Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Näin testaat kuoletko lähivuosina: pääsetkö näin alas ja sitten ylös (VIDEO)?

Vierailija
30.04.2017 |

Sitting-rising test on yksinkertainen ja ennustaa hyvin loppuelämän pituutta. Ihmisillä on omituisia käsityksiä kuinka tämä testi tehdään, esim. kuvitellaan että yhdellä jalalla saa ottaa tukea ym. Ei! Katso tämä video ja kokeile:

Näin testaat kuoletko lähivuosina: pääsetkö näin alas ja sitten ylös (VIDEO)?

Vaihtoehdot

Kommentit (78)

Vierailija
1/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnistuu. Kevyemmin onnistui lukiolaisena, mutta näköjään vielä viiskymppisenäkin :)

Vierailija
2/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyhmä kysymys mutta miten murtunut nilkka ennakoi pikaista kuolemaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä on videon nimi? En mielelläni avaa täällä linkkejä.

Vierailija
4/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja paskat. Polvi on mennyt hajalle jo 1989 enkä usko olevani kovin huonossa kunnossa vaikken tuohon pysty. Itämaiseen maassa istumiseen tottuneet tuohon varmaan pystyvät melko helposti vaikka kuolema olisi piankin odottamassa. Intialaisille tuo olisi helppo nakki vaikka keskimääräinen elinikä on lyhyempi kuin Suomessa.

Vierailija
5/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikä on videon nimi? En mielelläni avaa täällä linkkejä.

Videon nimi on "Sitting-rising test" ja siinä mies tekee testin. Istuu. Nousee. Loppu.

Vierailija
6/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En pystynyt tuohon 15v sitten enkä pysty tänäänkään, joten miten se ennustaa loppuelämän pituutta? Siis vähintäänkö tiedossa on tuo 15v?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnistuu. Helpostipa vielä tällaiselta lyhyeltä tapilta. :)

Vierailija
8/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tuossa polvella nousta, vaan ketteryydellä. Toki jos on heikot nivelet ja rikkonut itsensä jo nuorena niin ei onnistu.

Jos haluaa vähän avittaa niin kallistaa itseään taakse ja vetää vatsalihaksilla eteen-ylös ja on heti helpompi.

Itselläni on vahvat jalkalihakset, myös läskiä ja erittäin vahvat luut ja nivelet. Voisin vaikka jäädä tuohon puoliväliin nilkkojen varaan eikä tuntuisi missään. Kiva olla jossain hyvä :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole tuohon pystynyt edes parikymppisenä kun kyykkäsin 160 kg. Olen kankea luonnostani.

Vierailija
10/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En pystynyt tuohon 15v sitten enkä pysty tänäänkään, joten miten se ennustaa loppuelämän pituutta? Siis vähintäänkö tiedossa on tuo 15v?

Tutkimus: http://cpr.sagepub.com/content/early/2012/12/10/2047487312471759.abstra…

Discover-sivusto kuvailee lyhyesti keinona testiä, johon ei tarvita kalliita välineitä. Potilaan pitää istua maahan, nousta ylös ja toistaa tätä, niin samalla selviää tutkittavan kehon joustavuus ja voima.

Testin kehittäjä Claudio Gil Araujo käytti ensin testiä lähinnä urheilijoiden kunnon arvioimiseen, mutta hän alkoi uskoa, että sama keino toimii kaikilla.

Kyse on hänen mukaansa siitä, että pitkään elävän pitäisi ylläpitää tasapainoa, liikkuvuutta ja säilyttää lihasvoimansa.

Araujo kertoo havainneensa jo kauan sitten, että monilla vanhoilla ihmisillä oli vaikeuksia aivan tavallisissa liikkeissä, kuten eteenpäin taivutuksissa ja tavaroiden poimimisessa lattialta. Nämä oireet kertovat Araujon mukaan joustavuuden katoamisesta. Ihmisten ikääntyessä heikentynyt lihasvoima ja vaikeudet tasapainon säilyttämisessä voivat johtaa kaatumisen riskin kasvuun.

Näin testaat elinikäsi

Araujo ei enää halunnut vain puhua asiasta, vaan hän kehitti yhdessä kollegoidensa pienen testin, jolla asiaa voi selvittää:

1. Seiso rennoissa vaatteissa paljain jaloin paikassa, jossa ympärillä on tilaa.

2. Mene risti-istuntaan lattialle ilman, että otat mistään tukea.

3. Yritä nousta takaisin seisomaan niin, että käytät mahdollisimman vähän käsiäsi, polviasi tai käsivarsiasi.

Hän nimesi menetelmän Sitting-rising -testiksi (SRT). Araujon testissä istumaan meno ja nousu on molemmat pistetytetty kumpikin viiden pisteen arvoisiksi ja miinuksia tulee sen mukaan, montako apukosketusta joutuu käsillään tai muilla raajoillaan ottamaan. Esimerkiksi kädellä lattiasta tuen ottamisesta saa yhden virhepisteen.

Maksimipistemäärä testissä on siis kymmenen pistettä. Ihmiset, jotka saivat testissä vähemmän kuin kahdeksan pistettä kuolivat seuraavan kuuden vuoden aikana kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka saivat enemmän pisteitä. Ne, jotka saivat vain kolme pistettä tai vähemmän kuolivat jopa viisinkertaisesti todennäköisemmin seuraavan kuuden vuoden aikana kuin ne, jotka saivat kahdeksan pistettä tai enemmän.

Araujo kokeili menetelmäänsä Clinimex Exercise Medicine Clinicissä Rio de Janeirossa yhteensä kahden tuhannen 50-80 -vuotiaan potilaan kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onnistuu. Helpostipa vielä tällaiselta lyhyeltä tapilta. :)

Juuri lyhyiltä juuri onnistuu, pitkille vaikeampaa.

Vierailija
12/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ole tuohon pystynyt edes parikymppisenä kun kyykkäsin 160 kg. Olen kankea luonnostani.

Kankeudesta on tässä vain hyötyä. Ylinotkeilla prakaa nivelet, eikä lihasmassa suojaa niitä tarpeeksi. Kunhan jotenkin saat itsesi lattialle ja jalat ristiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnistuu. Helpostipa vielä tällaiselta lyhyeltä tapilta. :)

Juuri lyhyiltä juuri onnistuu, pitkille vaikeampaa.

Videon mies näyttää aika pitkältä..

Tulee mieleen joogasalilla kuullut "toi asana on mulle niin vaikee kun mulla on pitkä selkä" tai "mulla on niin pitkät raajat, että tota en kyllä pysty tekeen". Aina sopivasti selitys löytyy omasta kehosta. Sitten youtube on täynnä pitkäselkäisiä, tai pitkäraajaisia, laihoja ja lihaksikkaita joogeja, joilta kaikki sujuu ;)

Vierailija
14/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pystynyt tuohon 15v sitten enkä pysty tänäänkään, joten miten se ennustaa loppuelämän pituutta? Siis vähintäänkö tiedossa on tuo 15v?

Tutkimus: http://cpr.sagepub.com/content/early/2012/12/10/2047487312471759.abstra…

Discover-sivusto kuvailee lyhyesti keinona testiä, johon ei tarvita kalliita välineitä. Potilaan pitää istua maahan, nousta ylös ja toistaa tätä, niin samalla selviää tutkittavan kehon joustavuus ja voima.

Testin kehittäjä Claudio Gil Araujo käytti ensin testiä lähinnä urheilijoiden kunnon arvioimiseen, mutta hän alkoi uskoa, että sama keino toimii kaikilla.

Kyse on hänen mukaansa siitä, että pitkään elävän pitäisi ylläpitää tasapainoa, liikkuvuutta ja säilyttää lihasvoimansa.

Araujo kertoo havainneensa jo kauan sitten, että monilla vanhoilla ihmisillä oli vaikeuksia aivan tavallisissa liikkeissä, kuten eteenpäin taivutuksissa ja tavaroiden poimimisessa lattialta. Nämä oireet kertovat Araujon mukaan joustavuuden katoamisesta. Ihmisten ikääntyessä heikentynyt lihasvoima ja vaikeudet tasapainon säilyttämisessä voivat johtaa kaatumisen riskin kasvuun.

Näin testaat elinikäsi

Araujo ei enää halunnut vain puhua asiasta, vaan hän kehitti yhdessä kollegoidensa pienen testin, jolla asiaa voi selvittää:

1. Seiso rennoissa vaatteissa paljain jaloin paikassa, jossa ympärillä on tilaa.

2. Mene risti-istuntaan lattialle ilman, että otat mistään tukea.

3. Yritä nousta takaisin seisomaan niin, että käytät mahdollisimman vähän käsiäsi, polviasi tai käsivarsiasi.

Hän nimesi menetelmän Sitting-rising -testiksi (SRT). Araujon testissä istumaan meno ja nousu on molemmat pistetytetty kumpikin viiden pisteen arvoisiksi ja miinuksia tulee sen mukaan, montako apukosketusta joutuu käsillään tai muilla raajoillaan ottamaan. Esimerkiksi kädellä lattiasta tuen ottamisesta saa yhden virhepisteen.

Maksimipistemäärä testissä on siis kymmenen pistettä. Ihmiset, jotka saivat testissä vähemmän kuin kahdeksan pistettä kuolivat seuraavan kuuden vuoden aikana kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka saivat enemmän pisteitä. Ne, jotka saivat vain kolme pistettä tai vähemmän kuolivat jopa viisinkertaisesti todennäköisemmin seuraavan kuuden vuoden aikana kuin ne, jotka saivat kahdeksan pistettä tai enemmän.

Araujo kokeili menetelmäänsä Clinimex Exercise Medicine Clinicissä Rio de Janeirossa yhteensä kahden tuhannen 50-80 -vuotiaan potilaan kanssa.

Araujo ei ehkä ole kuullut nivelreumasta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pystynyt tuohon 15v sitten enkä pysty tänäänkään, joten miten se ennustaa loppuelämän pituutta? Siis vähintäänkö tiedossa on tuo 15v?

Tutkimus: http://cpr.sagepub.com/content/early/2012/12/10/2047487312471759.abstra…

Discover-sivusto kuvailee lyhyesti keinona testiä, johon ei tarvita kalliita välineitä. Potilaan pitää istua maahan, nousta ylös ja toistaa tätä, niin samalla selviää tutkittavan kehon joustavuus ja voima.

Testin kehittäjä Claudio Gil Araujo käytti ensin testiä lähinnä urheilijoiden kunnon arvioimiseen, mutta hän alkoi uskoa, että sama keino toimii kaikilla.

Kyse on hänen mukaansa siitä, että pitkään elävän pitäisi ylläpitää tasapainoa, liikkuvuutta ja säilyttää lihasvoimansa.

Araujo kertoo havainneensa jo kauan sitten, että monilla vanhoilla ihmisillä oli vaikeuksia aivan tavallisissa liikkeissä, kuten eteenpäin taivutuksissa ja tavaroiden poimimisessa lattialta. Nämä oireet kertovat Araujon mukaan joustavuuden katoamisesta. Ihmisten ikääntyessä heikentynyt lihasvoima ja vaikeudet tasapainon säilyttämisessä voivat johtaa kaatumisen riskin kasvuun.

Näin testaat elinikäsi

Araujo ei enää halunnut vain puhua asiasta, vaan hän kehitti yhdessä kollegoidensa pienen testin, jolla asiaa voi selvittää:

1. Seiso rennoissa vaatteissa paljain jaloin paikassa, jossa ympärillä on tilaa.

2. Mene risti-istuntaan lattialle ilman, että otat mistään tukea.

3. Yritä nousta takaisin seisomaan niin, että käytät mahdollisimman vähän käsiäsi, polviasi tai käsivarsiasi.

Hän nimesi menetelmän Sitting-rising -testiksi (SRT). Araujon testissä istumaan meno ja nousu on molemmat pistetytetty kumpikin viiden pisteen arvoisiksi ja miinuksia tulee sen mukaan, montako apukosketusta joutuu käsillään tai muilla raajoillaan ottamaan. Esimerkiksi kädellä lattiasta tuen ottamisesta saa yhden virhepisteen.

Maksimipistemäärä testissä on siis kymmenen pistettä. Ihmiset, jotka saivat testissä vähemmän kuin kahdeksan pistettä kuolivat seuraavan kuuden vuoden aikana kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka saivat enemmän pisteitä. Ne, jotka saivat vain kolme pistettä tai vähemmän kuolivat jopa viisinkertaisesti todennäköisemmin seuraavan kuuden vuoden aikana kuin ne, jotka saivat kahdeksan pistettä tai enemmän.

Araujo kokeili menetelmäänsä Clinimex Exercise Medicine Clinicissä Rio de Janeirossa yhteensä kahden tuhannen 50-80 -vuotiaan potilaan kanssa.

Araujo ei ehkä ole kuullut nivelreumasta?

Etkä sinä terveestä järjestä? Jos on polvesta revennyt paikat, reuma tai vaikka amputoitu toinen raaja niin EHKÄ silloin tämä testi ei päde just sinuun..

Vierailija
16/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaha, eli kättä saa kerran käyttää apuna ja silti saa 9 pistettä.

Ilman yhden käden apua ei meilllä päässyt ylös edes 12 v voimistelijatyttö.

Vierailija
17/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pystynyt tuohon 15v sitten enkä pysty tänäänkään, joten miten se ennustaa loppuelämän pituutta? Siis vähintäänkö tiedossa on tuo 15v?

Tutkimus: http://cpr.sagepub.com/content/early/2012/12/10/2047487312471759.abstra…

Discover-sivusto kuvailee lyhyesti keinona testiä, johon ei tarvita kalliita välineitä. Potilaan pitää istua maahan, nousta ylös ja toistaa tätä, niin samalla selviää tutkittavan kehon joustavuus ja voima.

Testin kehittäjä Claudio Gil Araujo käytti ensin testiä lähinnä urheilijoiden kunnon arvioimiseen, mutta hän alkoi uskoa, että sama keino toimii kaikilla.

Kyse on hänen mukaansa siitä, että pitkään elävän pitäisi ylläpitää tasapainoa, liikkuvuutta ja säilyttää lihasvoimansa.

Araujo kertoo havainneensa jo kauan sitten, että monilla vanhoilla ihmisillä oli vaikeuksia aivan tavallisissa liikkeissä, kuten eteenpäin taivutuksissa ja tavaroiden poimimisessa lattialta. Nämä oireet kertovat Araujon mukaan joustavuuden katoamisesta. Ihmisten ikääntyessä heikentynyt lihasvoima ja vaikeudet tasapainon säilyttämisessä voivat johtaa kaatumisen riskin kasvuun.

Näin testaat elinikäsi

Araujo ei enää halunnut vain puhua asiasta, vaan hän kehitti yhdessä kollegoidensa pienen testin, jolla asiaa voi selvittää:

1. Seiso rennoissa vaatteissa paljain jaloin paikassa, jossa ympärillä on tilaa.

2. Mene risti-istuntaan lattialle ilman, että otat mistään tukea.

3. Yritä nousta takaisin seisomaan niin, että käytät mahdollisimman vähän käsiäsi, polviasi tai käsivarsiasi.

Hän nimesi menetelmän Sitting-rising -testiksi (SRT). Araujon testissä istumaan meno ja nousu on molemmat pistetytetty kumpikin viiden pisteen arvoisiksi ja miinuksia tulee sen mukaan, montako apukosketusta joutuu käsillään tai muilla raajoillaan ottamaan. Esimerkiksi kädellä lattiasta tuen ottamisesta saa yhden virhepisteen.

Maksimipistemäärä testissä on siis kymmenen pistettä. Ihmiset, jotka saivat testissä vähemmän kuin kahdeksan pistettä kuolivat seuraavan kuuden vuoden aikana kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka saivat enemmän pisteitä. Ne, jotka saivat vain kolme pistettä tai vähemmän kuolivat jopa viisinkertaisesti todennäköisemmin seuraavan kuuden vuoden aikana kuin ne, jotka saivat kahdeksan pistettä tai enemmän.

Araujo kokeili menetelmäänsä Clinimex Exercise Medicine Clinicissä Rio de Janeirossa yhteensä kahden tuhannen 50-80 -vuotiaan potilaan kanssa.

Araujo ei ehkä ole kuullut nivelreumasta?

Etkä sinä terveestä järjestä? Jos on polvesta revennyt paikat, reuma tai vaikka amputoitu toinen raaja niin EHKÄ silloin tämä testi ei päde just sinuun..

Etkä sinä yleistämisestä! Iso osa mummoista ei pääse risti-istuntaan lattialle ja silti he elävät kaatuilematta jopa 20 vuotta sen jälkeen,kun testi on epäonnistunut.

Vierailija
18/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jaha, eli kättä saa kerran käyttää apuna ja silti saa 9 pistettä.

Ilman yhden käden apua ei meilllä päässyt ylös edes 12 v voimistelijatyttö.

Mutta tällainen kankea yli viisikymppinen täti-ihminen pääsee :´D Kerro se sille sun tytölle.

Vierailija
19/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jaha, eli kättä saa kerran käyttää apuna ja silti saa 9 pistettä.

Ilman yhden käden apua ei meilllä päässyt ylös edes 12 v voimistelijatyttö.

Täydet pisteet saa kun ei käytä edes sitä yhtä kättä.

Vierailija
20/78 |
30.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, ei sillä ole väliä saako 8 vai 10 pistettä. Se nousu ilman käden apua liittyy ihan synnynnäisiin ominaisuuksiin mm. nilkan nivelten taipuisuuteen ja vartalon mittasuhteisiin. Suurin osa täysin terveistä ja hyväkuntoisita saa sen 8-9, todella harva 10 pistettä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän neljä yksi