Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaisia huolia sinulla on tällä hetkellä?
Kommentit (49)
Pitäisi valmistua ja jännittää meneekö kaikki putkeen. Muuttaa pitäisi ja stressaan sitäkin. Löydänkö valmistumisen jälkeen töitä? Rahahuolet vaivaa. Puolison terveys huolestuttaa välillä. Sitten huolestuttaa kun murehdin liikaa kun sairastan yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. En halua sairauden pahenevan. Suomeksi siis huolestuttaa oma huolestuminen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro huolesi!
Pillua,seksiä,läheisyyttä tekisi mieli,avokki ei suostu tulemaan metriä lähemmäksi.
Ei ole kaverinaisia enkä tiedä mistä löytäisin jonkun panokaverin?
Äitin sairastuminen on ollut viime kuukausien suurin stressi, mutta viimeisin tarkkailujakso sairaalassa oli niin hyvien ja huojentavien uutisten täyttämä, että tämä huoli alkaa olla pienenemään päin.
Pienenä arkihuolena vesipumpun rikkoutuminen. Korjausaikataulu varmaan taas Afrikan aikaa eli useampi päivä mennee ilman vettä. Kiristää hermoja pelkkä ajatus.
Käyn lävitse jonkinlaista identiteettikriisiä.
Olen perheestä jossa opetettiin olemaan luulematta itsestään liikoja.
Siitä on ollut todella paljon haittaa elämässä.
Kun vihdoin vanhemmiten siten olen päätynyt värittömään elämään niin minusta ollaankin aivan tavattoman kiinnostuneita.
On ollut vaikea hahmottaa omaa erityisyyttä, sitä, että kuulun tavattoman kiinnostaviin ihmisiin. Olen myös äimistynyt kuinka juuri minun mielipiteilläni ja sanomisillani on suuri merkitys.
Tämä on oikeasti laittanut kaiken mitä olen oppinut jotenkin nurin.
Ei muuta.
Ei mitään huolia vain mahdollisuuksia ja ihana vapaus. Elän unelmaani sillä tähän pyrin ja pääsin. Tavoitelkaa tekin unelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
+20 kg painonnousu, tissittömyys, liika työmäärä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään huolia vain mahdollisuuksia ja ihana vapaus. Elän unelmaani sillä tähän pyrin ja pääsin. Tavoitelkaa tekin unelmaa.
Sitä mäkin tavoittelen mutta kun puolet läheisistä kuolee puolen vuoden sisällä ja itse sairastuu masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön pelkkä tavoittelu ei enää riitä vaan tarvitaan todellista apua ja aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahden lähisukulaisen mielenterveys, oma fyysinen terveys, työelämään paluu kodinhoidon jakson jälkeen.
Taloudelliset huolet. olen yh ja lapseni sairastelee. Hukun yllättäviin laskuihin mitä tulee lapseni hoitoon liittyen, vakuutus ei maksa kaikkea. olen kamalassa stressikierteessä. teen kahta työtä mikä on tyhmää, sillä se aika on lapseltani pois. iltaisin olen ihan loppu ja tarvitsisin itsekin terapiaa että jaksaisin hoitaa lapseni asioita.kerran kuussa romahdan totaalisesti ja annan kyynelten valua mutta sitten taas tsemppaan. en uskalla jättää toista työtä pois koska pelkään jääväni tyhjän päälle. iäkkäiden vanhempienkin kunto huolestuttaa ja nukahdan iltaisin ajatukseen eikö nämä huolet koskaan lopu....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että olen kiireettömänä jonossa laparoskopiaan että otettas munasarjakysta veks, ja tuntuisi että toi kasvaa uhkaavasti hiljalleen. Ei siinä muuten mitään mutta pelkään että leikkaus aikaistuu ja menee kesätyöt pilalle tai että kysta tekee jonkun kamalan tempun munasarjalleni.
Ja toki tuo oisi pieni leikkaus eikä sen teoriassa pitäs pilata kesätyötäni jos aikaistuu mutta syksyllä leikattiin moinen viimeksi toiselta puolen ja silloin tuli komplikaatioita ja olinkin saikulla kolme viikkoa putkeen... äääh. Pelkään että jotain vastaavaa kävisi taas.
Pitäs kai olla stressaamatta vaan.
Vierailija kirjoitti:
Käyn lävitse jonkinlaista identiteettikriisiä.
Olen perheestä jossa opetettiin olemaan luulematta itsestään liikoja.
Siitä on ollut todella paljon haittaa elämässä.Kun vihdoin vanhemmiten siten olen päätynyt värittömään elämään niin minusta ollaankin aivan tavattoman kiinnostuneita.
On ollut vaikea hahmottaa omaa erityisyyttä, sitä, että kuulun tavattoman kiinnostaviin ihmisiin. Olen myös äimistynyt kuinka juuri minun mielipiteilläni ja sanomisillani on suuri merkitys.
Tämä on oikeasti laittanut kaiken mitä olen oppinut jotenkin nurin.
Ei muuta.
Ettet vaan olisi joutunut narsistien kynsiin? Ne kun kadehtii sitäkin, jos sinä et kadehdi mitään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro huolesi!
Vierailija kirjoitti:
Oma mielenterveys on aika palasina. Odotan psykiatrikäyntiä b-lausuntoa varten ja sen jälkeen alkaa terapia. Viime viikkojen aikana olen monta kertaa miettinyt vakavasti osastohoitoa, mutta päättänyt aina lopulta yrittää vielä pärjätä kotona.
Puolisollakin menee huonosti mutta hän aikoo palata normaaliin arkeen kun hänen sairaslomansa parin viikon päästä loppuu ja uskon että se on hyväksi meille molemmille. On raskasta kun kotona on kaksi ahdistunutta. Minä kyllä yritän opiskella niin paljon kuin jaksan, mutta huonoina päivinä jään vaan kotiin itkemään.
Muita huolia on veljen paha masennus, johon hän ei halua apua sekä äidin fyysiset terveysongelmat. Pelkään että jossain kohtaa jommalle kummalle tulee raja vastaan eivätkä he enää pysty toimimaan arjessaan sisun voimalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinäisyys, rahahuolet, työhuolet (työttömyys häämöttää), asuntohuolet (mahdollinen hometalo), alkoholi alkanut maistua liikaa, masennus, unettomuus, paniikkikohtaukset. Jatkuva pelko ja epätoivo oikeastaan ihan kaikesta.
Raha ja terveystilanne. Rinnassa on patti, jota pitäisi käydä näyttämässä lääkärille. Perussairaus on taas pahempana, mikä viivästyttää opintoja.
Mulla on asiat vissiin aika hyvin, kun lähinnä huolettaa, että onko mies, josta tykkään, kiinnostunut musta.
Joudun valitsemaan, ketkä alaisistani irtisanotaan. Tiedän kyllä, että helppo minun on pöydän tällä puolella ja että minulle maksetaan paljon, jotta teen näitä päätöksiä, mutta vittu saatana (anteeksi) tämä on ihan helvettiä. Päätös on tehtävä ensi viikolla ja tässä ei vain voi voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Odotan yhtä päätöstä, se ratkaisee aika paljon asioita.
Sain juuri kielteisen terapiapäätöksen. Hyväksikäytettynä juuri hylätty terapiapäätös alleviivaa sitä hylkiöksijäämisen tunnetta.
Kunnallisella puolella raiskauksen uhria ei ymmärretä, päinvastoin lällätellään että oma vika. Ja että he ovat parempaa väkeä kun heille itselleen ei ole tapahtunut mitään. No totta varmaan, harvemmin **ttumainen päsmäri uhriksi joutuukaan tai eivät tunnekylminä välitä. Mutta hoitoalalle ei pitäisi hakeutua, jos on vahingoniloinen.
Vierailija kirjoitti:
Käyn lävitse jonkinlaista identiteettikriisiä.
Olen perheestä jossa opetettiin olemaan luulematta itsestään liikoja.
Siitä on ollut todella paljon haittaa elämässä.Kun vihdoin vanhemmiten siten olen päätynyt värittömään elämään niin minusta ollaankin aivan tavattoman kiinnostuneita.
On ollut vaikea hahmottaa omaa erityisyyttä, sitä, että kuulun tavattoman kiinnostaviin ihmisiin. Olen myös äimistynyt kuinka juuri minun mielipiteilläni ja sanomisillani on suuri merkitys.
Tämä on oikeasti laittanut kaiken mitä olen oppinut jotenkin nurin.
Ei muuta.
Minusta sinä tarvitset apua aika vakavasti sillä ihmisen ei tulekaan luulla itsestään liikoja.
Ehkä hahmotat jotenkin oman merkityksesi nyt liika isoksi? Ihan vaan hyvällä parastasi ajatellen.
Alue: Aihe vapaa
Airbnb siellä on ihmisten koteja jota he vuokraavat, katso sieltä... Voi olla että jossain saa olla pidemmän aikaa.. Entäs sukulaisesi? Kaverisi? Tms.