syömään! Ei oo pakko syödä, mut ei sitä nyt lapselle omaa ruokaakaan aleta tekemään. Nykyvanhemmilla on kyllä iloisesti hakusessa koko vanhemmuus... Jos lapselle annetaan valinnanmahdollisuus niin se tehdään ennen (!) ruokailua. Esim. Lapsi saa valita kahdesta vaihtoehdosta kumpaa ruokaa tehdään. Silloinkin vanhemmalla säilyy vastuu kun antaa vaihtoehdot.
Niin? Oonko kehoittanut tekemään lapselle eri ruuan keskenkaiken?
Voi luoja taas näitä lukijoita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kaalilaatikko tai syömättä, seuraavaksi se sama annos on iltapalana
Sitä tehdään niin kauan lisää, että alkaa maistumaan.
Parhaillaan se ruoka on ollut 5 kertaa lämmitettynä, kunnes söi. Mulle ei pennut vittuile
Tämä on sitten toinen ääripää,hullu tyrannivanhempi.Siis curling-vanhemman vastakohta.
Onneksi niiden välissä on kultainen keskitie,normaalikasvatus.Voi syödä tarjolla olevaa ruokaa,tai vain leipää,montaa sorttia ei tehdä yhtenä päivänä lapsen temppuilun takia.
Jos me yököteltiin huonojen tapojen vastaisesti ruokapöydässä, niin meidänkin äiti teki noin. Kerran syötiin makkarakeittoa kolme päivää, joka ruokailulla. Myös meidän äiti, ja minä painotan lapsille että hyvä haltija ei tee sitä ruokaa vaan minäkin olen ihminen ja ansaitsen kunnioitusta. Ihan normaaleja rakastavia perheitä sekä omani, että lapsuudenperheeno. AP:n tapauksessa kyse on valtapelistä ja hyvät käytöstavat opetat just nyt kun et anna periksi.
Tietenkään ruualle ei yökötellä ja huonosta käytöksestä rangaistaan.Mutta se että pakkosyöttää vastenmielistä ruokaa ja heittäytyy marttyyriksi ei silti kuulu normaaliin kasvatukseen,vaan on tuota tyrannivanhemmuuta(sille on joku hienompikin nimi,ehkä autoritäärinen kasvatus).
Leipää vaan lapselle jos ei muka millään voi kaalilaatikkoa syödä. Ei voi oikeasti olla kukaan tosissaan et tekee lapselle eri ruokaa jos ei tarjolla oleva kelpaa. Huhhuh!