Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko ulkonäön menetys vanhenemisen vuoksi rankempaa naiselle joka on ollut kaunis
02.05.2017 |
kuin naiselle joka ei koskaan ole ollutkaan minkään näköinen?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Naiselle, jonka itsetunto on hyvä eikä perustu muiden huomioon tai kehuihin, vanheneminen ja ulkonäön rupsahtaminen on luonnollista ja se on helppo hyväksyä.
Jotkut naiset kokevat olevansa vain ulkonäkönsä arvoisia, ja heille sen menettäminen on vaikeaa.
Juuri näin. Vastaus ap:n kysymykseen on ei. Paitsi jos on perustanut kaiken ulkonäkönsä varaan, eli se on ollut liian tärkeä. Jos arvot ovat erilaiset, rupsahtaminen on yhdentekevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä todellisuudessa ap oikein asuu? Hyvin harva on noin vinksahtanut että arvottaa itsensä muutaman ominaisuuden mukaan.
Ap ajattelee koko ajan joko elimen kokoa tai naisen ulkonäköä joten tuosta päätellen hän on 11-15v.
Vierailija kirjoitti:
Missä todellisuudessa ap oikein asuu? Hyvin harva on noin vinksahtanut että arvottaa itsensä muutaman ominaisuuden mukaan.
Ap ajattelee koko ajan joko elimen kokoa tai naisen ulkonäköä joten tuosta päätellen hän on 11-15v.
Tä? Elimen kokoa? Nyt kyllä putosin kärryiltä.
En ole kyllä tehnyt elimistä yhtään avausta, tämä oli ensimmäinen naisen ulkonäköä koskeva.
Ja olen 50v, ikä jolloin alkaa olla näkymätön, tosin olen aina ollut sitä =) joten ei ihan kauheasti hetkauta.
Vierailija kirjoitti:
Missä todellisuudessa ap oikein asuu? Hyvin harva on noin vinksahtanut että arvottaa itsensä muutaman ominaisuuden mukaan.
Ap ajattelee koko ajan joko elimen kokoa tai naisen ulkonäköä joten tuosta päätellen hän on 11-15v.
Oliskohan sulla lääkkeidenoton aika?
Varmaan yksilöllistä miten vanhenemisen/rupsahtamisen kokee.
Saattaahan se olla yhtä vaikeaa kummallekin, kauniille ja rumalle. Riippuu enemmän ihmisen elämänarvoista ja siitä kuinka tärkeänä ulkonäköä pitää.
Itse olen ollut nuorena kaunis (sain kuulla sen niin miehiltä kuin naisilta) ja kyllähän se välillä tympii kun naama alkaa valumaan ja iho löystyy muuallakin. En kuitenkaan vihaa peilikuvaani enkä haaveile mistään kiristysleikkauksista vaikka niitä paljon markkinoidaankin.
En haluaisi mitään ikuista nuoruutta enkä haluaisi näyttää enää parikymppiseltä. Sekin on omalla tavallaan helpottavaa että ulkonäköön kohdistuva huomio vähenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se osittain harmittaa, osittain helpottaa. Jatkuvan kyttäyksen hiipuminen on ihan jes. Joskus tuntuu vähän oudolta kun on alkanut muuttumaan näkymättömämmäksi.
Mutta enpä sitä niin hirveästi murehdi.
En tiedä ketä varten mun olisi pitänyt säilyä kaunottarena koko lopun elämää? Uskon rakkauteen, elämänpituiseen, siihen että vanhetaan yhdessä ja viellä ryppyisinä ja roikkuvina pussaillaan ja hassutellaan. Vieraiden miesten huomio ja kehut eivät ole niin tärkeitä.
Vain tietysti silloin, jos kaiken a ja o on ollut se hyvä ulkonäkö, mut harvalla kai näin on. Eiköhän monelle kauniille tule vain helpotuksen tunne, kun liika kiinnostus hiipuu - varsinkin, jos on tajunnut sen johtuvan pinnallisista syistä. Sitä kun vähänkään ajattelee, niin se on hirveän noloa. Naisella itsellään ei ole mitään väliä, kunhan on kaunis (ja pitää turpansa kiinni ja antaa pllua).
Mutta yksi asia mua on aina huvittanut: kun itse olin teininä tavisten tavis, vanhemmat naiset aina 'lohdutti' (koska lohdutustahan rumemmat naispuoliset henkilöt tuossa tilanteessa tarvitsevat ;-)), että kyllä se ikä tasaa, saat nähdä kuinka kauniit rupsahtaa. No niinhän ne rupsahtaa, tosiaankin - mutta niin rupsahdan minäkin. Ja olen edelleen se rumin. Sen ne hyväkkäät unohti kertoa. Mut ei se haittaa, mun elämässä on tuhat ja sata muuta ensiarvoisempaa asiaa kuin ulkonäkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ainakin harmittaa vanheneminen, ei miesten katseiden takia vaan ihan oma peilikuva alkaa ärsyttämään itseni vuoksi ja siksipä varmaan tulen käymään jossakin parannusoperaatiossa,kun ei vanheneminen tee ketään hyvälle tuulelle. Ja niin, en ole pintaliitäjä koskaan ollut, pidän kauniista asioista edelleen.
Olen ollut kaunis ja vanheneminen on hyvin raskasta. Itsetunto on rakentunut pitkälti ulkoisten seikkojen varaan, vaikka arvomaailmani onkin toisenlainen. Olen pienestä saakka saanut kuulla huomiota ja kehuja ulkonäöstäni joten ei ihme, ettei itsetunto ole rakentunut oikeille asioille. Nyt olen reilu 30, ja vanhentunut nopeasti. Minulla ei ole perhettä eikä puolisoa ja peilikuva muistuttaa päivittäin, että mahdollisuudet kumppanin löytymiseen (kuka minuun rakastaisi tämännäköisenä itse en peilikuvaani juuri nykyisin siedä) alkavat heikentyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks jotkut valittaa taas täällä. Totta kai sellanen asia haittaa ihmistä. Jos on ollut hyvässä kunnossa ja sit ei enää olekkaan. Ja voin sanoa näin nuorena kaverina et nykyään median takia aika moni mies ja nainen perustaa koko elämänsä some tykkäyksille. Eli koko elämä pyörii ulkonäkö paineiden alla. Joka ei ole mun vika et turha tulla mulle siitä sit valittaa mitä netti tuo tullessaan.
Olen aina ollut kaunis ja olen ilmeisesti vieläkin, koska huomiota saan menen minne tahansa. Täytän 42v, kroppa on hyvä ja näytän huomattavasti ikäistäni nuoremmalta.
En hingu huomiota, välillä se tuntuu hassulta (ehkä jopa ärsyttää joskus). En perusta elämääni miesten huomion saamiseen, elämässä pitää olla muitakin arvoja kuin ulkonäkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yksilöllistä miten vanhenemisen/rupsahtamisen kokee.
Saattaahan se olla yhtä vaikeaa kummallekin, kauniille ja rumalle. Riippuu enemmän ihmisen elämänarvoista ja siitä kuinka tärkeänä ulkonäköä pitää.
Itse olen ollut nuorena kaunis (sain kuulla sen niin miehiltä kuin naisilta) ja kyllähän se välillä tympii kun naama alkaa valumaan ja iho löystyy muuallakin. En kuitenkaan vihaa peilikuvaani enkä haaveile mistään kiristysleikkauksista vaikka niitä paljon markkinoidaankin.
En haluaisi mitään ikuista nuoruutta enkä haluaisi näyttää enää parikymppiseltä. Sekin on omalla tavallaan helpottavaa että ulkonäköön kohdistuva huomio vähenee.
Menen ensi viikolla Stephen Diezille kasvojenkohotus leikkaukseen.
En kykene katsomaan väsyneitä kasvoja enää..
Ryppyjä ei ole mutta kasvot roikkuvat
Olen normipainoinen.
Haluan vielä elää..älkää tuomitko!
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut kaunis ja olen ilmeisesti vieläkin, koska huomiota saan menen minne tahansa. Täytän 42v, kroppa on hyvä ja näytän huomattavasti ikäistäni nuoremmalta.
En hingu huomiota, välillä se tuntuu hassulta (ehkä jopa ärsyttää joskus). En perusta elämääni miesten huomion saamiseen, elämässä pitää olla muitakin arvoja kuin ulkonäkö.
Kymmenen vuoden kuluttua jos ees spuge kehuu pyllyä..olet onnesta soikeana.
Minäkin luulin olevani iäti nuori.
No onneksi on rahaa kauneusleikkaukseen
ALOITA SÄÄSTÄMINEN HETI!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei harmita, kauniit on kauniita vanhanakin.
Vierailija kirjoitti:
Se osittain harmittaa, osittain helpottaa. Jatkuvan kyttäyksen hiipuminen on ihan jes. Joskus tuntuu vähän oudolta kun on alkanut muuttumaan näkymättömämmäksi.
Mutta enpä sitä niin hirveästi murehdi.
En tiedä ketä varten mun olisi pitänyt säilyä kaunottarena koko lopun elämää? Uskon rakkauteen, elämänpituiseen, siihen että vanhetaan yhdessä ja viellä ryppyisinä ja roikkuvina pussaillaan ja hassutellaan. Vieraiden miesten huomio ja kehut eivät ole niin tärkeitä.
Minulla on komea mies..en voi lihoa ja rupsahtaa
Siksi kauneusleikkaus.
Vartaloani toki kehutaan vieläkin.
Elämäni ei ole vielä ohi..kuten sinulla...
Vierailija kirjoitti:
Ei harmita, kauniit on kauniita vanhanakin.
Niin se menee..valitettavasti
Olen ns. klassisen kaunis ja en ole mitenkään "menettänyt" ulkonäköäni iän myötä.
Olen kaunis edelleen. En tietenkään samalla tavalla seksuaalisesti kiinnostavasti, mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen ns. klassisen kaunis ja en ole mitenkään "menettänyt" ulkonäköäni iän myötä.
Olen kaunis edelleen. En tietenkään samalla tavalla seksuaalisesti kiinnostavasti, mutta kuitenkin.
Kaunis vanha nainen on kuin hyvin kuivattu ruusu..
Mutta oikeassa seurassa voi kukoistaa uudestaan..:)
Alue: Aihe vapaa
Naiselle, jonka itsetunto on hyvä eikä perustu muiden huomioon tai kehuihin, vanheneminen ja ulkonäön rupsahtaminen on luonnollista ja se on helppo hyväksyä.
Jotkut naiset kokevat olevansa vain ulkonäkönsä arvoisia, ja heille sen menettäminen on vaikeaa.