Minkä ikäisenä huomasit että on huojentavaa ettei tarvi käydä enää baareissa?

29vuotiaana

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on kummallista kansaa. Joko vedetään perseet tai sitten ei käydä ollenkaan?! :D Mites se kultainen keskitie, sellaista ei ole olemassa vai ?

T.9

Ehkä vika on suomalaisissa baareissa ja baarikulttuurissa. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Baarit ovat poikkeuksetta pimeitä "räkälöitä" joissa ei vaan "voi käydä" fiksusti keskustelemassa. Suuremmilla paikkakunnilla varmasti löytyy fiskumpiakin paikkoja mutta yhtään pienempi paikkakunta niin baai on se musta, pimeä luukku jossa soi musiikki liian isolla. 

Kesäisin kyllä on ihan kiva käydä terasseilla ja juoda vaikka vissyä tai kahvia ja seurata ihmisiä. Se ei ole sitä perus baareilua. 

Mutta esimerkkinä tästä huonosta suomalaisesta baarikulttuurista, kävimme mieheni kanssa muutama vuosi sitten katsomassa mm-jääkiekkoa yhdessä pubissa ja huomasimme olevamme ainoat työssäkäyvät ihmiset siellä. Eli ei tee edes mieli lähteä fiksusti käymään missään aikaisin illalla, kun se muu seura on sitä toisen laidan porukkaa. 

Vaikken baareissa Suomessa käykään, niin ulkomailla on aivan ihaa istua iltaisin ulkona ja ottaa vaikka yksi drinkki katsellen merta ja ihmisiä. Sellainen "baareilu" on mun makuun. 

Mutta tämmönen kulttuuri että laitetaan tyrkkyvaatteet ja vedetään perseet ja lähdetään paikalliseen joraamaan ja pokaamaan on ihan täysin kuvottava ajatus. 

Kun esikoinen täytti vuoden, lähdin tyttöjen kanssa juhlimaan. Koko ilta tuntui pakkopullalta, tajusin että paljon mieluummin vietän vapaa-illan mieheni kanssa vaikka ihan vaan leffaa katsellen kotona:D

Siitä on nyt kuusi vuotta, enkä sen jälkeen ole käynyt kertaakaan eikä ole kyllä tehnyt mielikään:)

N30

20v.. Tai en mä ikinä ole ollut mikään bilettäjä-ihminen. 21v sain meidän esikoisen eikä ole senkään jälkeen tehnyt mieli käydä juuri missään. Viihdyn kotona ehkä liiankin paljon, mies jopa toivoo että viettäisin enemmän aikaa ystävieni kanssa.

Joskus 16-vuotiaana se oli jännää kun ei siellä olisi saanut olla, 18v. olin jo kyllästynyt, varmaankin sen takia koska en etsinyt miestä enkä harrastanut ryyppäämistä. Siihen aikaan tuli kauhea krapula tupakansavustakin kun ei itse ole koskaan polttanut. Joskus kävin ystävättären kanssa yökerhossa tanssimassa, pari drinksua ehkä huvikseen, muuten vettä. Sekin jäi sitten jo alle kolmekymppisenä. Muutaman kerran kävin siihen aikaan kun oli sinkku, mutta en nykyistä aviomiestänikään baarista löytänyt.

Quuhyty2 kirjoitti:

En ole koskaan harrastanut niitä.

Varsinkaan siksi, että muut käyttävät alkoholia ja minulla tulee pää kipeaksi.

Järjetöntä touhua ihan kokonaisuudessaan.

Ai niin.

Kerran olin vastahakoisesti värvättynä kuskiksi ja laumani tilasi kaljaa.

Itse tilasin teen ja viinerin.

Löytyi, vaikka hiukan kuivahtanut se jo oli.

Laumani hiukan hämmentyi tilauksestani ja hyvä niin.

Seurustelun alkuvaiheessa tuollaisia ajatuksia tulee mieleen. Nainen on vielä erittäin kiinnostava, eikä tarvitse mennä kilpailemaan naisten huomiosta muiden miesten kanssa. Suhteen edetessä kumppani alkaa kyllästyttämään ja kaipaisi uutta seuraa. Silloin baareissa pyöriviä sinkkukavereita lähinnä kadehtii. 

Tosin en tiedä mikä on muuttunut aiemmasta, koska nykyään minun ei tarvitse kilpailla naisten huomiosta. Minä joko saan sen tai en saa. Ei tarvitse mitään pelailuja enää juurikaan. 

22

Nyt 28 ja pidän edelleen pubeista ja rauhallisista paikoista. Jonnekin discoon en menisi enää mitenkään. Olin parikolme vuotta sitten ja ei siellä jumputuksessa tahdo kuulla omia ajatuksiakaan. Vieruskaverille pitää huutaa korvan vieressä jne.

29, kun lapsi syntyi.

40+ päätin etten lähde edes kavereiden seuraksi tai kuskiksi. Ei vaan huvita katsella kännisten örvellystä.

Pakkohan se on sinne lähteä jos ei nettideittailuja harrasta.

Olen aina tiennyt, ettei baareissa ole pakko käydä. Vapaaehtoisesti olen käynyt 21-vuotiaasta saakka, ja aina on hauskaa ollut. Olen nyt kolmikymppinen ja käyn nyt baareissa keskimäärin kerran viikossa.

Kaverit lakkasivät käymästä, kun olimme 26, joten minäkin. En kyllästynyt vaan ei ollut seuraa.

21-vuotiaana ja todellakin olin huojentunut, koska viimein tajusin että baareissa käymättömyys ei tee musta "noloa ja epäsuosittua" Nyt oon 25 ja viimesten vuosien aikana oon kerran käyny baarissa, jos ulkomailla oluen juontia ei lasketa baarissa käymiseksi.

En koskaan oo tykänny baarissa käymisestä, koska en tykkää laittautua ja valitettavasti en osaa lopettaa juomista tarpeeks aikasin vaan promilleja kertyy varmaan aina yli 2. Seuraava päivä on yhtä tuskaa. Harvoin baarissa on ollut hauskaa kun kaverit haluaa tanssia ja hylkää mut yksin pöytään juomaan. En myöskään kuule baarissa mitään joten juttelu on mahdotonta. Ehkä näiden syiden takia myös vedän niin kovat kännit? Muuten olis tylsää.

Yhden ainoan kerran oon ollu ilonen baarissa, se oli ulkomailla mun sen aikasen parhaan kaverin kanssa. Hauskuus johtui varmasti seurasta, koska kun ekan kerran tapasin tämän kaverin niin parin minuutin juttelun jälkeen tuntui kuin oltais tunnettu toisemme aina. Kyseinen kaveri oli hieman uskis joten ei käyny baareissa ikinä paitsi ton yhden kerran. Nykyään ei olla enää kavereita, mikä on harmi mutta toisaalta mulla tulee aina olemaan kaikki ihanat muistot yhteisiltä vuosiltamme <3 (sori OT)

Haluaisiko joku lähteä baaritreffeille tänään? Voitaisiin laulaa karaokea ja juoda alkoholittomia juomia.

16 v