Lue keskustelun säännöt.
Sotaveteraanien jutut lähinnä ärsyttävät, olenko ainoa?
30.04.2017 |
Muutama lainaus Iltalehden jutusta.
- "Elämä on minulle opettanut sen, että työ ja työn kunnioittaminen vievät meitä eteenpäin."
- "Jokaisen miehen pitää käydä armeija ja kaikkien täytyy tehdä töitä Suomen yhteisten asioiden eteen."
- "Asiat ovat luistaneet vähän väärään suuntaan. Vähän tuntuu siltä, että nuorison pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Uskon, että he pystyvät siihen."
- "Olin 19-vuotias, kun minut komennettiin sotaan. Nykyaikaiset tytöt eivät lähtisi sellaisiin hommiin."
Ähh, joo hienon työn teitte kun maata puolustitte. Vielä kun ymmärtäisitte, että ajat muuttuvat. Nyt on nyt eikä sata vuotta sitten.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oikeat valinnat" ovat hyvää tuuria. Jos sama heppu syntyy kaksi kertaa ensin hyväosaisiin lähtökohtiin ja sitten huono-osaisiin, niin hänelle tulee erilaiset "arvot" ja elämä vaikka kaikki henkilökohtaiset ominaisuudet ovat alun pitäen samat.
Taas yksi tilastotiedettä ymmärtämätön keskittymässä yhteen ainoaan henkilöön.
Kokeen voi toistaa esim. miljoonalla henkilöllä, ja silti tulos pysyy.
No niin, nyt olet oikeilla jäljillä.
Otamme otokseemme 500 000 huonoissa oloissa syntynyttä ja 500 000 hyvissä oloissa syntynyttä.
Nyt sitten tutkimme heidän arvojaan ja elintapojaan ja mikäli emme havaitse niillä olevan oman ryhmänsä sisällä henkilöiden elinikää, niin voimme hyvin väittää ettivät henkilön arvot ja valinnat vaikuta hänen elinikäänsä.
Tosin noin ei kävisi, vaan juuri päinvastoin.
Emme ota otokseemme satunnaisesti ketä tahansa hyvä- ja huono-osaisia, vaan pareittain henkilöitä joilla on kaikki muut ominaisuudet mahdollisimman samat, paitsi sosiaaliset lähtökohdat. Vain siten saamme haarukoitua tuurin osuuden. Virhemarginaalin voisi eliminoida, jos sama henkilö voisi elää kaksi kertaa, ensin huonoista lähtökohdista ja sitten hyvistä, mutta koska se ei ole mahdollista, niin sitten pitää tyytyä pieneen virheprosenttiin ja etsiä ominaisuuksiltaan samanlaiset henkilöt, jotka elävät eri olosuhteissa.
Ehdotuksesi on mahdoton ja epätieteellinen.
500 000 paria ei siis riitä kaikkien mahdollisten yhdistelmien kattamiseksi.
Jo pelkästään se missä iässä menee naimisiin ja montako lasta ja missä iässä hankkii, tekee valtavan määrän eri vaihtoehtoja.
Siinä tapauksessa on myöskin mahdotonta sanoa, että erilaiset "valinnat ja arvot" eivät olisi tuuria, koska tuurin mahdollisuutta ei ole poissuljettu.
Sinusta on siis tuuria ettei polta tupakkaa.
Sinusta siis Usain Bolt juoksee saman ajan sekä piikkareilla että kumisaappailla.
Eli on tuuria kummat hänellä on juoksukilpailussa jalassaan.
Se, syntyykö hyväosaiseen lähtökohta-asetelmaan (piikkarit) vai huono-osaiseen (kumisaappaat), on tuuria. Silloin kahdesta muutoin täysin identtisestä henkilöstä toinen häviää ja toinen voittaa tuurin ansiosta. Kumisaapasmies ei voi voittaa vaikka jättäisi tupakankin polttamatta.
No, miksi Bolt on pärjännyt, vaikka hän Jaimaikalaisena on selvästi huono-osainen?
Onko hän Jamaikan slummeista vai keskiluokasta, vai peräti eliitistä? Sikäli kyllä kehitysmaiden urheilijat on huonoja esimerkkejä tähän, koska moni heistä on slummeista kotoisin, ja jos he olisivat paikallista korruptoitunutta eliittiä, ei heistä olisi tullut urheilijoita koska korkea elintaso olisi ollut valmiina nenän edessä muutenkin. Mutta jokaista Usain Bolttia kohden on tuhansia, jotka ei päässeet pois sieltä slummista, koska olivat sen pari kymmenystä hitaampia. Ja toisaalta rikkaissa maissa monet urheilijat on hyväosaisista lähtökohdista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei ärsytä sotaveteraanit ihmisinä. Siellä oli koko Suomen kansankerrokset yhtenä rintamana vihollista vastaan. Minua ärsyttää sen ympärille luotu kokoomus-oikeistolainen gloria, joka on ominut koko sotaveteraanihomman ja sodan ympärille luodun kultin.Sota käytiin koko Suomen hyväksi,,ei vain näiden juhlissa patsastelijoiden!
T.isoisäni sodassa menettänytEi se "veteraanihomma" helvannut vasemmistolle 70-luvulla. Halveksivat avoimesti veteraaneja.
Mitähän näyttöä sinulla olisi tuon väitteesi tueksi ?
Olihan esim. itse Aarne Saarinenkin (satutko muten tietämään ja tuntemaan nimen? ) ollut esim. hänkin koko sodan ajan itse ollut rintamalla.
Oli alikersantti ja sai sodassa vielä jonkun mitalinkin.
Häntä varmaankin halveksivat äärioikeistolaiset, ne ihan hänen omat ikätoverinsa, sitä en yhtään epäile ja käskystä olisivat varmasti (esim. silloin vuoden 1955 yleislakon aikaan) olleet valmiita vaikka ampumaan hänet.
(se olikin se viimeksi tosi tiukka poliittinen tilanne Suomessa, jolloin harkittiin jopa päätöstä aseistaa poliisit lakkolaisia vastaan, kovat piipussa ja ihan oikeasti, mutta lopulta tyydyttiin vain pamppuihin ja ratsupoliisiin mielenosoittajia vastaan. )
Tilanne itsessään kuitenkin oli vain sisäpoliittinen, eli siitä nyt ainakaan ei voi mitään Neuvostoliittoa syyttää,että täällä silloin meinasi levottomuuksia tulla pahemminkin .
1970- luvun vasemmistolaissukupolvi oli silloin vielä vaippaiässä, tai korkeintaan lastentarhaan pääsyn iässä.
No ,onhan se tietysti selvää, että kun sitten televisiossa joskus 1960-luvun lopulla alettiin nähdä esim. kuvia niistä Auschwitzin luurangonlaihoista ihmisistä, ja sitten tiedettiin se,että tuollaisen valtion kanssa siis isänne ja äitinnekin ehkä pakotettiin aseveljiksi ym.sisarjärjestöiksi, maamme sisä- ja ulkopolitiikankin vaatimuksia 'Johtajan' päämajan tarkkoja saneluja noudattaen,niin vihaksihan se pisti tietenkin siinä jälkisukupolvessa ja sulattelemista siinä oli pitkäksi ajaksi ja monelle ,ennenkuin sen pystyi jotenkin itselleen selittämään ja hyväksymään.
Nyt on tietenkin helppo 'kunnioittaa sotiemme veteraaneja ja olla heille kiitollisia' (kuten juhlapuheissa aina muistetaan sanoa) ....
... siis nyt kun suurin osa heistä makaa jo nurmen alla ja ne loput,tällä hetkellä n. 17000 heistä asuu ja elää varmaan suurimmaksi osaksi jossain hoitokodeissa,kun keski-ikä on siinä 95:n paikkeilla.
Mutta mitenkä arvelisitte ,että olisitte tullut toimeen sen sukupolven kanssa esim. silloin kun heidän keski-ikänsä oli siinä 45-55 vuotta ja itse olisitte koululainen ja sen lisäksi esim. joku The Beatles-,tai Rolling Stones-,tai The Kinks tms.senajan brittipopin nuoriso yhtyeen fani ?
Luuletteko,että siihen nuorison luontaiseen vapauden kaipuuseen suhtauduttiin silloin kovin suopeasti ?
Vanhempienne sukupolvihan olisi saanut vain sen sotaa edeltäneen ns. isänmaallishenkisen kasvatuksen koulussa ja siihen ei mikään nuorison hurvittelu kuulunut,vaan henki oli: "työ Suomen hyväks' uhratkaa" ja " me miekalla piirrämme rajan" jne. IKL:n ja Lotta Svärdin junailema iskulauseaivopesukasvatus.
Sillä sellaisella vain ei ollut enää mitään sijaa elämänohjeina 1960-luvun aivan toisenlaisessa, muuttuneessa sodanjälkeisessä maailmassa ja siinä todellisuudessa missä silloin elettiin.
Siitä ristiita sukupolvien välillä enimmäkseen johtui.
He yrittivät kasvattaa johonkin vanhaan,jota ei enää ollut olemassakaan ja joka oli menettänyt jo kaikki perusteensa.
Todistan 70-luvun tilanteen olleen veteraaneille epäreilu, sillä näin sen itse.
Veteraanin kertoessa mitä tahansa sodassa kokemastaan, oli vastauksen yleensä "Mitäs sinne menit".
70-luku oli muka edistysmielisyydessään oikeasti todella synkkää taantumusta ja yksisilmäisyyttä.
Arvo Salo lausui" Tapa talonpoika päivässä, kaksi parhaassa".
Kouluissa oli vasemmiston valtaaman teiniliiton kannattamat oppilasneuvostot jo ala-asteella.
Missä tilanteessa sinä tuota 'veteraanien juttelua' sitten näit?
Nehän puhuivat niistä jutuista (kuka mitä puhui) yleensä vain keskenään.
Ne olivat niitä, jo keski-iän paremmalla puolella silloin olleiden miesten piirejä jossain työmaakuppiloissa,tehtailla,rakennustyömaiden tupakkatauoilla yleisissä saunoissa jne, sosiaalisissa tilanteissa missä toisiaan sattuivat kohtaamaan.
Nuorilla oli ihan omat jutut keskenään (niinkuin on nytkin) eivätkä nuoret miehet heidän juttuihinsa,ainakaan minun muistini mukaan juurikaan koskaan puuttuneet.
Arvo Salo taas oli radikaali (ekä mikään nuorikaan silloin) ja hän on todennäköisesti lausunut jotain runoja vain jossain.
Eikä täällä Suomessa kukaan mitään 'talonpoikia' täältä kehottanut ketään tappamaan.
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa. Ovat tehneet hyvän työn ja oma ukkinikin jäi sinne enkä saanut häntä koskaan tavata. Mutta tämä lähes jumalana pitäminen ärsyttää.
Se on kunnioitusta. Eikä suotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oikeat valinnat" ovat hyvää tuuria. Jos sama heppu syntyy kaksi kertaa ensin hyväosaisiin lähtökohtiin ja sitten huono-osaisiin, niin hänelle tulee erilaiset "arvot" ja elämä vaikka kaikki henkilökohtaiset ominaisuudet ovat alun pitäen samat.
Taas yksi tilastotiedettä ymmärtämätön keskittymässä yhteen ainoaan henkilöön.
Kokeen voi toistaa esim. miljoonalla henkilöllä, ja silti tulos pysyy.
No niin, nyt olet oikeilla jäljillä.
Otamme otokseemme 500 000 huonoissa oloissa syntynyttä ja 500 000 hyvissä oloissa syntynyttä.
Nyt sitten tutkimme heidän arvojaan ja elintapojaan ja mikäli emme havaitse niillä olevan oman ryhmänsä sisällä henkilöiden elinikää, niin voimme hyvin väittää ettivät henkilön arvot ja valinnat vaikuta hänen elinikäänsä.
Tosin noin ei kävisi, vaan juuri päinvastoin.
Emme ota otokseemme satunnaisesti ketä tahansa hyvä- ja huono-osaisia, vaan pareittain henkilöitä joilla on kaikki muut ominaisuudet mahdollisimman samat, paitsi sosiaaliset lähtökohdat. Vain siten saamme haarukoitua tuurin osuuden. Virhemarginaalin voisi eliminoida, jos sama henkilö voisi elää kaksi kertaa, ensin huonoista lähtökohdista ja sitten hyvistä, mutta koska se ei ole mahdollista, niin sitten pitää tyytyä pieneen virheprosenttiin ja etsiä ominaisuuksiltaan samanlaiset henkilöt, jotka elävät eri olosuhteissa.
Ehdotuksesi on mahdoton ja epätieteellinen.
500 000 paria ei siis riitä kaikkien mahdollisten yhdistelmien kattamiseksi.
Jo pelkästään se missä iässä menee naimisiin ja montako lasta ja missä iässä hankkii, tekee valtavan määrän eri vaihtoehtoja.
Siinä tapauksessa on myöskin mahdotonta sanoa, että erilaiset "valinnat ja arvot" eivät olisi tuuria, koska tuurin mahdollisuutta ei ole poissuljettu.
Sinusta on siis tuuria ettei polta tupakkaa.
Sinusta siis Usain Bolt juoksee saman ajan sekä piikkareilla että kumisaappailla.
Eli on tuuria kummat hänellä on juoksukilpailussa jalassaan.
Se, syntyykö hyväosaiseen lähtökohta-asetelmaan (piikkarit) vai huono-osaiseen (kumisaappaat), on tuuria. Silloin kahdesta muutoin täysin identtisestä henkilöstä toinen häviää ja toinen voittaa tuurin ansiosta. Kumisaapasmies ei voi voittaa vaikka jättäisi tupakankin polttamatta.
No, miksi Bolt on pärjännyt, vaikka hän Jaimaikalaisena on selvästi huono-osainen?
Onko hän Jamaikan slummeista vai keskiluokasta, vai peräti eliitistä? Sikäli kyllä kehitysmaiden urheilijat on huonoja esimerkkejä tähän, koska moni heistä on slummeista kotoisin, ja jos he olisivat paikallista korruptoitunutta eliittiä, ei heistä olisi tullut urheilijoita koska korkea elintaso olisi ollut valmiina nenän edessä muutenkin. Mutta jokaista Usain Bolttia kohden on tuhansia, jotka ei päässeet pois sieltä slummista, koska olivat sen pari kymmenystä hitaampia. Ja toisaalta rikkaissa maissa monet urheilijat on hyväosaisista lähtökohdista.
Miten joku tämän päivän jamaikalainen urheilija otsikkomme teemaan nyt liittyy ? (...tai miten kummassa hänetkin on saatu siihen nyt 'ympätyksi' ? )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa. Ovat tehneet hyvän työn ja oma ukkinikin jäi sinne enkä saanut häntä koskaan tavata. Mutta tämä lähes jumalana pitäminen ärsyttää.
Se on kunnioitusta. Eikä suotta.
Siis sekö kun jotain ihmistä siis 'pidetään lähes Jumalana ' ?
Enpä oikein jaksa uskoa,että kukaan heistä (jos kysyttäisiin) mitään sellaista 'kunnioitusta' itselleen kaipaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kuuntelee tämän piisin niin vähän heikkolahjaisempikin tajuaa:
Tai jos ei, voihan vääriäkin mielipiteitä Suomessa olla, mutta sitten здесь мы сейчас говорим о русском языке!
Не понимая, что невежда!
И не все мнения принимаются!
Että sotaveteraanien osalta ei ole kuin yksi totuus isossa kuvassa, he ovat Suomen suurimpia sankareita, jotkut lipeäkielet ministerit ja nykypressat on pelkkää ilmaa!
Sotaveteraani saa sanoa mitä vain, ja kannattaa kuunnella!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei ärsytä sotaveteraanit ihmisinä. Siellä oli koko Suomen kansankerrokset yhtenä rintamana vihollista vastaan. Minua ärsyttää sen ympärille luotu kokoomus-oikeistolainen gloria, joka on ominut koko sotaveteraanihomman ja sodan ympärille luodun kultin.Sota käytiin koko Suomen hyväksi,,ei vain näiden juhlissa patsastelijoiden!
T.isoisäni sodassa menettänytEi se "veteraanihomma" helvannut vasemmistolle 70-luvulla. Halveksivat avoimesti veteraaneja.
Mitähän näyttöä sinulla olisi tuon väitteesi tueksi ?
Olihan esim. itse Aarne Saarinenkin (satutko muten tietämään ja tuntemaan nimen? ) ollut esim. hänkin koko sodan ajan itse ollut rintamalla.
Oli alikersantti ja sai sodassa vielä jonkun mitalinkin.
Häntä varmaankin halveksivat äärioikeistolaiset, ne ihan hänen omat ikätoverinsa, sitä en yhtään epäile ja käskystä olisivat varmasti (esim. silloin vuoden 1955 yleislakon aikaan) olleet valmiita vaikka ampumaan hänet.
(se olikin se viimeksi tosi tiukka poliittinen tilanne Suomessa, jolloin harkittiin jopa päätöstä aseistaa poliisit lakkolaisia vastaan, kovat piipussa ja ihan oikeasti, mutta lopulta tyydyttiin vain pamppuihin ja ratsupoliisiin mielenosoittajia vastaan. )
Tilanne itsessään kuitenkin oli vain sisäpoliittinen, eli siitä nyt ainakaan ei voi mitään Neuvostoliittoa syyttää,että täällä silloin meinasi levottomuuksia tulla pahemminkin .
1970- luvun vasemmistolaissukupolvi oli silloin vielä vaippaiässä, tai korkeintaan lastentarhaan pääsyn iässä.
No ,onhan se tietysti selvää, että kun sitten televisiossa joskus 1960-luvun lopulla alettiin nähdä esim. kuvia niistä Auschwitzin luurangonlaihoista ihmisistä, ja sitten tiedettiin se,että tuollaisen valtion kanssa siis isänne ja äitinnekin ehkä pakotettiin aseveljiksi ym.sisarjärjestöiksi, maamme sisä- ja ulkopolitiikankin vaatimuksia 'Johtajan' päämajan tarkkoja saneluja noudattaen,niin vihaksihan se pisti tietenkin siinä jälkisukupolvessa ja sulattelemista siinä oli pitkäksi ajaksi ja monelle ,ennenkuin sen pystyi jotenkin itselleen selittämään ja hyväksymään.
Nyt on tietenkin helppo 'kunnioittaa sotiemme veteraaneja ja olla heille kiitollisia' (kuten juhlapuheissa aina muistetaan sanoa) ....
... siis nyt kun suurin osa heistä makaa jo nurmen alla ja ne loput,tällä hetkellä n. 17000 heistä asuu ja elää varmaan suurimmaksi osaksi jossain hoitokodeissa,kun keski-ikä on siinä 95:n paikkeilla.
Mutta mitenkä arvelisitte ,että olisitte tullut toimeen sen sukupolven kanssa esim. silloin kun heidän keski-ikänsä oli siinä 45-55 vuotta ja itse olisitte koululainen ja sen lisäksi esim. joku The Beatles-,tai Rolling Stones-,tai The Kinks tms.senajan brittipopin nuoriso yhtyeen fani ?
Luuletteko,että siihen nuorison luontaiseen vapauden kaipuuseen suhtauduttiin silloin kovin suopeasti ?
Vanhempienne sukupolvihan olisi saanut vain sen sotaa edeltäneen ns. isänmaallishenkisen kasvatuksen koulussa ja siihen ei mikään nuorison hurvittelu kuulunut,vaan henki oli: "työ Suomen hyväks' uhratkaa" ja " me miekalla piirrämme rajan" jne. IKL:n ja Lotta Svärdin junailema iskulauseaivopesukasvatus.
Sillä sellaisella vain ei ollut enää mitään sijaa elämänohjeina 1960-luvun aivan toisenlaisessa, muuttuneessa sodanjälkeisessä maailmassa ja siinä todellisuudessa missä silloin elettiin.
Siitä ristiita sukupolvien välillä enimmäkseen johtui.
He yrittivät kasvattaa johonkin vanhaan,jota ei enää ollut olemassakaan ja joka oli menettänyt jo kaikki perusteensa.
Todistan 70-luvun tilanteen olleen veteraaneille epäreilu, sillä näin sen itse.
Veteraanin kertoessa mitä tahansa sodassa kokemastaan, oli vastauksen yleensä "Mitäs sinne menit".
70-luku oli muka edistysmielisyydessään oikeasti todella synkkää taantumusta ja yksisilmäisyyttä.
Arvo Salo lausui" Tapa talonpoika päivässä, kaksi parhaassa".
Kouluissa oli vasemmiston valtaaman teiniliiton kannattamat oppilasneuvostot jo ala-asteella.
Missä tilanteessa sinä tuota 'veteraanien juttelua' sitten näit?
Nehän puhuivat niistä jutuista (kuka mitä puhui) yleensä vain keskenään.
Ne olivat niitä, jo keski-iän paremmalla puolella silloin olleiden miesten piirejä jossain työmaakuppiloissa,tehtailla,rakennustyömaiden tupakkatauoilla yleisissä saunoissa jne, sosiaalisissa tilanteissa missä toisiaan sattuivat kohtaamaan.
Nuorilla oli ihan omat jutut keskenään (niinkuin on nytkin) eivätkä nuoret miehet heidän juttuihinsa,ainakaan minun muistini mukaan juurikaan koskaan puuttuneet.
Arvo Salo taas oli radikaali (ekä mikään nuorikaan silloin) ja hän on todennäköisesti lausunut jotain runoja vain jossain.
Eikä täällä Suomessa kukaan mitään 'talonpoikia' täältä kehottanut ketään tappamaan.
Sinun kuplasi on ollut pumpulivuorattu.
Erään paikkakunnan kommunistien kokouksessa oli tehty uutta maanjakoa valmiiksi perusteella, että "sitten kun vallankumous tulee".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei ärsytä sotaveteraanit ihmisinä. Siellä oli koko Suomen kansankerrokset yhtenä rintamana vihollista vastaan. Minua ärsyttää sen ympärille luotu kokoomus-oikeistolainen gloria, joka on ominut koko sotaveteraanihomman ja sodan ympärille luodun kultin.Sota käytiin koko Suomen hyväksi,,ei vain näiden juhlissa patsastelijoiden!
T.isoisäni sodassa menettänytEi se "veteraanihomma" helvannut vasemmistolle 70-luvulla. Halveksivat avoimesti veteraaneja.
Mitähän näyttöä sinulla olisi tuon väitteesi tueksi ?
Olihan esim. itse Aarne Saarinenkin (satutko muten tietämään ja tuntemaan nimen? ) ollut esim. hänkin koko sodan ajan itse ollut rintamalla.
Oli alikersantti ja sai sodassa vielä jonkun mitalinkin.
Häntä varmaankin halveksivat äärioikeistolaiset, ne ihan hänen omat ikätoverinsa, sitä en yhtään epäile ja käskystä olisivat varmasti (esim. silloin vuoden 1955 yleislakon aikaan) olleet valmiita vaikka ampumaan hänet.
(se olikin se viimeksi tosi tiukka poliittinen tilanne Suomessa, jolloin harkittiin jopa päätöstä aseistaa poliisit lakkolaisia vastaan, kovat piipussa ja ihan oikeasti, mutta lopulta tyydyttiin vain pamppuihin ja ratsupoliisiin mielenosoittajia vastaan. )
Tilanne itsessään kuitenkin oli vain sisäpoliittinen, eli siitä nyt ainakaan ei voi mitään Neuvostoliittoa syyttää,että täällä silloin meinasi levottomuuksia tulla pahemminkin .
1970- luvun vasemmistolaissukupolvi oli silloin vielä vaippaiässä, tai korkeintaan lastentarhaan pääsyn iässä.
No ,onhan se tietysti selvää, että kun sitten televisiossa joskus 1960-luvun lopulla alettiin nähdä esim. kuvia niistä Auschwitzin luurangonlaihoista ihmisistä, ja sitten tiedettiin se,että tuollaisen valtion kanssa siis isänne ja äitinnekin ehkä pakotettiin aseveljiksi ym.sisarjärjestöiksi, maamme sisä- ja ulkopolitiikankin vaatimuksia 'Johtajan' päämajan tarkkoja saneluja noudattaen,niin vihaksihan se pisti tietenkin siinä jälkisukupolvessa ja sulattelemista siinä oli pitkäksi ajaksi ja monelle ,ennenkuin sen pystyi jotenkin itselleen selittämään ja hyväksymään.
Nyt on tietenkin helppo 'kunnioittaa sotiemme veteraaneja ja olla heille kiitollisia' (kuten juhlapuheissa aina muistetaan sanoa) ....
... siis nyt kun suurin osa heistä makaa jo nurmen alla ja ne loput,tällä hetkellä n. 17000 heistä asuu ja elää varmaan suurimmaksi osaksi jossain hoitokodeissa,kun keski-ikä on siinä 95:n paikkeilla.
Mutta mitenkä arvelisitte ,että olisitte tullut toimeen sen sukupolven kanssa esim. silloin kun heidän keski-ikänsä oli siinä 45-55 vuotta ja itse olisitte koululainen ja sen lisäksi esim. joku The Beatles-,tai Rolling Stones-,tai The Kinks tms.senajan brittipopin nuoriso yhtyeen fani ?
Luuletteko,että siihen nuorison luontaiseen vapauden kaipuuseen suhtauduttiin silloin kovin suopeasti ?
Vanhempienne sukupolvihan olisi saanut vain sen sotaa edeltäneen ns. isänmaallishenkisen kasvatuksen koulussa ja siihen ei mikään nuorison hurvittelu kuulunut,vaan henki oli: "työ Suomen hyväks' uhratkaa" ja " me miekalla piirrämme rajan" jne. IKL:n ja Lotta Svärdin junailema iskulauseaivopesukasvatus.
Sillä sellaisella vain ei ollut enää mitään sijaa elämänohjeina 1960-luvun aivan toisenlaisessa, muuttuneessa sodanjälkeisessä maailmassa ja siinä todellisuudessa missä silloin elettiin.
Siitä ristiita sukupolvien välillä enimmäkseen johtui.
He yrittivät kasvattaa johonkin vanhaan,jota ei enää ollut olemassakaan ja joka oli menettänyt jo kaikki perusteensa.
Todistan 70-luvun tilanteen olleen veteraaneille epäreilu, sillä näin sen itse.
Veteraanin kertoessa mitä tahansa sodassa kokemastaan, oli vastauksen yleensä "Mitäs sinne menit".
70-luku oli muka edistysmielisyydessään oikeasti todella synkkää taantumusta ja yksisilmäisyyttä.
Arvo Salo lausui" Tapa talonpoika päivässä, kaksi parhaassa".
Kouluissa oli vasemmiston valtaaman teiniliiton kannattamat oppilasneuvostot jo ala-asteella.
Missä tilanteessa sinä tuota 'veteraanien juttelua' sitten näit?
Nehän puhuivat niistä jutuista (kuka mitä puhui) yleensä vain keskenään.
Ne olivat niitä, jo keski-iän paremmalla puolella silloin olleiden miesten piirejä jossain työmaakuppiloissa,tehtailla,rakennustyömaiden tupakkatauoilla yleisissä saunoissa jne, sosiaalisissa tilanteissa missä toisiaan sattuivat kohtaamaan.
Nuorilla oli ihan omat jutut keskenään (niinkuin on nytkin) eivätkä nuoret miehet heidän juttuihinsa,ainakaan minun muistini mukaan juurikaan koskaan puuttuneet.
Arvo Salo taas oli radikaali (ekä mikään nuorikaan silloin) ja hän on todennäköisesti lausunut jotain runoja vain jossain.
Eikä täällä Suomessa kukaan mitään 'talonpoikia' täältä kehottanut ketään tappamaan.
Sinun kuplasi on ollut pumpulivuorattu.
Erään paikkakunnan kommunistien kokouksessa oli tehty uutta maanjakoa valmiiksi perusteella, että "sitten kun vallankumous tulee".
Just joo, 'erään vaan jossain juu' , kuulostaa ihan hirveän vakuuttavalta ja niin varmalta tuo tuollainen tiedonjyvä tähän keskustelunkekoomme, sen ikäänkuin kopsahdus siihen...
Klara vappen (ei: vapen) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei ärsytä sotaveteraanit ihmisinä. Siellä oli koko Suomen kansankerrokset yhtenä rintamana vihollista vastaan. Minua ärsyttää sen ympärille luotu kokoomus-oikeistolainen gloria, joka on ominut koko sotaveteraanihomman ja sodan ympärille luodun kultin.Sota käytiin koko Suomen hyväksi,,ei vain näiden juhlissa patsastelijoiden!
T.isoisäni sodassa menettänytEi se "veteraanihomma" helvannut vasemmistolle 70-luvulla. Halveksivat avoimesti veteraaneja.
Mitähän näyttöä sinulla olisi tuon väitteesi tueksi ?
Olihan esim. itse Aarne Saarinenkin (satutko muten tietämään ja tuntemaan nimen? ) ollut esim. hänkin koko sodan ajan itse ollut rintamalla.
Oli alikersantti ja sai sodassa vielä jonkun mitalinkin.
Häntä varmaankin halveksivat äärioikeistolaiset, ne ihan hänen omat ikätoverinsa, sitä en yhtään epäile ja käskystä olisivat varmasti (esim. silloin vuoden 1955 yleislakon aikaan) olleet valmiita vaikka ampumaan hänet.
(se olikin se viimeksi tosi tiukka poliittinen tilanne Suomessa, jolloin harkittiin jopa päätöstä aseistaa poliisit lakkolaisia vastaan, kovat piipussa ja ihan oikeasti, mutta lopulta tyydyttiin vain pamppuihin ja ratsupoliisiin mielenosoittajia vastaan. )
Tilanne itsessään kuitenkin oli vain sisäpoliittinen, eli siitä nyt ainakaan ei voi mitään Neuvostoliittoa syyttää,että täällä silloin meinasi levottomuuksia tulla pahemminkin .
1970- luvun vasemmistolaissukupolvi oli silloin vielä vaippaiässä, tai korkeintaan lastentarhaan pääsyn iässä.
No ,onhan se tietysti selvää, että kun sitten televisiossa joskus 1960-luvun lopulla alettiin nähdä esim. kuvia niistä Auschwitzin luurangonlaihoista ihmisistä, ja sitten tiedettiin se,että tuollaisen valtion kanssa siis isänne ja äitinnekin ehkä pakotettiin aseveljiksi ym.sisarjärjestöiksi, maamme sisä- ja ulkopolitiikankin vaatimuksia 'Johtajan' päämajan tarkkoja saneluja noudattaen,niin vihaksihan se pisti tietenkin siinä jälkisukupolvessa ja sulattelemista siinä oli pitkäksi ajaksi ja monelle ,ennenkuin sen pystyi jotenkin itselleen selittämään ja hyväksymään.
Nyt on tietenkin helppo 'kunnioittaa sotiemme veteraaneja ja olla heille kiitollisia' (kuten juhlapuheissa aina muistetaan sanoa) ....
... siis nyt kun suurin osa heistä makaa jo nurmen alla ja ne loput,tällä hetkellä n. 17000 heistä asuu ja elää varmaan suurimmaksi osaksi jossain hoitokodeissa,kun keski-ikä on siinä 95:n paikkeilla.
Mutta mitenkä arvelisitte ,että olisitte tullut toimeen sen sukupolven kanssa esim. silloin kun heidän keski-ikänsä oli siinä 45-55 vuotta ja itse olisitte koululainen ja sen lisäksi esim. joku The Beatles-,tai Rolling Stones-,tai The Kinks tms.senajan brittipopin nuoriso yhtyeen fani ?
Luuletteko,että siihen nuorison luontaiseen vapauden kaipuuseen suhtauduttiin silloin kovin suopeasti ?
Vanhempienne sukupolvihan olisi saanut vain sen sotaa edeltäneen ns. isänmaallishenkisen kasvatuksen koulussa ja siihen ei mikään nuorison hurvittelu kuulunut,vaan henki oli: "työ Suomen hyväks' uhratkaa" ja " me miekalla piirrämme rajan" jne. IKL:n ja Lotta Svärdin junailema iskulauseaivopesukasvatus.
Sillä sellaisella vain ei ollut enää mitään sijaa elämänohjeina 1960-luvun aivan toisenlaisessa, muuttuneessa sodanjälkeisessä maailmassa ja siinä todellisuudessa missä silloin elettiin.
Siitä ristiita sukupolvien välillä enimmäkseen johtui.
He yrittivät kasvattaa johonkin vanhaan,jota ei enää ollut olemassakaan ja joka oli menettänyt jo kaikki perusteensa.
Todistan 70-luvun tilanteen olleen veteraaneille epäreilu, sillä näin sen itse.
Veteraanin kertoessa mitä tahansa sodassa kokemastaan, oli vastauksen yleensä "Mitäs sinne menit".
70-luku oli muka edistysmielisyydessään oikeasti todella synkkää taantumusta ja yksisilmäisyyttä.
Arvo Salo lausui" Tapa talonpoika päivässä, kaksi parhaassa".
Kouluissa oli vasemmiston valtaaman teiniliiton kannattamat oppilasneuvostot jo ala-asteella.
Missä tilanteessa sinä tuota 'veteraanien juttelua' sitten näit?
Nehän puhuivat niistä jutuista (kuka mitä puhui) yleensä vain keskenään.
Ne olivat niitä, jo keski-iän paremmalla puolella silloin olleiden miesten piirejä jossain työmaakuppiloissa,tehtailla,rakennustyömaiden tupakkatauoilla yleisissä saunoissa jne, sosiaalisissa tilanteissa missä toisiaan sattuivat kohtaamaan.
Nuorilla oli ihan omat jutut keskenään (niinkuin on nytkin) eivätkä nuoret miehet heidän juttuihinsa,ainakaan minun muistini mukaan juurikaan koskaan puuttuneet.
Arvo Salo taas oli radikaali (ekä mikään nuorikaan silloin) ja hän on todennäköisesti lausunut jotain runoja vain jossain.
Eikä täällä Suomessa kukaan mitään 'talonpoikia' täältä kehottanut ketään tappamaan.
Sinun kuplasi on ollut pumpulivuorattu.
Erään paikkakunnan kommunistien kokouksessa oli tehty uutta maanjakoa valmiiksi perusteella, että "sitten kun vallankumous tulee".
Just joo, 'erään vaan jossain juu' , kuulostaa ihan hirveän vakuuttavalta ja niin varmalta tuo tuollainen tiedonjyvä tähän keskustelunkekoomme, sen ikäänkuin kopsahdus siihen...
Osa jakajista on vielä elossa, joten en voi julkaista listaa tai edes paikkaa.
Minunkin maitani olivat jakamassa eräs mukana ollut kertoi.
No, miksi Bolt on pärjännyt, vaikka hän Jaimaikalaisena on selvästi huono-osainen?