Sotaveteraanien jutut lähinnä ärsyttävät, olenko ainoa?
Muutama lainaus Iltalehden jutusta.
- "Elämä on minulle opettanut sen, että työ ja työn kunnioittaminen vievät meitä eteenpäin."
- "Jokaisen miehen pitää käydä armeija ja kaikkien täytyy tehdä töitä Suomen yhteisten asioiden eteen."
- "Asiat ovat luistaneet vähän väärään suuntaan. Vähän tuntuu siltä, että nuorison pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Uskon, että he pystyvät siihen."
- "Olin 19-vuotias, kun minut komennettiin sotaan. Nykyaikaiset tytöt eivät lähtisi sellaisiin hommiin."
Ähh, joo hienon työn teitte kun maata puolustitte. Vielä kun ymmärtäisitte, että ajat muuttuvat. Nyt on nyt eikä sata vuotta sitten.
Kommentit (150)
Riippuu jutusta kuten muidenkin ihmisten kohdalla. Joidenkin kanssa samaa mieltä ja joidenkin ei
jep, ei se että on sattunut olemaan nuori silloin kun oli sota, tee kenestäkään fiksua. Siihen aikaan ei ihmiset käyneet kuin kansakoulun, ulkomailla ei matkusteltu yleisesti, tiedonvälitys oli kankeaa isänmaarunoutta. Ajattelu on monilla jäänyt sille asteelle. Siihen vielä aivojen vanheneminen päälle niin horinaksihan se menee.
Joo, ajat muuttuvat ja nykynuoriso senkuin kitisee kaikesta turhasta kuten sinä, ap, juuri nyt.
Sotaveteraanit saavat minun puolestani sanoa lähes mitä vaan, se me jälkipolvet olemme heille velkaa. Samoin sen, että ymmärrämme, kuinka paljon helpompaa meidän elämä nykyisin on ja kuitenkin vain rutisemme ja valitamme.
Samaa mieltä, mä olisin paljon mielummin osa Putin suurta Venäjää. Ei olis mitään pakkoruotsia kun kaikki käytäisiin venäjänkielistä koulua. Mitä ne hörhöt saavutti? Pakkoruotsin meille. En tykkää.
Kohta on se sama "sata vuotta sitten" edessä. Et sinä elä missään lintukodossa, vaikka niin luulet. Maailma todella muuttuu, siinä olet oikeassa. Mutta on asioita, jotka ei muutu: konfliktit, katastrofit, sodat, rikollisuus, ihmisten pahuus. Pitää osata nauttia tästä ajasta kun suurimmat huolet on vielä joksenkin vähäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Muutama lainaus Iltalehden jutusta.
- "Elämä on minulle opettanut sen, että työ ja työn kunnioittaminen vievät meitä eteenpäin."
- "Jokaisen miehen pitää käydä armeija ja kaikkien täytyy tehdä töitä Suomen yhteisten asioiden eteen."
- "Asiat ovat luistaneet vähän väärään suuntaan. Vähän tuntuu siltä, että nuorison pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Uskon, että he pystyvät siihen."
- "Olin 19-vuotias, kun minut komennettiin sotaan. Nykyaikaiset tytöt eivät lähtisi sellaisiin hommiin."Ähh, joo hienon työn teitte kun maata puolustitte. Vielä kun ymmärtäisitte, että ajat muuttuvat. Nyt on nyt eikä sata vuotta sitten.
Sinua ei välttämättä olisi olemassa ilman sotaveteraaneja. Ajat muuttuvat, mutta eivät tällä hetkellä siihen suuntaan, että suuremman konfliktin todennäköisyys pienentyisi.
Et ole ainoa. Ovat tehneet hyvän työn ja oma ukkinikin jäi sinne enkä saanut häntä koskaan tavata. Mutta tämä lähes jumalana pitäminen ärsyttää.
Ymmärrän pointin, mutta enemmän ehkä ärsyttää kun iltapäivälehdet yms. voivat aina mitä tahansa julkaista suorastaan faktana vain siksi että yksittäinen veteraani on ottanut kantaa asian puolesta tai vastaan, niin kuin kyseessä olisi joku ylimmäinen ja yhtenäinen auktoriteetti.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ajat muuttuvat ja nykynuoriso senkuin kitisee kaikesta turhasta kuten sinä, ap, juuri nyt.
Sotaveteraanit saavat minun puolestani sanoa lähes mitä vaan, se me jälkipolvet olemme heille velkaa. Samoin sen, että ymmärrämme, kuinka paljon helpompaa meidän elämä nykyisin on ja kuitenkin vain rutisemme ja valitamme.
En ole nuori.
AP
Totta kai vanhat ihmiset kertovat vanhojen ihmisten juttuja. Sen verran tulee kunnioittaa vanhuksia, että kuuntelee, mitä sanottavaa heillä on ja käyttäytyy kohteliaasti. Sen lisäksi veteraanit ovat oma lukunsa, jolle vasta tämän päivän keski-ikäisten sukupolvi (60-,70-luvulla syntyneet) antoi kiitokset Suomen pelastamisesta. Ei minuakaan hirveästi kiinnostaa sotajutut tai pula-ajat ja niistä kumpuavat nykymeiningin kritisoinnit, mutta vanhus on vanhus ja sellaisia ollaan joku päivä mekin.
Arvostan heidän uhraustaan, mutta ihmisiä he vain ovat.
Osa on ollut niin ulkopuolella nykymenon, että eivät ymmärrä miten nykymaailma kulkee.
Kuitenkin se sodan kauheuden kokeminen antaa sellaista tietoa mitä nykyisillä suomalaisilla ei ole.
Voi siis kunnioittaa, mutta eivät he ole kuin ihmisiä.
Ei sun ärsytyksessä ole kyse siitä että sotaveteraanit ärsyttää vaan vanhat ihmiset ärsyttää. Vanhuus on Suomessa kirosana. Vanhoja on meillä vihattu aina jo ennen sotaveteraaneja. Se on osa meidän kulttuurihistoriaa ja aivan varmasti sinuakin vihataan kun olet yhdeksänkymppinen käppänä.
Sota loppui 72vuotta( lapin sota) sitten, nuorimmat sotaveteraanit täyttävät tänä vuonna 89v, eli olivat jatkosodassa 17vuotiaita lapsia.
Minusta he saavat horisa ihan mitä vaan, kaikki kunnioitus heille. Eivät he enää kauaa ole täällä horisemassa.
Vierailija kirjoitti:
jep, ei se että on sattunut olemaan nuori silloin kun oli sota, tee kenestäkään fiksua. Siihen aikaan ei ihmiset käyneet kuin kansakoulun, ulkomailla ei matkusteltu yleisesti, tiedonvälitys oli kankeaa isänmaarunoutta. Ajattelu on monilla jäänyt sille asteelle. Siihen vielä aivojen vanheneminen päälle niin horinaksihan se menee.
Eli millä tasolla se ajattelu nyt on?
Kyllä kaikki on mennyt huonompaan suuntaan ja kansa senkuin tyhmenee.
Pitää ymmärtää, että sotaveteraanit ovat oman aikakautensa lapsia. Jos ei oteta sotaa huomiooon niin silloin jokaiselle työtä pelkäämättömälle löytyi töitä. Ei tarvinnut kuin astua tehtaan tai maatalon ovista sisään ja pääsit töihin. Nyt et pääse edes porteista sisään koska tehdasalueet ovat tarkasti vartioituja ja työpaikkoja ei yleensä ole tai niihin haetaan vallan toisen koulutustaustan omaavia henkilöitä. Myöskään maataloudessa ei ole enää sijaa kouluttamattomille henkilöille saatika hanttihommille. Kaikki on enemmän tai vähemmän koneellistettuja.
Enkä epäile yhtään etteikö nuorisosta löydy tarvittaessa maapuolustushenkeä. Sellainen tilannehan tarkoittaisi sitä että päämäärättömänä, työttömänä ja ilman elämänkumppania harhaileva nuori saisi välittömästi elämälleen tarkoituksen.
Sinänsä kyllä jokaisen on hyvä kuunnella pitkällä elämän kokemuksella siunattua sotaveteraania. Jokainen kokemusta kuultava tiedonmurunen on varmasti arvokas.
Vierailija kirjoitti:
jep, ei se että on sattunut olemaan nuori silloin kun oli sota, tee kenestäkään fiksua. Siihen aikaan ei ihmiset käyneet kuin kansakoulun, ulkomailla ei matkusteltu yleisesti, tiedonvälitys oli kankeaa isänmaarunoutta. Ajattelu on monilla jäänyt sille asteelle. Siihen vielä aivojen vanheneminen päälle niin horinaksihan se menee.
Miten ulkomailla matkustaminen liittyy siihen mitä nuo sanoivat??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama lainaus Iltalehden jutusta.
- "Elämä on minulle opettanut sen, että työ ja työn kunnioittaminen vievät meitä eteenpäin."
- "Jokaisen miehen pitää käydä armeija ja kaikkien täytyy tehdä töitä Suomen yhteisten asioiden eteen."
- "Asiat ovat luistaneet vähän väärään suuntaan. Vähän tuntuu siltä, että nuorison pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Uskon, että he pystyvät siihen."
- "Olin 19-vuotias, kun minut komennettiin sotaan. Nykyaikaiset tytöt eivät lähtisi sellaisiin hommiin."Ähh, joo hienon työn teitte kun maata puolustitte. Vielä kun ymmärtäisitte, että ajat muuttuvat. Nyt on nyt eikä sata vuotta sitten.
Sinua ei välttämättä olisi olemassa ilman sotaveteraaneja. Ajat muuttuvat, mutta eivät tällä hetkellä siihen suuntaan, että suuremman konfliktin todennäköisyys pienentyisi.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Pitää ymmärtää, että sotaveteraanit ovat oman aikakautensa lapsia. Jos ei oteta sotaa huomiooon niin silloin jokaiselle työtä pelkäämättömälle löytyi töitä. Ei tarvinnut kuin astua tehtaan tai maatalon ovista sisään ja pääsit töihin. Nyt et pääse edes porteista sisään koska tehdasalueet ovat tarkasti vartioituja ja työpaikkoja ei yleensä ole tai niihin haetaan vallan toisen koulutustaustan omaavia henkilöitä. Myöskään maataloudessa ei ole enää sijaa kouluttamattomille henkilöille saatika hanttihommille. Kaikki on enemmän tai vähemmän koneellistettuja.
Enkä epäile yhtään etteikö nuorisosta löydy tarvittaessa maapuolustushenkeä. Sellainen tilannehan tarkoittaisi sitä että päämäärättömänä, työttömänä ja ilman elämänkumppania harhaileva nuori saisi välittömästi elämälleen tarkoituksen.
Sinänsä kyllä jokaisen on hyvä kuunnella pitkällä elämän kokemuksella siunattua sotaveteraania. Jokainen kokemusta kuultava tiedonmurunen on varmasti arvokas.
Voi kunnioittaa nykyisiä nuoriammekin. Ei se sota kenestäkään tee parempaa.
Sotaveteraanit puhuvat sitä, mitä vanhat ihmiset nyt puhuvat: yleensä vanhahtavia asenteita, joita ei ole päivitetty aikoihin, mutta mukana on toki myös helmiäkin. Ihan tavallisia ihmisiä he ovat.
Mikä sen sijaan on naurettavaa, niin tämä sotaveteraanien glorifiointi. Ihan ok heitä on kunnioittaa, mutta että he tietäisivät nykymaailmasta yhtään sen enempää kuin yhtään kukaan? Pötyä. Yleensä ovat jo tässä vaiheessa vanhoja höppänöitä. Miksi heitä pitää kiusata pyytämällä lausuntoa milloin mistäkin? Semmoinen käy kunnian päälle...
Olet ainoa.