Jännämieheni haluaa vauvan
Mieheni on ihan ehta jännämies. Olen tuntenut hänet 7 vuotta ja siitä kuusi vuotta seurannut hänen naisseikkailujaan, ennen kuin päädyttiin yhteen vuosi sitten. Hän seurusteli silloin vuosi sitten vielä silloisen tyttöystävänsä kanssa, ennen kuin jätti hänet minun takiani. Ehtaa jännämieheilyä siis. En edes tiedä, olinko tuossa suhteessa ainoa sivusuhde. Alkuun pelkäsin (ja ehkä pelkään vieläkin) että jännikseni vaihtaa minut johonkin toiseen lennosta.
On se vähän muuttunut. En todellakaan rajoita miehen menoja mitenkään, mutta nykyään tuo jää ihan vapaaehtoisesti kanssani kotiviikonloppua viettämään, siinä missä entisessä suhteessaan juoksi ulkona joka viikonloppu. Jos lähtee baariin, kotiutuu nykyään aina viimeistään kahdelta.
Alkuun meillä oli vääntöä vaikka mistä, jännis ei ymmärtänyt miksi hän ei kanssani voi sikailla samalla tavalla, kun edellisissä suhteissaan.
Puoli vuotta sitten muutettiin yhteen, siitä kuukausi, niin jännämieheni kosi. Jännämieheni, joka joskus vannoi, ettei ikinä mene naimisiin. Häitä olisi tarkoitus viettää 2018, mutta nyt sitten mieheni on ruvennut puhumaan, että haluaisi vauvan. Elämäntilanne olisi siihen periaatteessa ihan hyvä: molemmat olemme vakitöissä, asumme omakotitalossa ja jännis jopa tekee puolet kotitöistä. Rahasta ei riidellä, jännis nyt toki maksaa hivenen isomman osan elämisestä, hänellä kun on parempi palkka. Olen aina ollut hivenen epävarma siitä, haluanko lapsia, mutta jännikseni on ainoa mies ikinä, jota olen rakastanut niin paljon, että voisin edes harkita hankkivani lapsia. Ajatus lapsesta mieheni kanssa ei tunnu enää yhtään hassummalta, vaan päin vastoin ihanalta.
Mutta sitten arveluttaa se, että mieheni on jännämies. Tuleeko jännämiehestä koskaan hyvää, osallistuvaa isää, vai alkaako entinen meno taas heti uutuudenviehätyksen kaikottua? Ajatus siitä, että olen kaiket päivät ja illat jumissa lapsen kanssa kotona, kun jännämies huitelee ties missä, ei ole yhtään houkutteleva. Fiksua olisi tietysti odottaa vielä muutama vuosi ja katsoa, miten elo jänniksen kanssa sujuu, mutta fakta on se, että minulla on ikää jo 31 ja PCOS, joka saattaa vaikeuttaa lasten saantia, eli niiden tekemiseen täytyy varata aikaa.
Täällä on varmasti monia, jotka ovat tehneet lapsia jännämiesten kanssa. Tuliko niistä hyviä isiä ja aviomiehiä?
Mahtaa av-mammaa käydä kateeksi toisen onni, kun pitää heti lytätä :)