Ne ihmiset, jotka puhuvat esim. "Harrista" vaikka muut eivät tiedä, kuka Harri on
Olen ihmetellyt, kun aina joskus tutustuu uusiin ihmisiin, esimerkiksi juttelen samalla luokalla opiskelevalle ihmiselle, joka juttelun päätteeksi kertoo lähtevänsä keilaamaan. Kysyt, kenen kanssa hän menee, ja hän vastaa, että Samulin. En tiedä kuka Samuli on ja tuntuu ettei viitsi udella, kun on täysin uusi tuttavuus kyseessä.
Tai toinen esimerkki: kyselet tutultasi, miten viikonloppu meni ja hän vastaa: "Hyvin, oltiin Mimmun ja Marin kanssa Virtasilla" - en ole ikinä kuullutkaan heistä, enkä tiedä kuka on Mimmu tai Mari, tai keitä ovat Virtaset. Usein kyseinen henkilö alkaa vielä puhua Mimmusta ja Marista siihen tyyliin kuin he olisivat jotain yhteisiä tuttujamme.
Siis miksi jotkut tekevät noin? Miksei voi nimien sijaan kertoa, että menen poikaystäväni kanssa kauppaan, tai olin viikonloppuna serkuillani kylässä?
Kommentit (91)
Olin Petrillä viikonlopun, ja Petri on siis mun pano jos ihmettelet.
Mun uusi tuttava kertoi useammastakin "harrista" mutta erikoisten määritteiden kanssa: esim. Kuuden laudaturin Harri, maratoneja juokseva ortopedi-Harri, lapsettomuudesta kärsivä Harri, tosi mustan huumorintajun omaava Harri tai miljonääri-Harri.
Sama toisinpän: mun mies ei puhu juuri kenestäkään nimillä. Siis esimerkiksi mun parhaista ystävistä, joiden kanssa ollaan oltu matkoillakin, se puhuu vain nimityksellä "sen sun kaveri". Melko raivostuttavaa aina erikseen kysyä, että niin ketä mahdat tarkoittaa. Tai jos puhuu esim. omista työkavereistaan, niin ne on vaan työkavereita, vaikka keskusteluun toisi hyödyllistä lisäinformaatiota tietää, kenestä on milloinkin kysymys.
"Tänään kun olin istuttamassa kukkia, oli nimittäin Plantagenilla orvokkeja tarjouksessa, 2 euroo kappale, kympillä sai 5. Ostin kahdella kympillä, kun ei ollut enempää käteistä mukana ja kortti oli jäänyt Sinikalle. Ostin vaaleanpunaisia ja sinisiä, niistä tulee nätti yhdistelmä siihen etupihalle, sen koivun viereen. No, olin niitä siihen istumaassa, kun Eija käveli pihaan. Ihmettelin, kun tuli kävellen, kun se asuu niin kaukana. No, se sanoi, että oli tulossa Sinikalta. Minua nauratti, kun olin jättänyt just Sinikalle pankkikortin. Jos olisin sen tienyt, olisin soittanut Martille, että pistää sen kortin siihen lipaston päälle, että Tarmo voisi sen siitä kipaista Markolle. Mut sit mä tajusit, että Henriiiiiii............"
Niiiiiiiiiiin ärsyttävääääää. En tajua miten joku ei ymmärrä että tuo on kuuntelijaa kohtaan epäkohteliasta ja kiusallista, aiheuttaa hämmennystä ja antaa myös puhujasta täysin retardin kuvan. Näitäkin tuntuu tosin olevan kahta kastia: niitä, jotka jotenkin haluavat korostaa "laajaa" sosiaalista piiriään ja niitä, jotka ei vaan tajuu.
Tämä ketju hipoo jo typeryyden huippua... tähänkö on tultu :/
No älkää jutelko tuttujenne kanssa. Turpa kiinni! Problem solved.
Niimpä! Kerran yks mies, jonka olin tavannut pari-muutama tunti sitten ilmeisesti oletti mun tuntevan Emmin. Ja myös kuvitteli mun tietävän mikä suhde heillä on.
Hän sai siis viestin puhelimeensa, ja sanoi sen olevan Emmiltä. En siinä kehdannut alkaa kyselemään juurikin tämän lyhyen tuttavuuden takia, onko tämä Emmi hänen tyttöystävä vai mikä. Ois ollu vähän mun mielestä vähän kiusallista... No eipä me sen jälkee enää tavattu, enkä mä edelleenkään ole varma kuka on Emmi.
Tätä olen itsekin useasti ihmetellyt. Itselläni on ollut pari entistä työkaveria, jotka tätä erityisesti harrastivat. Juttunsa olivat jo ehkä alunperinkin epäkiinnostavia, mutta kun et edes tiedä, keitä nämä "Harrit" olivat, niin huhhuh "siis sitten mä sanoin Jukalle, että kyl se Sami on ihan hyvä tyyppi, mut Mari oli sitä mieltä, kun Tiina oli sanonut, että...".
Toisaalta ärsyttävää, toisaalta ymmärrän hyvin. Esim puolison työkavereista tulee kuultua harva se päivä, niin tiedän kyllä, kuka se Harri on (se on ihan oikeastikin Harri). Helpompaahan se on puhua ihmisistä heidän oikeilla nimillään, kuin aina täsmentää "se mun työkaveri, joka on perehdyttänyt mua näihim systeemeihin". Jos kerro miehelle, että Joonas opetti mulle laskutusohjelman käyttöä, voin jatkossa puhua ihan vaan Joonaksesta, kun keskustellaan työpäivän kulusta.
Isän työkaverit oli jossain vaiheessa sisäinen vitsi meidän perheessä, kaikki tiesi niiden nimet, kukaan ei tiennyt mitä ne oikeastaan tekee. Mutta jos isä puhuu Mikkolan Pekasta, tiedetään, että työjuttuja on tulossa. Samaa tekee äiti ja edesmennyt mummo.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju hipoo jo typeryyden huippua... tähänkö on tultu :/
Musta tässä ketjussa on ainesta. Harrista puhuvat ihmiset...Vanhoina aikoina tämä olisi lähtenyt lentoon ja noussut legendojen joukkoon.
Mun työkaveri puhuu Harrista, ja parista muustakin, ilman lisämääreitä. Olen iloisesti sekaisin hänen tuttavapiirinsä kanssa, mutta pomo on kärryillä - kahvihuoneessa he keskustelivat Harrin uusimmista kuulumisista, eikä pomo taatusti tunne Harria. Tämä Harri on leskimies, asuu ulkomailla ja on ilmeisen menestynyt.
Pakko myöntää että olen käyttänyt tuota taktiikkaa joskus vaikuttaakseni sosiaalisemmalta. En siis selittämällä täysin uudelle tutulle Harrista, Marista ja Mimmusta vaan kysäisemällä kaverilta vaikkapa juhlissa uusien tuttavuuksien kuullen että tuleeko Harri ja Mari mihin aikoihin. Anteeksi palstamammat! :D
Mä haluan jo nyt ilmoittautua ohjelmaan rikas, tai rikkaahko Harri-vaari etsii muoriaan.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ärsyttävää, toisaalta ymmärrän hyvin. Esim puolison työkavereista tulee kuultua harva se päivä, niin tiedän kyllä, kuka se Harri on (se on ihan oikeastikin Harri). Helpompaahan se on puhua ihmisistä heidän oikeilla nimillään, kuin aina täsmentää "se mun työkaveri, joka on perehdyttänyt mua näihim systeemeihin". Jos kerro miehelle, että Joonas opetti mulle laskutusohjelman käyttöä, voin jatkossa puhua ihan vaan Joonaksesta, kun keskustellaan työpäivän kulusta.
Isän työkaverit oli jossain vaiheessa sisäinen vitsi meidän perheessä, kaikki tiesi niiden nimet, kukaan ei tiennyt mitä ne oikeastaan tekee. Mutta jos isä puhuu Mikkolan Pekasta, tiedetään, että työjuttuja on tulossa. Samaa tekee äiti ja edesmennyt mummo.
Mutta eihän sitten ole kyseessä ap:n tarkoittama asia, jos puolisosi puhuu työkavereistaan nimillä ja tiedät, että kyse on työkavereista. Ap:n asiassa esim. työkaveri puhuu henkilöistä nimillä, mutta ap ei yhtään tiedä, keitä nämä tyypit ovat.
Eksäni teki tuota jatkuvasti. Hänen kohdallaan kyse oli varmaan siitä, että hän koitti pönkittää huonoa itsetuntoaan antamalla ymmärtää, että sitä-tätä-tuota-jne oli sanonut/tehnyt Jamppa/Heli/Teppo/Häkkinen, joka _oli jotakin_, siispä hän itsekin_oli jotakin_. Noista yhdellä oli omaisuutta reippaasti ja yritys, joka menestyy edelleen hienosti, mutta muut olivat aivan tuikitavallisia keskivertoihmisiä.
Tuo tapa ei nyt ollut mun mittarilla niitä häiritsevimpiä (vähän surullista lähinnä), mutta kyllä se aina kiusalliselta tuntui suomentaa mainittuja henkilöitä hämmentyneille kuuntelijoille. Hävetti jotenkin omastakin puolesta. Exä myös puhui soitinliikkeiden omistajista etunimellä ja kavereinaan, jos oli ostanut liikkeestä jonkin musavehkeen viimeisen kymmenen vuoden sisällä ja omistaja oli sattunut palvelemaan.
Vierailija kirjoitti:
No älkää jutelko tuttujenne kanssa. Turpa kiinni! Problem solved.
Entäs miehen?
You can't Harri up, you just have to wait.
Ilmeisesti Harri on hyvinkin kiinnostava henkilö, kun kaikki hänestä puhuvat ja olettavat, että kyllähän kaikki Harrin tuntee.