Huonoimmat tarjoilut virallisissa juhlissa (rippijuhlat, yo...)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille tulee valmistujaisjuhlat. Tarjoan uunilohta, pataattiranskiksia ja fetasalaattia. Alkupaloiksi kevätkääryleitä. Jälkiruuaksi täytekakkua, suklaakonvehteja ja kahvia. Mitä mieltä olette.

Kuulostaa hyvältä. Vieraita ei ilmeisesti tule paljon. Bataattiranskalaiset ei sovi keliaakikolle, jos joukossa sattuu olemaan. 

Sorry - korjaan sen verran, että jos itse keikkaat niin sopii, mutta pakasteessa myynnissä olevat eivät käy.

On jännää, miten voileipäkakku jakaa mielipiteet. Onkohan osa sitten ihan tottumuskysymys?

Minulla ja miehelläni on nimittäin aivan erilainen tausta, mitä tulee voileipäkakkuihin. Minun suvussani voileipäkakkuja ei ole tarjolla. Suku on täynnä käteviä ja taitavia kokkeja ja leipureita, joka näkyy myös juhlissa. Tarjolla on vaikka mitä suolaista ja makeaa, mutta voileipäkakkuja en ole kertaakaan sukujuhlissa saanut. Ystävien lakkiaisissa ja perhetuttujen hautajaisissa olen voileipäkakkuja saanut, mutten ole sen kummemmin niistä perustanut.

Mieheni suvussa taas voileipäkakkua on tarjolla jokaisessa juhlassa, oli sitten rippijuhlat, kihlajaiset, häät, syntymäpäivät, lakkiaiset tai hautajaiset, aivan joka ikinen kerta. Yleensä voileipäkakkuja on kaksi, joista toinen on kinkku/meetvursti ja toinen lohi. Ne tilataan yleensä tietystä paikasta, johon anoppini luottaa. Juuri ennen koronaa oli yhdet syntymäpäivät, jossa miehen serkku oli tehnyt voileipäkakut itse ja ne olivat kerrassaan herkullisia, suorastaan taivaallisia. Niitä syötyäni ymmärsin, miksi jotkut pitävät niin kovasti voileipäkakuista.

Olemmekin vuosien varrella tehneet asiassa kompromissin: tupareissa, kihlajaisissamme tai häissämme ei voileipäkakkuja nähty, mutta lasten ristiäisissä ja isommilla synttäreillä niitä on ollut. Olen kyllä huomannut, että menekki on verrannollinen suoraan siihen, että kumman sukua sattuu olemaan juhlissa enemmän paikalla, sillä silloin, kun miehen sukua on enemmän läsnä, voileipäkakkujakin menee paremmin kuin silloin kun minun sukulaisiani on enemmistö. Havainto oli aluksi hämäävä, kunnes muistaa, että suvussani on muutama, jotka välttelee kalaa ja pari kertaa anopin suosima paikka unohti ottaa koristeluissa huomioon allergiat (mm. kiiviä, paprikaa, tomaattia ei voi käyttää) ja se toki vaikutti suoraan siihen että ketkä voileipäkakkua ottivat.

Vierailija kirjoitti:

On jännää, miten voileipäkakku jakaa mielipiteet. Onkohan osa sitten ihan tottumuskysymys?

Minulla ja miehelläni on nimittäin aivan erilainen tausta, mitä tulee voileipäkakkuihin. Minun suvussani voileipäkakkuja ei ole tarjolla. Suku on täynnä käteviä ja taitavia kokkeja ja leipureita, joka näkyy myös juhlissa. Tarjolla on vaikka mitä suolaista ja makeaa, mutta voileipäkakkuja en ole kertaakaan sukujuhlissa saanut. Ystävien lakkiaisissa ja perhetuttujen hautajaisissa olen voileipäkakkuja saanut, mutten ole sen kummemmin niistä perustanut.

Mieheni suvussa taas voileipäkakkua on tarjolla jokaisessa juhlassa, oli sitten rippijuhlat, kihlajaiset, häät, syntymäpäivät, lakkiaiset tai hautajaiset, aivan joka ikinen kerta. Yleensä voileipäkakkuja on kaksi, joista toinen on kinkku/meetvursti ja toinen lohi. Ne tilataan yleensä tietystä paikasta, johon anoppini luottaa. Juuri ennen koronaa oli yhdet syntymäpäivät, jossa miehen serkku oli tehnyt voileipäkakut itse ja ne olivat kerrassaan herkullisia, suorastaan taivaallisia. Niitä syötyäni ymmärsin, miksi jotkut pitävät niin kovasti voileipäkakuista.

Olemmekin vuosien varrella tehneet asiassa kompromissin: tupareissa, kihlajaisissamme tai häissämme ei voileipäkakkuja nähty, mutta lasten ristiäisissä ja isommilla synttäreillä niitä on ollut. Olen kyllä huomannut, että menekki on verrannollinen suoraan siihen, että kumman sukua sattuu olemaan juhlissa enemmän paikalla, sillä silloin, kun miehen sukua on enemmän läsnä, voileipäkakkujakin menee paremmin kuin silloin kun minun sukulaisiani on enemmistö. Havainto oli aluksi hämäävä, kunnes muistaa, että suvussani on muutama, jotka välttelee kalaa ja pari kertaa anopin suosima paikka unohti ottaa koristeluissa huomioon allergiat (mm. kiiviä, paprikaa, tomaattia ei voi käyttää) ja se toki vaikutti suoraan siihen että ketkä voileipäkakkua ottivat.

Ovatko sukunne kotoisin eri puolilta Suomea tai onko yhteiskunnallisessa taustassa eroja? Tottumuskysymyshän se pitkälti on. Mutta tottumusten taustalla vaikuttavat tekijät olisi mukava tietää. 

Vierailija kirjoitti:

Meille tulee valmistujaisjuhlat. Tarjoan uunilohta, pataattiranskiksia ja fetasalaattia. Alkupaloiksi kevätkääryleitä. Jälkiruuaksi täytekakkua, suklaakonvehteja ja kahvia. Mitä mieltä olette.

Niin ja muista tosiaan täälläkin mainittu juomien vähyys eli ei pelkkää kahvia, vaan kaveriksi teetä, mehua, vettä, ym. ;)

Miehen juhlissa hänen äitinsä bravuuri oli Aurajuusto-piirakka ja Nina Lincolnin jäädytetty suklaajuustokakku :)

Oma äitini on perinteisen ruuan kannalla olipa sitten yo-juhlat tai rippijuhlat. Lihakeittoa tai kinkkukiusausta/kasvisgratiinia ja jälkkäriksi mansikka-kermakakkua, keksejä. Ylioppilasjuhlissani oli myös siihen aikaan uusia juustokakkuja, Daimia ja marjaa, jotka isosisko teki :)

Olipa ruoka tai piirakka & salaatti, tärkeintä on syömisen riittävyys 👍 Surullista lukea mielipiteitä, etteivät köyhät saisi pitää juhlia, jos ei ole varaa hienoihin tarjoiluihin 😕

Kulhollinen sipsejä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille tulee valmistujaisjuhlat. Tarjoan uunilohta, pataattiranskiksia ja fetasalaattia. Alkupaloiksi kevätkääryleitä. Jälkiruuaksi täytekakkua, suklaakonvehteja ja kahvia. Mitä mieltä olette.

Kuulostaa hyvältä. Vieraita ei ilmeisesti tule paljon. Bataattiranskalaiset ei sovi keliaakikolle, jos joukossa sattuu olemaan. 

En ymmärrä. Miksi keliaakikko ei voi syödä bataattia? Tämä oli kokonaan uusi juttu minulle.

Vierailija kirjoitti:

Vege on aina isoin pettymys.

Mauton ja tylsä.

Vaatimaton eväs ja niin poliittinen kuin olla vain voi olla.

Veke siis ei jatkoon.

Mikä on tämä mainitsemasi vege/veke?

Kyllä mun tekemät paprika-fetapiirakat, munariisipasteijat ja sinihomejuustotäytteiset tuulihatut on aina olleet suosittuja, vaikka ei lihaa sisälläkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä myös yksi joka ei voileipäkakusta perusta. Sitä aika monessa juhlassa on ja yleensä se on ollut niissä ainoa suolainen tarjottava. Toki sitä sitten vähän kohteliaisuudesta nälkäänsä maistaa ja suurin osa on ällöttävän veteliä tai todella kuivia. Kuivat yleensä ovat olleet itse tehtyjä ja vetelät tilattuja. En myöskään oikeen tykkää niistä täytekomboista.

Yhden kerran maistoin siedettävää voileipäkakkua mutta senkin pilasi yhdessä kerroksessa ollut ällöttävän kirpeä ja oudon makuinen kerros jota ei kehdannut raapia lautasen reunalle.

Tästä syystä meillä on aina myös valmiiksi tehtyjä leipiä, piirakoita, suolaisia tuulihattuja tai sitten ihan kunnon ruoka. Koskaan ei kukaan ole sen voileipäkakun perään itkenyt. Tärkein on se, että hyvää ruokaa on ja sitä on riittävästi.

Peukkujen perusteella lisättäköön Virallisten Palstatotuuksien Listaan seuraava: Voileipäkakut ovat mahtavia, aina.

Ja juu, en itsekään niistä välitä ja monta kertaa on juhlissa harmittanut kun mitään muuta ruokaisaa suolaista ei ole tarjolla. Tuntuu olevan jokin virallinen suomalainen juhlaruoka, "kun kaikkihan niistä tykkää".

Halvalla tehdyt voileipäkakut hukutettuna majoneesiin (huonolla säkällä kevytmajoneesiin) ovat suorastaan rikos ihmisyyttä vastaan. Mutta taitaa eineskansaan upota nuo italiansalaattitäytteiset kauhistukset, kunhan päälle vielä rullaa kaupan halvinta keittokinkkua. Multa jää syömättä, kun on tottunut paremmalle.

Olen syönyt voileipäkakkua kymmeniä kertoja, mutta en ole vielä törmännyt voileipäkakkuun, missä olisi välissä italiansalaattia tai päällä keittokinkkua.

Tällainen italiansalaatti/keittokinkku-voileipäkakku oli tarjolla eräissä hautajaisissa. Yllättäen kakkua jäi paljon jäljelle ja pitopalvelun tarjoilijana toiminut emäntä ihmetteli ja motkotti ääneen kun ei mikään kelpaa. Lopuksi kuulutti, että tulkaa nyt hakemaan lisää voileipäkakkua.

HK:n sinisestä ja kurkkusalaatista tehty voileipäkakku jäi kyllä ikuisesti mieleen.

Kalakukkoa. En oo kyllä missään juhlissa saanut, siis kalakukkoa. Mutta olisi kyllä hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Itse jouduin yksin aikoinaan tekemään siskoni rippijuhliin tarjottavia, kukaan muu ei olis tehnyt muuten! Hiki hatussa väänsin, tätä liiallinen kiltteys teettänyt mulle,kun koko ikäni liikamiellyttäjä ja yli kiltti jota käytetään sitten hyväksi ,ei olis ollut muuten mitään tarjottavaa jos en olis itse tehnyt! Onneksi kehuttiin leipomuksia ja olen hyvä tekemään leivonnaisia,kakkuja yms , en olis huonoja tarjottavaa tehnyt tai laittanut tarjolle, myös suolasta oli tarjolla.

Vanhempasi järjestivät juhlat mutta ilman tarjoiluja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille tulee valmistujaisjuhlat. Tarjoan uunilohta, pataattiranskiksia ja fetasalaattia. Alkupaloiksi kevätkääryleitä. Jälkiruuaksi täytekakkua, suklaakonvehteja ja kahvia. Mitä mieltä olette.

Kuulostaa hyvältä. Vieraita ei ilmeisesti tule paljon. Bataattiranskalaiset ei sovi keliaakikolle, jos joukossa sattuu olemaan. 

En ymmärrä. Miksi keliaakikko ei voi syödä bataattia? Tämä oli kokonaan uusi juttu minulle.

Pakasteena myynnissä olevissa on gluteenia - ei itse bataatissa ole. Ilmaisin huonosti asian.

Mummuni haluaa aina voileipäkakkuun italiansalaattia ja kinkkua, hyrr eikä kuuntele vastaväitteitä :D Myös liian erikoinen voi olla huono valinta, esim. härkävoileipäkakku ei tehnyt kauppaa kovin hyvin serkun ylioppilasjuhlissa. Oi, kun vielä jossain saisi hyvää lohivoileipäkakkua merellisellä tuorejuustolla, nam.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille tulee valmistujaisjuhlat. Tarjoan uunilohta, pataattiranskiksia ja fetasalaattia. Alkupaloiksi kevätkääryleitä. Jälkiruuaksi täytekakkua, suklaakonvehteja ja kahvia. Mitä mieltä olette.

Kuulostaa hyvältä. Vieraita ei ilmeisesti tule paljon. Bataattiranskalaiset ei sovi keliaakikolle, jos joukossa sattuu olemaan. 

En ymmärrä. Miksi keliaakikko ei voi syödä bataattia? Tämä oli kokonaan uusi juttu minulle.

Pakasteena myynnissä olevissa on gluteenia - ei itse bataatissa ole. Ilmaisin huonosti asian.

Ei kai kukaan nyt juhlissa mitään pakasteranskalaisia tarjoa sentään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai mä oon vanhanaikainen, mutta minusta laatikkoviinit ei sovi rippijuhliin. Nippanappa onnittelukuohuviinikin.

Kaljatölkitkään ei ole rippijuhlissa okei.

Kaikenlaisissa muissa mielestäni voi tarjota mitä lystää juomista.

Ruokapuolesta: voileipäkakut, jotka myös itse teen. Sekä lohi- että kinkkumallia. Kaikki tykkää. Olen tehnyt myös tuulihattuja, joissa katkaraputäyte. Pieniä croissantteja täytettynä. Coctail-karjalanpiirakoita munavoilla ja jollain tuorejuustolla. Joskus myös peltipizzaa neliöiksi leikattuna.

Makeina keksejä paria sorttia, korvapuusteja, ei pitkää pitkoa, täytskäreitä pari kpl, juustokakkua (ei hyydykettä) ja juhlasta riippuen esmes jäätelöä penskoille jollain kastikkeella ja ripotteilla. Pari karkkikulhoa.

Ällötti, kun tietyssä paikassa huipputarjoiltava oli aina kinkkukiusaus, salaatti onneksi itse koottava, patongin pätkiä ja pääroolissa melkeinpä kaljatölkit. Jälkkärinä kahvia ja tilattu kermakakku ja kuivakakkuja. Melkein nauratti, kun tiesi etukäteen yllätyksettömät tarjoilut.

Täysin samoilla linjoilla. Rippikouluikäinen on 15 vuotias, ei alkoholi liity mitenkään tähän juhlaan.

Onnittelumaljat meillä on ollut silloin tällöin lastenjuhlissa ihan muuten vain, mutta alkoholittomina tietenkin.

Pienistäkin lapsista on kiva kippistellä hienommista laseista.

Kiva juoma tulee esim. Paseeratusta, hieman makeutetuista punaherukkasose kuutioista (jäädytetty jääpalamuotissa) pari kuutiota lasin pohjalle ja päälle hapotettua mehujuomaa? Makukivennäisvesi taitaa olla oikeampi nimitys.

Olen viime vuosina ollut useammissa mieheni suvun rippijuhlissa ja on ollut kyllä viiniä ja olutta tarjolla ilman mitään ongelmaa. Poikamme pääsee ripille ensi kesänä ja kyllä meilläkin tulee olemaan viiniä tarjolla. Olemme itse viiniharrastajia ja tykkäämme yleensäkin tarjota viiniä. Jos joku ei tätä juo esim. siksi, että on autolla liikkeellä, siinä ei ole mitään kummallista. Muutenkin nämä juhlat ovat olleet tunnelmaltaan lämminhenkisiä ja rentoja. Sitten taas omassa suvussani juhlat ovat olleet paljon pönöttävämpiä ja ahdistavampia, kyse on ehkä siitä että ovat vähemmän koulutettuja ja kaikki juhlat ja sosiaalisuus ovat jotenkin stressaavia. Ehdinkin juuri ajatella, että olen jo aika tottunut järjestämään erilaisia kestityksiä, enkä todellakaan jaksa hermoilla tarjoilujen takia. En todellakaan halua pojalleni mitään pönötysjuhlia, vaan iloisen sukulaisten ja tuttavien tapaamisen. Jos joku ei jostain ruoasta tykkää, hän ei varmaan sitä syö, valinnanvaraa riittää niin aikuisten kuin lastenkin makuun. Niin ruoissa kuin juomissa.

En osallistuisi kaltaisesi ihmisen juhliin. Asenteesi on todella lapsellinen ja ihmisarvoa loukkaava. Olen itse väitellyt tohtori, mutta ei tulisi mieleenikään halveksia vähemmän koulutettua ihmistä. Voin kuvitella, että juhlien ilme on ankea kun kaltaisesi typerys sormi pystyssä muita istuu arvostelemassa.

Juoppo olet, kutsut itseäsi viiniharrastajaksi.

Kiitos tästä kommentista! Ihan puistattaa minuakin kun alaikäisen juhlissa viini virtaa eikä ole "mitään ongelmaa". Ei varmaan sen juopon mielestä olekaan. Oletko varma, että joku muu ei kärsi?

Varmaan se on juopolle kauheaa pönötystä, jos joutuu muutaman tunnin olemaan ilman harrastusviiniänsä. Suu napsaa kuivuuttan ja ainoa ajatus on, koska kehtaa lähteä kotiin, että saa korkata. Ei varmasti ole hauskaa.

Vierailija kirjoitti:

Mummuni haluaa aina voileipäkakkuun italiansalaattia ja kinkkua, hyrr eikä kuuntele vastaväitteitä :D Myös liian erikoinen voi olla huono valinta, esim. härkävoileipäkakku ei tehnyt kauppaa kovin hyvin serkun ylioppilasjuhlissa. Oi, kun vielä jossain saisi hyvää lohivoileipäkakkua merellisellä tuorejuustolla, nam.

Kyllä kinkku (ei se halvin) maistuu hyvältä voileipäkakussa. Italiansalaatti ja härkäpavut pitäisi pitää kaukana voileipäkakuista. Ja majoneesi.

Vierailija kirjoitti:

Isoisän synttäreille oli tilattu leipomosta voileipäkakkuja. Oikein kauniita ja hienosti koristeltuja. Sisältä löytyi italiansalaattia ja maksamakkaraa! Pitäisi olla rikos laittaa maksamakkaraa voileipäkakkuun. Yksi sukulainen on allerginen maksalle, ja hän kerkesi maistamaan kakkua ennen kuin tajusi mitä se sisältää. Hänen oli pakko poistua paikalta, kun tuli ikäviä iho-oireita.

Kerran olin uskovaisen kaveriparin häissä. Jokainen setä ja täti halusivat pitää pitkät paatospuheet, ja me kaverit odoteltiin nälkäisinä, että vanhempi väki lopettaa jaarittelun. Ruoka oli ihan hyvää, mutta jos halusi lasin viiniä, se piti itse ostaa. Myönnän, että karattiin paikalta muiden kaverien kanssa aika nopsaan.

No hyi hitto mitä voileipäkakkua.

Syntymäpäivillä juhlakalu täytti 40 vee.

Hän tarjosi meille kutsutuille ainoastaan juustonaksuja.

Oli varannut kokonaisen yhden pussin.

Ei kahviakaan ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoisän synttäreille oli tilattu leipomosta voileipäkakkuja. Oikein kauniita ja hienosti koristeltuja. Sisältä löytyi italiansalaattia ja maksamakkaraa! Pitäisi olla rikos laittaa maksamakkaraa voileipäkakkuun. Yksi sukulainen on allerginen maksalle, ja hän kerkesi maistamaan kakkua ennen kuin tajusi mitä se sisältää. Hänen oli pakko poistua paikalta, kun tuli ikäviä iho-oireita.

Kerran olin uskovaisen kaveriparin häissä. Jokainen setä ja täti halusivat pitää pitkät paatospuheet, ja me kaverit odoteltiin nälkäisinä, että vanhempi väki lopettaa jaarittelun. Ruoka oli ihan hyvää, mutta jos halusi lasin viiniä, se piti itse ostaa. Myönnän, että karattiin paikalta muiden kaverien kanssa aika nopsaan.

No hyi hitto mitä voileipäkakkua.

No onpa harvinainen allergia maksa-allergia.