Ne ihmiset, jotka puhuvat esim. "Harrista" vaikka muut eivät tiedä, kuka Harri on
Olen ihmetellyt, kun aina joskus tutustuu uusiin ihmisiin, esimerkiksi juttelen samalla luokalla opiskelevalle ihmiselle, joka juttelun päätteeksi kertoo lähtevänsä keilaamaan. Kysyt, kenen kanssa hän menee, ja hän vastaa, että Samulin. En tiedä kuka Samuli on ja tuntuu ettei viitsi udella, kun on täysin uusi tuttavuus kyseessä.
Tai toinen esimerkki: kyselet tutultasi, miten viikonloppu meni ja hän vastaa: "Hyvin, oltiin Mimmun ja Marin kanssa Virtasilla" - en ole ikinä kuullutkaan heistä, enkä tiedä kuka on Mimmu tai Mari, tai keitä ovat Virtaset. Usein kyseinen henkilö alkaa vielä puhua Mimmusta ja Marista siihen tyyliin kuin he olisivat jotain yhteisiä tuttujamme.
Siis miksi jotkut tekevät noin? Miksei voi nimien sijaan kertoa, että menen poikaystäväni kanssa kauppaan, tai olin viikonloppuna serkuillani kylässä?
Kommentit (91)
Ennustan, että tästedes harreilija tulee olemaan AV:n vakiosanastoa... Ja kaikki tietävät mikä se on.
Vierailija kirjoitti:
Harri pilasi mun päivän.
Anteeksi, hyvitän sen suukolla. terveisin Harri ( on oikeasti nimeni )
Tutulta kuulostaa. Jotkut eivät "hahmota" että kuulijasta voi tuntua oudolta puheet jostain Harrista, pitäshän kaikkien Hartsu tietää, sehän seurusteli Jaanan kanssa, joka oli aikanaan Kourulan Valintatalossa myyjänä ja jolla oli vielä se lapsi sen vesilaitoksen Jorman kanssa ...
Uuvuttavia ovat myös nämä pitkään ja vaikeaselkoisesti jostain yhdentekevästä 90-luvulla Lemin kirkonkylällä tapahtuneesta läheltä piti -tilanteesta. Kerronta poukkoilee sinne tänne, kuulija on ajat sitten pudonnut kärryiltä, mutta nöyrästi kuuntelee vaan monologia, tarkentavia kysymyksiä ei voi eikä kannata tehdä, koska kertoja vaan innostuisi lisää osoitetusta mielenkiinnosta. Kuulija nyökkää välillä kohteliaisuudesta, johonkin pikku rakoon mutisee "jaa jaa", sitten rukoilee Jumalalta, että kidutus loppuisi, tulisi semmoinen luonteva tauko, mihin voisi tarttua ja päästä lähtemään tai vaihtamaan puheenaihetta. On tartuttava napakasti heti ensimmäiseen tilaisuuteen "tappaa" "keskustelu", muuten se saattaa lähteä vyörymään ja kestää toiset kaksikymmentä minuuttia.
Huh!
Harri-ihmisiä löytyy eniten pieniltä paikkakunnilta. Oma sukuni on aivan täynnä näitä, ja jos et tiedä kuka Harrisen Harri on niin alkaa kamala päivittely siitä miten no onhan sun nyt pakko tietää Harrisen Harri. Olihan hän sentään töissä paikallisen Alepan kassalla viisi vuotta sitten.
En oikein jaksa Harri-ihmisiä. Heti kun joku alkaa Harritella, mulla nousee karvat pystyyn ja ahdistun. Sitten kun on tosiaan muitakin kuin Harri jotka pitäisi tietää ja jostain ihan toisesta kaupungista. Ei heissä mitään pahaa ole, mutta ollaan vaan niin eri maata, koska itse en voisi Harritella. Puhun siskosta tai yhdestä kaverista tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama toisinpän: mun mies ei puhu juuri kenestäkään nimillä. Siis esimerkiksi mun parhaista ystävistä, joiden kanssa ollaan oltu matkoillakin, se puhuu vain nimityksellä "sen sun kaveri". Melko raivostuttavaa aina erikseen kysyä, että niin ketä mahdat tarkoittaa. Tai jos puhuu esim. omista työkavereistaan, niin ne on vaan työkavereita, vaikka keskusteluun toisi hyödyllistä lisäinformaatiota tietää, kenestä on milloinkin kysymys.
Minulla on seurustellessa sääntö, että poikaystävä puhuu minulle ihmisistä nimillä tai lähtee lätkimään. Ensinnäkin raivostuttavaa tuollainen "se yks"-tyyppinen puhe, aivan kuin olis lapsi selittämässä juttua. Toiseksi jos kaikki ovat se yksiä, on helppoa tehdä ties mitä salaista toisen selän takana. En luota pätkääkään se yksittelijöihin. Joko puhutaan nimillä tai erotaan.
Olisko esim. "työkaverini Harri" mitään? Tai "Kaisa, entinen luokkalainen yläasteajoilta"? Tällaiset ilmaisut tuntuvat olevan täysin mahdottomia monille.
Mun yks kaveri on sitten tällainen harreilija! En ole vain aiemmin tiennyt termiä tälle, kiitos av! Hän asuu edelleen meidän kotipaikkakunnalla, josta olen muuttanut pois 20v sitten. Käyn toki muutamia kertoja vuodessa, mutta en millään voi enää tuntea kaikkia kaupan kassoja, kaupungin työntekijöitä, jumppaohjaajia ym. Ja hän puhuu näistä kaikista tähän Harri-tyyliin. Yleensä en kehtaa kysyä, kenestä puhut vaan kuuntelen sitten sujuvasti.
Päinvastainen on tapaus on sitten taas anoppini. Mikäs nimen av tälle antaa? Eli hän puhuu kaikista läheisistäkin sukulaisista (olen kuulunut sukuun melkein 20 vuotta joten tunnen kyllä suvun) tyyliin: veljeni Harri, jolla todettiin välilevyn pullistuma, lähtee vaimonsa Sirkan kanssa Lappiin lomalle. Serkkuni Ville, joka asuu Lahdessa ja jonka tapasit viime kesänä viimeksi ja joka nyt sairastui kivessyöpään muuttaa vaimonsa Pirkon kanssa kerrostaloon." Raivostuttavaa on tuokin, kun kaikki tutut pitää aina juurta jaksaen selittää. En varmasti tietäisi, kenestä Harrista on kyse, ellei hän tarkentaisi, että veljensä =D Ja toisaalta taas en halua ihan kaikkien sairauksia tietää, varsinkaan kun ne eivät yleensä liity itse aiheeseen mitenkään - ja tulee mieleen että kertoo varmaan minustakin "miniäni Liisa, jolla on se 1-tyypin diabetes ja jolta murtui jalka viime kesänä, tulee huomenna kylään lasten kanssa."
Harreilijat ovat yleensä melko pitkästyttävää kuunneltavaa. Johtunee varmaan siitä, kun itsellä ei tosiaan ole käsitystäkään mistä ja kenestä on puhe.
Työkaveri on tälläinen harreilija. Hän puhuu paljon sukulaisistaan (joita on paljon), heidän lapsistaan, naapureistaanm vanhoista koulukavereistaajn jne. Erkki lähetti eilen viestin ja Jarmo nauroi että mitähän asiaa sillä oli (Jarmo on paljastunut mieheksi). Erkki sanoi, että Niko-Petterillä on nykyään tyttöystävä kun taas Maisa on juuri eronnut. Toisaalta Toni sanoi, että hänen ja Kaisan mielestä se on ihan normaalia. ETTE KYLLÄ ARVAA missä oltiin Marikan kanssa eilen! Käytiin kävelyllä ja Suvi tuli sitten matkalla mukaan ja puhuimme Pirjon ja Maran rakennusprojektista. Tiedättekö, että heidän piti taas ottaa lisää lainaa!?
Esim. Niko-Petteriä luulin pitkään joksikin noin 6-vuotiaaksi, kun työkaverin ääni muuttui aina vähän lässyttäväksi kun tuli puhe Niko-Petteristä. Eilen vasta tajusin, että Niko-petteri on tänä vuonna täyttänyt 18. Ja näitä harrijuttuja olen nyt kuunnellut häneltä 8 vuotta.
Tyypillisesti muuten harreilija on myös paljon äänessä, vai ovatko teidän tuntemat harreilijat? Mun tuntemat harreilejat ovat kovia puhumaan. Muut eivät saa puheenvuoroa, kun puhutaan vain harrista.
Mulla on hoivakodissa just tollainen työkaveri. Puhuu asukkaiden omaisista nimillä 'Matti' tai 'Terttu' tosi tuttavalliseen sävyyn ihan kuin olisivat hänen parhaita ystäviään. Sama koskee esim kun puhuu jostain työkaverin miehestä 'Olli' sitä ja tätä.
Joo, mullekin on tullut nimenomaan töissä vastaan harreilijoita. Pahin oli yksi turunmurteella kovaan ääneen monologeja pitävä, joka puhui entisestä työpaikastaankin lempinimellä. Katsoi minua kuin idioottia, kun kysyin mitä paikkaa hän tarkoittaa.
Ystäväni, jonka olen tuntenut 20 vuotta ja jonka kanssa olen hyvin läheinen, edustaa toista ääripäätä. Puhuu edelleen veljestään "mun veli Harrina" :D. Olen tästä maininnut, mutta puolustatuu sillä, että Harri on muka niin yleinen nimi.
Minulla on seurustellessa sääntö, että poikaystävä puhuu minulle ihmisistä nimillä tai lähtee lätkimään. Ensinnäkin raivostuttavaa tuollainen "se yks"-tyyppinen puhe, aivan kuin olis lapsi selittämässä juttua. Toiseksi jos kaikki ovat se yksiä, on helppoa tehdä ties mitä salaista toisen selän takana. En luota pätkääkään se yksittelijöihin. Joko puhutaan nimillä tai erotaan.