Lue keskustelun säännöt.
Sinkut, mikä on älyttömintä mitä teille on sanottu tai tehty sinkkuutenne vuoksi?
29.04.2017 |
Inspiroiduin tuosta toisesta keskustelusta, jossa ihmetellään miksi sinkun pitäisi maksaa kimppalahjoista tuplasti pariskuntiin nähden. Aloin miettiä että sinkkuihin kyllä liitetään ihan ihmeellisiä juttuja ja stigmoja ja vaatimuksia ylipäänsä. Mikä on älyttömintä tai ärsyttävintä mitä te olette kohdanneet sinkkuina? Heitän tähän muutaman esimerkin:
- Kahdelle kaverille on sanottu pankissa asp-asioissa, että "noin nätti tyttö kyllä sais miehenkin, että kannatta äkkiä pariutua, niin saa sitten vähän kivemman asunnon".
- Mulle on monta kertaa esitetty ravintolassa kimppalaskun tullessa, että maksan kahden edestä, vaikka olen vain yksi ihminen ja muut paikalla olevat pariskuntia.
- Kun yksi ystävä oli vielä sinkku, sukulaistäti kutoi hänelle vauvanvaatteita varmuuden vuoksi etukäteen.
- Ikuinen klassikko, jonka kuulee yleensä ihmisiltä, jotka ei tunne mua kovin hyvin: "Vieläkin sinkku? Ei saa olla liian nirso!" (Wtf, en ole nirso, minkäs minä sille mahdan että äijä sai paskahalvauksen kun olis lapsia pitänyt alkaa tekeen ja lähti käveleen...)
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
-Asun aika pienessä asunnossa, koska en mielestäni vaan tarvitse enempää tilaa. Erään miespuoleisen ystäväni vaimo kysyi joskus nenä nyrpeänä, että "voiks tälläinen tuntua kodilta??". No kyllä voi.
-Joskus olin erään nettiyhteisön tapaamisessa, jossa oli paljon väkeä ympäri Suomea. Mainitsin jotain asumisestani yksiössä, ja eräs Pohjanmaalla asuva totesi, että ai kauhea, minä en ole ikinä edes käynyt yksiössä. Meinasin sanoa, että kuule täällä pääkaupunkiseudulla mun yksiöni on todennäköisesti kalliimpi kuin se sun talosi siellä pikkupaikkakunnalla, mutten viitsinyt lähteä käyttäytymään yhtä typerästi itse.
Mun 13 neliön yksiö on niin kauhea, ettei kukaan edes kehtaa sanoa siitä mitään. :D Sinkkuudesta ei kukaan kommentoi, kun olettavat, etten kuitenkaan saa ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erottuani jo monta vuotta sitten aviomiehestäni, kysyi mummoni että miksi minulla on parisänky. Pappani antoi myös suorasanaisesti ymmärtää, että kannattaisi laihduttaa jos meinaa saada vielä miehen itselleen.
Perheellisten suusta on toki kuultu myös tuota yksinäisyyshöpötystä, miten saan aikani kulumaan ym...
Sinkkuuttani ei ole kommentoitu mitenkään. Ehkä se on jonkinlainen tabu tai kestänyt niin kauan, että kaikki ovat tottuneet ajatukseen. Tai sitten lähipiiriini ei vain kuulu juntteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
(42 !!!!)
Olin menossa junalla paikkakunnalle x, mutta asema on noin 30 km sieltä. Odottelin jatkoyhteyttä, bussia, parisen tuntia ja päätin mennä odotellessa syömään Fransmanniin.
Tarjoilija tuli vastaan ja kysyin pöytää/tilaa.
"Ihanko yksin olet?"
Hetkisen ajattelin, että jos vetäisi showt ja vastaisi kunnolla: ottaisi tarjoilijaa kaulasta kiinni ja itkien valittasisi yksinäisyyttään .... oon niin yksinäinen.... (miten se tango vai mikä se on ... menee).
Jätin draamakasvatuksen opit kuitenkin sivuun ja vastasin vain, että kyllä.
Eiköhän se tarjoilija tee vain työtään ja tarkista,tuleeko pöytään muita syöjiä vielä.Olen itse ollut pidemmän ajan sinkkuna, ei silti tulisi mieleenkään moisesta närkästyä.Pitäisikö nyt vähän relata? Ei kaikki kysymykset ole vittuilua sinkuille.
Ei ole vittuilua, mutta olihan tuo sanamuoto vähän koominen ja myös korosti sitä, että tilanne on erikoinen. Pariskunnalta tuskin kysyttäisiin, odottavatko vielä kolmatta seurakseen.
- eri
Jaa, no kyllä meiltä kysytään ( milloin kaksi tai sitten kolme- neljä) että kahdelleko tai kolmelleko pöytä kun tullaan ravintolaan. Haluavat varmistaa ettei seuruseeseen ole tulossa vielä muita.
Eli kyllä kysytään vaikka pariskuntana ollaan liikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Ja se tärkein: en kai minä ala lapsen kanssa ikuisesti kituuttaa pienessä vuokra-asunnossa kunnes joku mies tulee ja pelastaa meidät. Jestas. Sitä varten kouluttauduin ja käyn töissä, että voin ihan itse hankkia mieleiseni elintason.
En ole koskaan ymmärtänyt miten vuokralla asuminen on aina "kituuttamista". Samanlaista se asuminen on omisti tai vuokrasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se tärkein: en kai minä ala lapsen kanssa ikuisesti kituuttaa pienessä vuokra-asunnossa kunnes joku mies tulee ja pelastaa meidät. Jestas. Sitä varten kouluttauduin ja käyn töissä, että voin ihan itse hankkia mieleiseni elintason.
En ole koskaan ymmärtänyt miten vuokralla asuminen on aina "kituuttamista". Samanlaista se asuminen on omisti tai vuokrasi.
Erona on se, että omistusasujana on helpompi kerätä itselleen omaisuutta vararahastoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se tärkein: en kai minä ala lapsen kanssa ikuisesti kituuttaa pienessä vuokra-asunnossa kunnes joku mies tulee ja pelastaa meidät. Jestas. Sitä varten kouluttauduin ja käyn töissä, että voin ihan itse hankkia mieleiseni elintason.
En ole koskaan ymmärtänyt miten vuokralla asuminen on aina "kituuttamista". Samanlaista se asuminen on omisti tai vuokrasi.
Siedettävän hintaisten vuokra-asuntojen kunto on poikkeuksetta huono. Asunnot ovat myös pieniä: yli 50 neliötä alkaa olla vaikea löytää. Ellei sitten maksa tonnin vuokraa. Lisäksi tältä alueelta ei ole rivitaloja tai omakotitaloja vuokrattavana, täytyisi muuttaa joko kaupungin laidalle tai naapuripaikkakunnalle. Täällä pysyminen vuokralla tarkoittaa käytännössä max 50 neliön kaksiota, joka on on 60-luvun kunnossa. Tai uutta kaksiota, jossa neliöitä on 38 ja vuokra pilvissä. Ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin psykologilla ja mietin sanoin että mietin onko parisuhde minulle sellainen asia, mitä haluan edes tavoitella. Sanoin, että ehkä en jaksa asian eteen erikseen mitään tehdä, mutta jos nyt joku sattuisi kohdalle niin miksei sitten sitäkin voisi taas kokeilla. Tästähän psykologi riemastui ja alkoi selittää kuinka aina kuulee, kuinka ihniset vaan kassajonossa vahingossa tapaavat ja ties missä, että sitähän tapahtuu koko ajan. No, mietin vaan että mulle ei kyllä ole koskaan tapahtunut, eikä kyllä ikinä kenellekään kaverillenikaan. Lähinnä noi kohtaamiset on elokuvissa. Onhan täälläkin ollut asiasta ketjuja.. Ihmisten parisuhteenlöytämisvinkit ovat kyllä aivan käsittämättömiä. Ja tuokin tuli vielä ammatti-ihmisen suusta..
Aina perus lesbottelut ja "eikö ole yksinäistä"-utelut. No ei ole. Saan olla kotona omassa rauhassani, saan mennä ja tulla miten lystään, saan flirttailla kenelle haluan, saan käyttää rahani itseeni jne. Totta kai parisuhteessa saisi asua isommassa asunnossa, mutta sekin pitäisi jakaa toisen ihmisen kanssa. Moneen kertaan ihmetellään että enkö ollenkaan kaipaa seuraa kotonani ja siihen en voi sanoa muuta kuin että kyllä sinkullakin ystäviä on.
Illanistujaisissa on kllä ahdistavaa olla ainoa sinkku jos muut ovat puolisonsa kanssa paikalla. Kaikella tehdään selväksi että miten "paljosta jää paitsi" ja perus "kyllä noin nätti jonkun löytää, hihii". En tule kateelliseksi vaan loukkaannun siitä etten kelpaa sinkkuna eli omana itsenäni vaan tarvitsen jonkun pallon jalkaan ollakseni täysi ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
- jätetään illanistujaisten ulkopuolelle, kun siellä on vain pariskuntia.
- jos sinkkuus tulee puheeksi, seurustelevat kaverit suhtautuvat siten että minä olen taatusti katkera ja yksinäinen. Katkera siitä, etten saa seksiä ja kumppania muutenkaan. Selittely ei auta, he vain myhäilevät että niin niin.
- "no jokos sulla on joku? Eikö töistä löytyis? Entäs ne opiskelukaverit?" -jooei, töissä kaikki miehet on mua aika paljon vanhempia ja joka ikinen on naimisissa! Opiskelukaverit taas elävät bilevaihetta.
- "kyllä tarvii lapsi miehenmallin." Niin, lapsen oma isä, siskon mies, ukki ja kavereiden isät sekä kaukaisemmat sukulaismiehet eivät riitä. Pitää saada saman katon alle joku äijänretale.Eniten mua vituttaa tuo kavereiden suhtautuminen. En viitsi edes puhua sinkkuudesta mitään, koska he eivät tunnu tajuavan että mä viihdyn sinkkuna. Itse kitkuttavat paskoissa parisuhteissaan.
Kaikki sinun kaverisi kitkuttavat paskoissa parisuhteissaan?
Et kai nyt itse syyllisty asenteellisuuteen?
Sen voin sanoa että jos joku suhtautuu kavereidensa parisuhteisiin tuolla tavalla, antaa se kyllä vähän kateellisen ja katkeran kuvan ja saattaa tuottaa noita kommentteja joissa sinullekin suositellaan parisuhdetta.
Aika järkyttävän monella aikuisella ihmisellä on henkinen kehitys pahasti vaiheessa. Muulla ei pysty selittämään sitä, miksi sellainen asia kuin toisen ihmisen sinkkuus herättää näin törkeitä primitiivireaktioita. Huomaa myös sen, että sen parisuhteenkin pitäisi sitten olla "oikeanlainen" (esim. kuten tässä ketjussa eräs kirjoitti, miten kahden naisen välistä parisuhdetta ei pidetä parisuhteena lainkaan), jotta elämäänsä saisi viimein elää rauhassa. Käsittämätöntä, että vielä vuonna 2017 aikuisten ihmisten erilaisuuden sietokyky on näin luokatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä se ärsyttää, että kysellään, että onko mitään naista. Kaverit kyselevät, että olenko saanut pillua.
Kaamea tyyli puhua naisista. Yäk.
Kaiken törkeyksien yli menee kirkkaasti ne kerrat, kun on kuvitellut että joku on ystävä, mutta onkin ollut ystävää kanssani vain siksi että olen sinkku. Ystävyyshän sitten feidattiin kun mies tuli kuvioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei parisuhde paranna kenenkään seksitaitoja ei millään pahalla xD
Hyvästä seksistä kiihottuu ja nauttii oli tunteita tai ei. Nauttiminen on se henkinen puoli ja miehen kyvyt ja oma yhteensopivuus se toinen.
Rakastan miestäni tylsästä ja estoisesta seksistä huolimatta.
Ex-vakipano oli aivan älyttömäm hyvä sängyssä, mutta tunteita ei ollut tai pitkiä kiihkeitä suudelmia. Ei vaan se oli hyvää seksiä ilman tunteita.
Et joo toi kai se on typerin luulo sinkuista xD
En ole kuullut ihmettelyjä sinkkuudesta ennen kuin ostin oman asunnon. Silloin tuli kommenttia "ai sä ostit YKSIN" = "ai sä sitten luovutit". Sitten tuli tekopirteä, lohdutukseksi tarkoitettu "no, keskustakaksiosta pääsee kyllä äkkiä eroon jos löydätkin miehen". Loukkaavaa on, että sukulaiseni eivät suostu kutsumaan kotiani kodiksi vaan asunnoksi. "Mennään käymään Liisan asunnolla." " Oletkos Liisa ostanut mitään uutta asuntoosi?" Tätini luulee vieläkin, että jos sanoin puhelimessa olevani kotona, tarkoitan että olen vanhemmillani. Saman ikäisen serkun asunnosta puhutaan kyllä kotina mutta hän onkin avoliitossa.
Kun ehdotetaan jotain 20 vuotta vanhempaa yksinhuoltajaisää silminnähden epämiellyttävää sellaista minulle nuorelle naiselle...
Vierailija kirjoitti:
Uskomattomampia ovat sinkkuystävät, jotka pariuduttuaan alkavat hengata vain toisten parien kanssa ja unohtavat entiset sinkkuystävänsä. Sama voi koske lapsettomia ja lapsellisia pareja, en ole tietysti varma, koska ei ole kokemusta.
Menetin toisenkin vanhempani ja suru oli vielä akuutti. Lääkäri kehotti käymään psyk.sh:n luona ja menin. Kerroin siellä, miten tunnen oloni jotenkin irralliseksi, kun minulla ei ole ketään lähiomaista - ei vanhempia, isovanhempia, sisaruksia tai omaa perhettä - ja että sen asian prosessointi on kesken. Psyk.sh kehotti minua kasvamaan aikuseksi ja hankkimaan miehen netistä, sieltä niitä saa, ei tarvitse valittaa yksinäisyyttä. Lisäsi, että vanhemman kuolema on luonnollinen asia (toki, mutta eikö siitä koituva surukin ole).
Mitä helvettiä, olipa epäammattimainen ja asiaton vastaus! Kai laitoit palautetta tosta? Itse olisin aika pikaseen vaihtanu psyk.sh:ta
Vierailija kirjoitti:
En ole kuullut ihmettelyjä sinkkuudesta ennen kuin ostin oman asunnon. Silloin tuli kommenttia "ai sä ostit YKSIN" = "ai sä sitten luovutit". Sitten tuli tekopirteä, lohdutukseksi tarkoitettu "no, keskustakaksiosta pääsee kyllä äkkiä eroon jos löydätkin miehen". Loukkaavaa on, että sukulaiseni eivät suostu kutsumaan kotiani kodiksi vaan asunnoksi. "Mennään käymään Liisan asunnolla." " Oletkos Liisa ostanut mitään uutta asuntoosi?" Tätini luulee vieläkin, että jos sanoin puhelimessa olevani kotona, tarkoitan että olen vanhemmillani. Saman ikäisen serkun asunnosta puhutaan kyllä kotina mutta hän onkin avoliitossa.
Tuo kotijuttu on muuten erityisen loukkaavaa, koska monella sinkulla on tosi kiva ja harkiten hankittu ja laitettu KOTI, jossa he itse viihtyvät, no, kuin kotonaan. Etenkin miespuolisten sinkkujen kotia usein kämpitellään. Naiset selviytyvät lienee asunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä se ärsyttää, että kysellään, että onko mitään naista. Kaverit kyselevät, että olenko saanut pillua.
Kaamea tyyli puhua naisista. Yäk.
Minulta muuten kysytään noin ja kysyjinä ovat naiset.. .
Tämä! Niiin samaa mieltä. Jos haluatte väitellä siitä, että kumpi sukupuoli saa sinkkuna enemmän seksiä ja siitä miten ikäviä naiset mielestänne ovat, niin onko se pakko tehdä tässä ketjussa? Kerrankin kiinnostava ketju, jossa on hyviä kommentteja. Älkää pilatko sitä tuolla jupinalla.
Tuo tarina, jossa sosiaalialan oppilaitoksen opettaja pitää viittausgalluppia parisuhdestatuksesta, on aivan puistattava. Siis tuollaisen ei pitäisi mitenkään kuulua opetukseen, ja mistä sitä tietää tosiaan mitä traumoja ja hankaluuksia kenelläkin taustallaan on. Inhottavaa pistää ihmisiä silmätikuiksi noin, vaikkei sinkkuudessa mitään häpeämistä olekaan. Mutta kaikki eivät todellakaan ole koe oloaan luontevaksi tuollaisessa tilanteessa, eikä asia kuulu millekään opettajalle kyllä pätkääkään.711