Huonoimmat tarjoilut virallisissa juhlissa (rippijuhlat, yo...)
Pöytään kokemuksia niin tiedän, mitä ei ainakaan kannata tehdä!
Kommentit (1617)
Vege on aina isoin pettymys.
Mauton ja tylsä.
Vaatimaton eväs ja niin poliittinen kuin olla vain voi olla.
Veke siis ei jatkoon.
Perunaa ja salaattia häissä sekä makeaa kahvin kanssa. Olen siis kasvissyöjä ja hääpari kyllä sen tiesi. Ei kai siinä muuten, mutta kun olin leiponut sinne aika isolla rahalla kakkuja.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin häissä. Olin kaaso, ja järjestin ystävälle luxuspolttarit, ohjelmaa häihin, toimin kuljettajana häissä, yöpalat koyiin häiden jälkeen. En saanut hääkakkua, minulla keliakia, ei ollut hääpari huomioinut, mitta miehen uuden pomon kananmuna- allergia oli kyllä huomioitu.
Tämä on asia mistä olen monesti kuullut. Kysellään kyllä kutsukorteissa (häät, rippijuhlat, synttärit) allergioista, mutta itse pirskeissä asiaa ei ole huomioitu. Jos kysytään, oletan juhlien järjestäjän olevan halukas järjestämään jotain erikoisruokavalioisille. Edes jonkun kärpäsenkikkareen kokoisen palan.
Jos ei kysytä niin yleensä kannan mukana omia eväitä. En todellakaan oleta, että kaikkien pitäisi hommata jotkut erikoisuudet vain yhtä ihmistä varten. Sehän saattaa tulla todella kalliiksi.
Mä oon ollut ulkomaalaisten järjestämässä kastetilaisuudessa ja siellä alkoholi virtasi. Vauva oli kuitenkin aina jonkun suht selväpäisen sylissä
Hauskaa oli.
Ehkä huonoin juhlamuisto mitä mulla on, ei liity niinkään tarjottaviin, vaan siihen kaikkeen muuhun. Olin mun erittäin läheisen ihmisen lapsen ristiäisissä. Menin ensimmäisenä paikalle (sinne taloon), ja aloin keräämään koiranpaskoja lattioilta ennen papin ja vieraiden saapumista. Lapsen äiti vaan siinä ylimielisesti tuhahteli mun liian "pikkutarkasta" toiminnasta. Oli järkyttävä reissu. Onneksi se lapsen synnyttäjä muutti pian muualle, ja löysi uuden miehen. Narkkasivat onnellisena yhdessä, kunnes mies sai yliannostuksen ja vammautui lapsen tasolle. Ei säälitä tippaakaan.
Yhden vanhan guben 75-vuotispäivillä oli tarjolla Väinämöisen kuulia ja kaivovettä.
Ja aitan takana pontikkaa. Hauskaa oli!
Ihmiset tekee juhlan.
Häissä kinkkukiusausta ja itse tehtyä viiniä ja olutta.
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin ja erään toisen instanssin järjestämä Suomi 100v KUTSUVIERASjuhla, drinkkiliput 25e/per lätty.
Arvatkaa mitä oli tarjolla?
Lihapullia, nakkeja, 2 erilaisia suolakurkkuja. Olisko ollut myös salaattia ja riisipiirakoita.
Leivos. Hedelmiä.Ei juoda alkoholia. Mentiin snakarin kautta kotiin.
50e olis saanut läjän sisäfilettä kotiin. En tajua. Lihapullia.
Ohis olikohan noissa juhlissa muu sisältö kuin ruokailu? Ohjelma ja juhlapaikkakin maksaa, ehkä rahaa kerättiin johonkin kohteeseen. Usein isoissa juhlissa, joissa ei ole istumapaikkoja on ruokailun sijaan snacks-tyyppistä tarjottavaa.
Tultiin useamman tunnin matkan päästä miehen siskon lapsen rippijuhliin. Söimme toki matkalla kunnon aamupalan, mutta kirkon jälkeen lapsilla, 2-, 4- ja 7-vuotiailla, oli jo nälkä. Tarjoiluna oli kahvipöytä jossa ainoana suolaisena tarjottavana oli voileipäkakut. Aikuiseen makuun erittäin hyviä ja niitä oli reilusti, mutta ei oikein lounasaikaan pienille lapsille. Ei tullut edes mieleen ettei huomioitaisi lapsia ja tarjottaisi heillekin sopivaa syötävää, kun varta vasten koko perhe kutsuttiin pitkän matkan takaa. Esimerkiksi lapsille keittiössä keittoa tms jota olisi itse voinut heille lämmittää kun koko juhlaväelle ei halunneet järjestää ruokatarjoilua. Itse kun järjestän juhlia pidän kyllä huolen että kaikki kutsutut löytävät jotain syötävää, myös lapsivieraat. Juhlista lähdimme aika pian Mäkkärin kautta pois jotta vältyttiin nälkäkiukulta.
Vierailija kirjoitti:
Tultiin useamman tunnin matkan päästä miehen siskon lapsen rippijuhliin. Söimme toki matkalla kunnon aamupalan, mutta kirkon jälkeen lapsilla, 2-, 4- ja 7-vuotiailla, oli jo nälkä. Tarjoiluna oli kahvipöytä jossa ainoana suolaisena tarjottavana oli voileipäkakut. Aikuiseen makuun erittäin hyviä ja niitä oli reilusti, mutta ei oikein lounasaikaan pienille lapsille. Ei tullut edes mieleen ettei huomioitaisi lapsia ja tarjottaisi heillekin sopivaa syötävää, kun varta vasten koko perhe kutsuttiin pitkän matkan takaa. Esimerkiksi lapsille keittiössä keittoa tms jota olisi itse voinut heille lämmittää kun koko juhlaväelle ei halunneet järjestää ruokatarjoilua. Itse kun järjestän juhlia pidän kyllä huolen että kaikki kutsutut löytävät jotain syötävää, myös lapsivieraat. Juhlista lähdimme aika pian Mäkkärin kautta pois jotta vältyttiin nälkäkiukulta.
En täysin ymmärrä tätä avautumista. Miten niin voileipäkakku ei ole lapsille sopivaa syötävää?? Meillä lapset ovat aina syöneet samoja ruokia mitä aikuiset. Voileipäkakkuja ovat syöneet jo taaperoina. Ja kun kuopus oli ensimmäiset pari vuotta hieman nirsompi, niin minulla oli aina mukana hänelle omat ruuat, kun kylässä kävimme. Siis Tsiisus, voileipäkakku ei sovi, mutta mäkkäri menee...!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tultiin useamman tunnin matkan päästä miehen siskon lapsen rippijuhliin. Söimme toki matkalla kunnon aamupalan, mutta kirkon jälkeen lapsilla, 2-, 4- ja 7-vuotiailla, oli jo nälkä. Tarjoiluna oli kahvipöytä jossa ainoana suolaisena tarjottavana oli voileipäkakut. Aikuiseen makuun erittäin hyviä ja niitä oli reilusti, mutta ei oikein lounasaikaan pienille lapsille. Ei tullut edes mieleen ettei huomioitaisi lapsia ja tarjottaisi heillekin sopivaa syötävää, kun varta vasten koko perhe kutsuttiin pitkän matkan takaa. Esimerkiksi lapsille keittiössä keittoa tms jota olisi itse voinut heille lämmittää kun koko juhlaväelle ei halunneet järjestää ruokatarjoilua. Itse kun järjestän juhlia pidän kyllä huolen että kaikki kutsutut löytävät jotain syötävää, myös lapsivieraat. Juhlista lähdimme aika pian Mäkkärin kautta pois jotta vältyttiin nälkäkiukulta.
En täysin ymmärrä tätä avautumista. Miten niin voileipäkakku ei ole lapsille sopivaa syötävää?? Meillä lapset ovat aina syöneet samoja ruokia mitä aikuiset. Voileipäkakkuja ovat syöneet jo taaperoina. Ja kun kuopus oli ensimmäiset pari vuotta hieman nirsompi, niin minulla oli aina mukana hänelle omat ruuat, kun kylässä kävimme. Siis Tsiisus, voileipäkakku ei sovi, mutta mäkkäri menee...!?
Noh, suomalaisissa juhlissa voileipäkakku -tuo tarjoilujen pyhä lehmä- on usein kinkulla tai raa'alla kalalla kuorrutettu majoneesihirvitys, jossa on omituinen suutuntuma. Olen itse erittäin kaikkiruokainen aikuinen, mutta tämä ei vain uppoa. Voisin kuvitella, että vähänkään nirsommat lapset eivät todellakaan syö näitä. Ja ei, se ei aina ole kasvatuskysymys.
Kirkkoherramme syntymäpäiväjuhlissa tarjolla oli niin vanhaa pullapitkoa, että siitä oli pystytty leikkaamaan sellaisia muutaman millin vahvuisia siivuja. No ei sitä olisi enempää kyllä pystynyt syömäänkään.
Vegaanitarjoilu, ei vaihtoehtoja muille. Maailman mauttomin soijarouheesta tehty laatikkoruoka oli tarjolla, ei suolaa, ei mausteita. Taitamattomasti tehtyjä hummuksia ym. nuorten itse keksimiä kasvisruokia, mausta viis.
Vierailija kirjoitti:
Kirkkoherramme syntymäpäiväjuhlissa tarjolla oli niin vanhaa pullapitkoa, että siitä oli . pystytty leikkaamaan sellaisia muutaman millin vahvuisia siivuja. No ei sitä olisi enempää kyllä pystynyt syömäänkään.
Kyllä hyvällä veitsellä tuoreestakin pitkosta saisi ohuita siivuja. Mutta olen huomannut itsekin juhlissa, että moni ei tule ajatelleeksi, että erityisesti pakastettu tuote vanhenee nopeasti. Jos juhlissa, missä kahvittelu tapahtuu seisovasta pöydästä aikojen kuluessa, kaikki on otettu sulaan yhtä aikaa viimeisille on tarjolla vanhalta maistuvia tuotteita. Samaten raikas voileipä juhlissa on p-puhetta, olipa levite mitä tahansa, se alkaa hapettumaan heti levittämisen jälkeen, samaten leikkeleet ja vihannekset nuupahtamaan - ja nuo kyllä saavat leivän kiertämään suussani. Juhlaleivoinnaisia valitessaan kannattaa kiinnittää huomiota ohjeen rasvaisuuteen - sokerikakku kuivuu nopeammin kuin murokakku jne. Osan makuhan paraneekin säilytyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tultiin useamman tunnin matkan päästä miehen siskon lapsen rippijuhliin. Söimme toki matkalla kunnon aamupalan, mutta kirkon jälkeen lapsilla, 2-, 4- ja 7-vuotiailla, oli jo nälkä. Tarjoiluna oli kahvipöytä jossa ainoana suolaisena tarjottavana oli voileipäkakut. Aikuiseen makuun erittäin hyviä ja niitä oli reilusti, mutta ei oikein lounasaikaan pienille lapsille. Ei tullut edes mieleen ettei huomioitaisi lapsia ja tarjottaisi heillekin sopivaa syötävää, kun varta vasten koko perhe kutsuttiin pitkän matkan takaa. Esimerkiksi lapsille keittiössä keittoa tms jota olisi itse voinut heille lämmittää kun koko juhlaväelle ei halunneet järjestää ruokatarjoilua. Itse kun järjestän juhlia pidän kyllä huolen että kaikki kutsutut löytävät jotain syötävää, myös lapsivieraat. Juhlista lähdimme aika pian Mäkkärin kautta pois jotta vältyttiin nälkäkiukulta.
En täysin ymmärrä tätä avautumista. Miten niin voileipäkakku ei ole lapsille sopivaa syötävää?? Meillä lapset ovat aina syöneet samoja ruokia mitä aikuiset. Voileipäkakkuja ovat syöneet jo taaperoina. Ja kun kuopus oli ensimmäiset pari vuotta hieman nirsompi, niin minulla oli aina mukana hänelle omat ruuat, kun kylässä kävimme. Siis Tsiisus, voileipäkakku ei sovi, mutta mäkkäri menee...!?
Noh, suomalaisissa juhlissa voileipäkakku -tuo tarjoilujen pyhä lehmä- on usein kinkulla tai raa'alla kalalla kuorrutettu majoneesihirvitys, jossa on omituinen suutuntuma. Olen itse erittäin kaikkiruokainen aikuinen, mutta tämä ei vain uppoa. Voisin kuvitella, että vähänkään nirsommat lapset eivät todellakaan syö näitä. Ja ei, se ei aina ole kasvatuskysymys.
Just joo. Seuraavan kerran kun kysytään ruokarajoitteista, täytyy muistaa mainita, että meidän Pirkko-Liisalle ei sitten "suutuntumana" sovi se ja se ja se, eikä todellakaan se ruoka.
Kyllä tämä on kasvatuskysymys. Mutta tässä tapauksessa vanhemmat eivät näemmä ole saaneet riittävää kasvatusta, että ymmärtäisivät nirsojen lastensa olevan heidän oma ongelma (=omat eväät mukaan, tai syödään siellä mäkkärissä ennen juhliintuloa), ei juhlapaikan ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoimmat on se että on hyvää ja loppuu kesken tai huonoa ja kukaan ei halua. Erikoiset viritelmät jättäisin muuhun kun juhlaan. Ite en myöskään voileipäkakkua koskaan tarjolle laita kun vähän turhan retro ja ihmiset ei niistä tunnu pitävän. Suolaiset piirakat tai valmiiksi täytetyt raikkaat leivät näyttävät menevän paremmin ja ovat kevyempiä. Myös se peritneinen karjalanpaisti tai lohikeitto jää meillä aina juhlista pois. Makeista tarjottavista taas en osaa sanoa kun kaikki näyttää aina kelpaavan.
Ja toiset haikailee kun nykyään ei enää mistään saa voikeipäkakkua... olis se kyllä hyvää.
Kaippa se on ihan piireistä ja suvusta jne kiinni miten se voileipäkakku kelpaa. Meillä ei sitä kukaan ole kaivannut ja esim siskoni lapsen ristiäisissä ne voileipäkakut oli lähes jäänyt syömättä vaikka oli ihan ammattitaidolla tehty ja siskoni oli kaveriltaan kysynyt mistä hän kakkunsa tilaa kun heidän suvussa ne menee. Piirakat taas kaikki katosi hyvällä ruokahalulla. Voileipäkakkuun olen muuten törmännyt 2-3 kertaa sitten 90-luvun ja aika huonosti on kelvannut.
Kukin toki tyylillään mutta tässä nyt kysyttiin kuitenkin mielipiteitä ja apua ja meidän piireissä tämä nyt menee näin.
On voileipäkakkuja ja voileipäkakkuja. Pitopalvelun kakut on yleensä hyviä, mutta itse tehtyä en enää uskalla ottaa, kun olen todennut ne ällöttävän rasvaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai mä oon vanhanaikainen, mutta minusta laatikkoviinit ei sovi rippijuhliin. Nippanappa onnittelukuohuviinikin.
Kaljatölkitkään ei ole rippijuhlissa okei.
Kaikenlaisissa muissa mielestäni voi tarjota mitä lystää juomista.
Ruokapuolesta: voileipäkakut, jotka myös itse teen. Sekä lohi- että kinkkumallia. Kaikki tykkää. Olen tehnyt myös tuulihattuja, joissa katkaraputäyte. Pieniä croissantteja täytettynä. Coctail-karjalanpiirakoita munavoilla ja jollain tuorejuustolla. Joskus myös peltipizzaa neliöiksi leikattuna.
Makeina keksejä paria sorttia, korvapuusteja, ei pitkää pitkoa, täytskäreitä pari kpl, juustokakkua (ei hyydykettä) ja juhlasta riippuen esmes jäätelöä penskoille jollain kastikkeella ja ripotteilla. Pari karkkikulhoa.Ällötti, kun tietyssä paikassa huipputarjoiltava oli aina kinkkukiusaus, salaatti onneksi itse koottava, patongin pätkiä ja pääroolissa melkeinpä kaljatölkit. Jälkkärinä kahvia ja tilattu kermakakku ja kuivakakkuja. Melkein nauratti, kun tiesi etukäteen yllätyksettömät tarjoilut.
Täysin samoilla linjoilla. Rippikouluikäinen on 15 vuotias, ei alkoholi liity mitenkään tähän juhlaan.
Onnittelumaljat meillä on ollut silloin tällöin lastenjuhlissa ihan muuten vain, mutta alkoholittomina tietenkin.
Pienistäkin lapsista on kiva kippistellä hienommista laseista.
Kiva juoma tulee esim. Paseeratusta, hieman makeutetuista punaherukkasose kuutioista (jäädytetty jääpalamuotissa) pari kuutiota lasin pohjalle ja päälle hapotettua mehujuomaa? Makukivennäisvesi taitaa olla oikeampi nimitys.Olen viime vuosina ollut useammissa mieheni suvun rippijuhlissa ja on ollut kyllä viiniä ja olutta tarjolla ilman mitään ongelmaa. Poikamme pääsee ripille ensi kesänä ja kyllä meilläkin tulee olemaan viiniä tarjolla. Olemme itse viiniharrastajia ja tykkäämme yleensäkin tarjota viiniä. Jos joku ei tätä juo esim. siksi, että on autolla liikkeellä, siinä ei ole mitään kummallista. Muutenkin nämä juhlat ovat olleet tunnelmaltaan lämminhenkisiä ja rentoja. Sitten taas omassa suvussani juhlat ovat olleet paljon pönöttävämpiä ja ahdistavampia, kyse on ehkä siitä että ovat vähemmän koulutettuja ja kaikki juhlat ja sosiaalisuus ovat jotenkin stressaavia. Ehdinkin juuri ajatella, että olen jo aika tottunut järjestämään erilaisia kestityksiä, enkä todellakaan jaksa hermoilla tarjoilujen takia. En todellakaan halua pojalleni mitään pönötysjuhlia, vaan iloisen sukulaisten ja tuttavien tapaamisen. Jos joku ei jostain ruoasta tykkää, hän ei varmaan sitä syö, valinnanvaraa riittää niin aikuisten kuin lastenkin makuun. Niin ruoissa kuin juomissa.
En osallistuisi kaltaisesi ihmisen juhliin. Asenteesi on todella lapsellinen ja ihmisarvoa loukkaava. Olen itse väitellyt tohtori, mutta ei tulisi mieleenikään halveksia vähemmän koulutettua ihmistä. Voin kuvitella, että juhlien ilme on ankea kun kaltaisesi typerys sormi pystyssä muita istuu arvostelemassa.
Juoppo olet, kutsut itseäsi viiniharrastajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Yhden vanhan guben 75-vuotispäivillä oli tarjolla Väinämöisen kuulia ja kaivovettä.
Ja aitan takana pontikkaa. Hauskaa oli!
Ihmiset tekee juhlan.
Mitä ovat Väinämöisen kuulat?
Ylioppilasjuhlia seuraavana päivänä pojan kaverit tulivat siivoilemaan. Ei ollut ongelmia vaikka kakkua olisi pitänyt olla yli 20:lle ja sulhaspiirakoita yli 40 sun muuta rääpettä. Viisi nuorta ja pari 'vanhusta' tuhosi jäänteet.