Rumasta kauniimmaksi, mutta miten?
Olen siis melko ruma, hieman ulkomaalaisen näköinen ja olen aina ollut epäsuosittu miesten keskuudessa. Haluaisin löytää puolison siten, että se mies tai nainen tekisi aloitteen, eikä mun tarvitsisi siihen sosiaaliseen puoleen satsata.
Speksini ovat tässä:
-Ikää 35+ (=olen wanha)
-mitat 173cm/64kg (=lihavahko)
-kropaltani olen melko sopusuhtainen ja sporttinen, mutta leveähkölantioinen ja pienehkörintainen (laitoin tänne pari päivää sitten kuvan ja useimmat pitivät silti viehättävänä yllättäen)
-kasvoiltani olen jotenkin yli-ikäisen keijukaisen ja maahisen sekoitus, muistutan vähän jtn Scarlett Johanssonia tjsp., mutta tummemmin hiuksin (en siis itse pidä edes ko. näyttelijätärtä lainkaan kauniina).
Nyt ideoita kehiin, että musta saisi salonkikelpoisemman, jotta löytäisin puolison ilman nettideittailua, Tinderiä, baareihin menoa tai muuta aktiivista hakeutumista ihmisten seuraan. Haluaisin olla sen verran viehättävä, että joku tulisi vaikka kadulla pyytämään treffeille tms., kun olen aamuruuhkassa matkalla töihin. En siis jaksa/pysty/kykene henkisesti altistamaan itseäni sellaiseen, että menisin jonnekin tyrkylle, mutta normaalin arjen keskellä ois mukavaa saada joku yhteydenotto. Olen valmis käyttämään muutokseen runsaasti rahaa.
T. Epätoivoinen rumilus
Kommentit (64)
Asennemuutos auttaisi, mutta sinulle lienee täysin mahdotonta.
Jaa että molemmat sukupuolet käyvät? Yök.
Vierailija kirjoitti:
Asennemuutos auttaisi, mutta sinulle lienee täysin mahdotonta.
Aivan. Ja hymy
Vierailija kirjoitti:
Asennemuutos auttaisi, mutta sinulle lienee täysin mahdotonta.
Mitä tarkoitat asennemuutoksella?
Vierailija kirjoitti:
Jaa että molemmat sukupuolet käyvät? Yök.
No siis en tiedä, onko minulla enää miehille mitään annettavaa, kun en ole sellainen täydellinen, nuori fitness-misu, jollaisista he pitävät. Olen kaiken kaikkiaan tosi kokematon ja naisista ei ole aiempaa kokemusta edes. Kiva juttu, että oon "yök"...not. Kerro, millainen mun pitäisi olla siis? Vain joko miehistä tai naisista tykkäävä siis?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asennemuutos auttaisi, mutta sinulle lienee täysin mahdotonta.
Aivan. Ja hymy
Yleensä hymyilen tosi paljonkin, mutta eipä se ole mulla flaksissa auttanut. Tosin nykyään on hieman enemmän huolia, joten se on tehnyt vakavammaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olet se terapeuttiin ihastunut...
Mistä tuollaista repäisit? En kommentoi ihastumisiani tässä, mutta haluaisin löytää sellaisen ihmisen, joka hyväksyisi minut ja jonka kanssa voisin aloittaa romanttisen suhteen. :)
Kohota vähän itseluottamustasi. Itsevarmuus viehättää kun olet juuri sellainen kuin olet, tiedostat sen ja hyväksyt sen ja olet jopa terveen ylpeä itsestäsi.
Myöhäistä. Olet ilmeisesti liian hankala ihminen. Toki Suomi on pullollaan epätoivoisia miehiä, mutta rajansa heilläkin. Mitä tekisit parisuhteella? Käyttäisit toista ilmaisena terapeuttina huolillesi? Mitä toinen saisi sinulta? Aika epätoivoista...
Itsevarmuutta. En tiedä haetko nyt vain kehuja vai oletko oikeasti sitä mieltä että noilla mitoilla olet lihavahko? Et nimittäin ole, ihan normaali. Kauneintakin naista rumentaa yllättävän paljon sellainen itsensä haukkuminen, monet miesystävänikin ovat sanoneet että se oikeasti on yksi isoimmista turn-offeista. Tai vaikka ei nyt kedon kaunein kukka olekaan niin itsevarmuus, hymy, ryhti, valloittava persoona tekevät kenestä tahansa viehättävän.
Jos olet se epämääräisen vartalokuvan postannut niin sen perusteella ei sun rungossa ainakaan ole vikaa,pituus on hyvä,painosta en osaa sanoa.
Scarlet johansson on kyllä hyvän näköinen persoonallisella tavalla,ei mikään tusina pirkko.
35v kelpaa ainakin tällaiselle 41v äijälle,onko lapsi? Mun kanssa et ainakaan tule saamaan.
Voisit laittaa jonkun alastonkuvan jakoon kanssa,mikä sun liivien koko on?
Olet sun ihannemitoissa, joten et ole lihava. Aloita siitä että rakennat itsetunnon.
Vierailija kirjoitti:
Itsevarmuutta. En tiedä haetko nyt vain kehuja vai oletko oikeasti sitä mieltä että noilla mitoilla olet lihavahko? Et nimittäin ole, ihan normaali. Kauneintakin naista rumentaa yllättävän paljon sellainen itsensä haukkuminen, monet miesystävänikin ovat sanoneet että se oikeasti on yksi isoimmista turn-offeista. Tai vaikka ei nyt kedon kaunein kukka olekaan niin itsevarmuus, hymy, ryhti, valloittava persoona tekevät kenestä tahansa viehättävän.
En hae lainkaan kehuja, vaan rakentavaa kritiikkiä. Ehkä itsevarmuus ois hyvä asia ja täytyy muistaa vain olla hiljaa omista epävarmuuksistaan, kun eihän se kieltämättä ole lainkaan viehättävää. :/
Mulla on ollut pari seurustelusuhdetta elämäni aikana (ne kaikki kolme monivuotisia suhteita) ja aina yritin sinnitellä mahdollisimman pitkään siten, etten kertonut avoimesti, miten rumana pidän itseäni. Ja se toinen todella meni halpaan ja luuli mua viehättäväksi. Ihan outoa, sanoisin, mutta se toimi niin kauan kuin vain jaksoi ylläpitää sellaista illuusiota, että hyväksyisin muka itseni.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet se epämääräisen vartalokuvan postannut niin sen perusteella ei sun rungossa ainakaan ole vikaa,pituus on hyvä,painosta en osaa sanoa.
Scarlet johansson on kyllä hyvän näköinen persoonallisella tavalla,ei mikään tusina pirkko.
35v kelpaa ainakin tällaiselle 41v äijälle,onko lapsi? Mun kanssa et ainakaan tule saamaan.
Voisit laittaa jonkun alastonkuvan jakoon kanssa,mikä sun liivien koko on?
Kuulostat siltä, että joutuisit minun kohdallani tyytymään johonkin huonoon. Mun mielestäni sinunkin kannattaa rehdisti tavoitella niitä nuoria ja nättejä fitness-typyköitä, niin voit perustaa perheen heidän kanssaan. Olen mieluummin yksin kuin se vaihtoehto ö parempaa kumppania odotellessa. Joo, olen sen kuvan postannut henkilö. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsevarmuutta. En tiedä haetko nyt vain kehuja vai oletko oikeasti sitä mieltä että noilla mitoilla olet lihavahko? Et nimittäin ole, ihan normaali. Kauneintakin naista rumentaa yllättävän paljon sellainen itsensä haukkuminen, monet miesystävänikin ovat sanoneet että se oikeasti on yksi isoimmista turn-offeista. Tai vaikka ei nyt kedon kaunein kukka olekaan niin itsevarmuus, hymy, ryhti, valloittava persoona tekevät kenestä tahansa viehättävän.
En hae lainkaan kehuja, vaan rakentavaa kritiikkiä. Ehkä itsevarmuus ois hyvä asia ja täytyy muistaa vain olla hiljaa omista epävarmuuksistaan, kun eihän se kieltämättä ole lainkaan viehättävää. :/
Mulla on ollut pari seurustelusuhdetta elämäni aikana (ne kaikki kolme monivuotisia suhteita) ja aina yritin sinnitellä mahdollisimman pitkään siten, etten kertonut avoimesti, miten rumana pidän itseäni. Ja se toinen todella meni halpaan ja luuli mua viehättäväksi. Ihan outoa, sanoisin, mutta se toimi niin kauan kuin vain jaksoi ylläpitää sellaista illuusiota, että hyväksyisin muka itseni.
Saanko kysyä miten ne aikaisemmat suhteet saivat alkunsa?
Itsevarmuus ja yleinen siisti ulkonäkö.
'
Eilen liikenteessä näin jotain, mikä liittyy tähän:
Olin tulossa töistä kotiin polkupyörällä. Kaupunkiliikenteessä kulki kävellen reippaasti kohti rautatieasemaa nuori tyttö, ilmeisesti junalle menossa. Yllättävän useiden ihmisten päät kääntyivät hänen peräänsä, niin vanhjojen mummojen kuin eri-ikäisten miesten. Tytössä ei ollut mitään poikkeavaa. Hän oli pukeutunut kauniisti ruskea nahkatakki ja vaaleahkot farkut ja tennarit. Vaaleat pitkät hiukset olivat suorana auki. Vartalo ei ollut fitness-hoikka, hieman pyöreä pikemminkin. Tyttö oli kaunis mutta ihan tavallinen "naapurintyttö"tyylinen. Ainoa, joka minunkin huomioni kiinnitti oli ulsopäinkin näkyvä itsevarmuus ja iloinen yleisilme.
Voihan nyt pyhä jysäys.
Jatka terapiaa mutta vaihda terapeuttia. Ja ajattele edes välillä niitä lapsiasi.
Vierailija kirjoitti:
Myöhäistä. Olet ilmeisesti liian hankala ihminen. Toki Suomi on pullollaan epätoivoisia miehiä, mutta rajansa heilläkin. Mitä tekisit parisuhteella? Käyttäisit toista ilmaisena terapeuttina huolillesi? Mitä toinen saisi sinulta? Aika epätoivoista...
Ikäni on kieltämättä esteenä varmasti monellekin ihmiselle ja sen vuoksi olenkin miettinyt, että ehkä haluaisinkin tyttöystävän, sillä naiset eivät ole ehkä ihan yhtä tarkkoja iästä (?), eivätkä myöskään yhtä pinnallisia kuin miehet. Haluaisin saada rakastaa sitä ihmistä, auttaa, olla tukena elämän myötä- ja vastoinkäymisissä, ideoida kaikkea hauskaa yhdessä, mietiskellä, parantaa maailmaa, viettää leffailtoja, reissata yhdessä, keskustella jne. Mun huolista häviäisi 95%, jos löytäisin itselleni oman rakkaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsevarmuutta. En tiedä haetko nyt vain kehuja vai oletko oikeasti sitä mieltä että noilla mitoilla olet lihavahko? Et nimittäin ole, ihan normaali. Kauneintakin naista rumentaa yllättävän paljon sellainen itsensä haukkuminen, monet miesystävänikin ovat sanoneet että se oikeasti on yksi isoimmista turn-offeista. Tai vaikka ei nyt kedon kaunein kukka olekaan niin itsevarmuus, hymy, ryhti, valloittava persoona tekevät kenestä tahansa viehättävän.
En hae lainkaan kehuja, vaan rakentavaa kritiikkiä. Ehkä itsevarmuus ois hyvä asia ja täytyy muistaa vain olla hiljaa omista epävarmuuksistaan, kun eihän se kieltämättä ole lainkaan viehättävää. :/
Mulla on ollut pari seurustelusuhdetta elämäni aikana (ne kaikki kolme monivuotisia suhteita) ja aina yritin sinnitellä mahdollisimman pitkään siten, etten kertonut avoimesti, miten rumana pidän itseäni. Ja se toinen todella meni halpaan ja luuli mua viehättäväksi. Ihan outoa, sanoisin, mutta se toimi niin kauan kuin vain jaksoi ylläpitää sellaista illuusiota, että hyväksyisin muka itseni.
Saanko kysyä miten ne aikaisemmat suhteet saivat alkunsa?
Sattumalta ja siten, että olin itse melko passiivinen. Aina, jos olen ollut itse aktiivinen, niin kaikki on mennyt totaalisen pieleen.
Olet se terapeuttiin ihastunut...