Ne ihmiset, jotka puhuvat esim. "Harrista" vaikka muut eivät tiedä, kuka Harri on
Olen ihmetellyt, kun aina joskus tutustuu uusiin ihmisiin, esimerkiksi juttelen samalla luokalla opiskelevalle ihmiselle, joka juttelun päätteeksi kertoo lähtevänsä keilaamaan. Kysyt, kenen kanssa hän menee, ja hän vastaa, että Samulin. En tiedä kuka Samuli on ja tuntuu ettei viitsi udella, kun on täysin uusi tuttavuus kyseessä.
Tai toinen esimerkki: kyselet tutultasi, miten viikonloppu meni ja hän vastaa: "Hyvin, oltiin Mimmun ja Marin kanssa Virtasilla" - en ole ikinä kuullutkaan heistä, enkä tiedä kuka on Mimmu tai Mari, tai keitä ovat Virtaset. Usein kyseinen henkilö alkaa vielä puhua Mimmusta ja Marista siihen tyyliin kuin he olisivat jotain yhteisiä tuttujamme.
Siis miksi jotkut tekevät noin? Miksei voi nimien sijaan kertoa, että menen poikaystäväni kanssa kauppaan, tai olin viikonloppuna serkuillani kylässä?
Kommentit (91)
Harri on mun mies puhukaa omistanne
Kerran sattui samaan porukkaan kaksi toisilleen tuntematonta tällaista, ja keskustelivat oikein sujuvasti tyyliin "Käytiin kattoon se leffa Tiinan kanssa." "Joo, mekin, Harri tykkäsi mut mä en." Muut luulivat, että tunsivat toisensa ennestään.
Joo, mulla on kanssa yksi Harri-ihminen :'D Hän on parikymppinen mies itse, luonteeltaan hyvin sosiaalinen ja puhelias, mutta sitten taas sellaista sosiaalista älyä (muuten kyllä on ihan fiksu) ei ole oikein lainkaan. Hän saattaa möläyttää vaikka isommassa joukossa jonkin hänelle uskotun salaisuuden aivan yks kaks, sinkku-aikoinaan kännissä koittaa tyyliin jokaista jolla on tissit, ihan sama oli kaverin pimu tai ei, hän puhuu seksielämästään ihan liian avoimesti ja yleensä täysin pyytämättä...
En käsitä häntä siis monessakaan mielessä, mutta tuo Harri-"syndrooma" on kaikista oudointa.
Joo, toi on ärsyttävää. Jos taas joku kertoo anekdoottina hauskan jutun jossa on ihan sama onko se sattunut Harrille, Karrille vai Marrille niin se on ok, koska henkilö sinänsä ei ole merkityksellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten nolottaa aina kysyä että kukas se Mimmu olikaan, jos vastaus onkin "no siis se on se kenen kanssa oltiin silloin niissä juhlissa, etkö oikeasti muista?" ja pää lyö yhä ihan tyhjää.
Tai vastaus saattaa olla tyyliä "No se on se Jannen exä" - ei oikein auta, koska en tiedä kuka Jannekaan on!
Haha, just tää :D
Voi vittu, jättäkää mut jo rauhaan!
Harri
Jos siis joku puhuu tuollalailla nimellä, mulle tulee automaattisesti sellainen olo, että mun PITÄISI tuntea kyseinen henkilö. Ja se on siis todella raivostuttava tunne, kun tiedät itse samalla, että et voi tietää. Siis t. näistä miehen harrastuskavereista kuullut.
Harri on tehnyt itsestään pellen, Harri on tööt tööt tööt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset vain ovat todella yksinkertaisia.
Mun Harri-henkilö on todella fiksu, akateemisessa mielessä.
Älykkyyttä on niin monenlaista. Se, että on vaikka "akateemisesti älykäs" jollain rajatulla alueella ei tosiaankaan tarkoita, että olis esim. sosiaalisesti älykäs.
Minun tuntemani Harrista puhuva on matematiikkaa yliopistossa opiskellut kohtuu lahjakas työssään, sosiaalisesti aktiivinen, mutta hieman rasittava ja tökerö, kun ei osaa ottaa toisten tunteita huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se Harri nyt on tehnyt?
Harri on tehnyt itsestään pellen.
(Sori, oli pakko!) :D
Vierailija kirjoitti:
Harri tyri taas.
Entäs Mari ja Mimmu sitten. Huh huh.
Niinpä. Sitten tulee fiilis, että pitäiskö mun muistaa ku se Harri on, onko siitä muka puhuttu aiemmin, kehtaanko kysyä, että kuka se nyt olikaan. Työkavereina on aina välillä näitä tyyppejä, sekä miehiä että naisia. Yhteistä heille on ollut se, että ovat melko avoimia ihmisiä, siis kertovat tosi avoimesti aina elämästään, niistä ikävistäkin puolista.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies tekee tota samaa. Puhuu harrastuskavereistaan vain nimillä, vaikka porukkaan olisi tullut kuka tahansa uusi vieras ihminen. Mua kiinnostaisi asia enemmän tasolla "yksi noviisi" tai "konkari", "tosi mukava", "sellainen rasittava" tai "se, jolla on sen-ja-sen ennätys hallussa" kuin pelkkä nimi. Olenkin ärsyyntynyt tästä useasti. Minusta tuntuu kuin mies haluaisi tahallaan asettua minun yläpuolelleni, että "ähäkutti kun et todellakaan tiedä nyt kuka Harri on. Mut mäpäs kyllä tiiän".
Mun mies tekee tätä myös. Puhuu työkavereistaan vain nimillä, eikä koskaan tarkenna että Harri, se mun esimies tai Pekka, se jolla on lapsia yms. Mies on ollut kolme vuotta samassa työpaikassa ja tykkää kertoa työkavereistaan. En silti tiedä kuinka monta työkaveria hänellä on tai yhtään mitään siitä minkälaisia tyyppejä he ovat.
Minä olen Harrista koko päivän haaveillut. Nytkö hän onkin osoittautunut kaikkia ärsyttäväksi luuseriksi. Voi perse! 😣😝😖😤😲
Nämä harreilijat on mun kokemuksen mukaan ihmisiä, jotka kertovat muutenkin elämästään turhan yksityiskohtaisesti ja laveasti. Jos kysyn miten joku tietty iltapäivän tapaaminen meni, heidän on aloitettava siitä millainen ilma oli aamulla sängystä noustessa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Harrista koko päivän haaveillut. Nytkö hän onkin osoittautunut kaikkia ärsyttäväksi luuseriksi. Voi perse! 😣😝😖😤😲
Ei kun se Harrin kaveri joka puhuu siitä kaikille kertomatta kuka Harri edes on.
Mutta eiks Harri ole se Janni Hussin ihana, valkoinen pikkukoira?
Harri on kiva nimi, vai onko?
Mitä mieltä mammat?
Tämä on jo hyacinthmaista nimienpudottelua. Tällä Harrilla on varmaankin myös Mersu, sauna ja tilaa ponille?