Minua ärsyttää aikuiset ihmiset, jotka eivät ymmärrä vastuunottoa
Jos on vaikka tilanne, jossa jokaiselle on jaettu tietty tehtävä. Joillekin on aivan käsittämätön konsepti, että jos henkilö x ei tee hänelle annettua tehtävää, joku muu joutuu sen tekemään. Venkoillaan ja luistellaan, mutta ei ymmärretä, että tehtävän tekemättä jättäminen ei yksinkertaisesti voi olla vaihtoehto.
Esimerkki:
Maija ja Matti asuvat yhdessä ja ovat parisuhteessa. Heillä on yhdessä hankittu koira. Koira on vasta opettelemassa sisäsiistiksi. Maijalla on kädet täynnä töitä ja hän pyytää Mattia viemään koiran ulos. Mattia ei huvita, hän sanoo että ulkona on kylmä ja vettäkin taitaa sataa, väsyttää. Matti sulkeutuu makuuhuoneeseen pelaamaan. Maija vie koiran ulos eikä Matti ymmärrä miksi Maija on hänelle vihainen.
Esimerkki 2:
Korkeakoulussa tehdään ryhmätyöprojektia kolmen hengen ryhmissä. Ryhmään kuuluvat Pirkko, Pentti ja Risto. Ryhmätyön tehtävät on jaettu tasan niin, että kaikilla on yhtä paljon tekemistä. Pirkko ja Pentti tekevät tehtävänsä tunnollisesti. Kun deadline lähenee, ryhmä alkaa käymään läpi tehtyjä tehtäviä. Käy ilmi, ettei Risto ole tehnyt hänelle annettuja tehtäviä. Hän sanoo ettei hänellä ole ollut aikaa eikä hän oikeastaan osaakaan tehdä annettuja tehtäviä, vaikka ohjeistukset on käsitelty alusta loppuun luennoilla.
Risto pyytää anteeksi, mutta ei tee elettäkään tehtävien eteen. Pirkko ja Pentti jakavat Riston osuuden keskenään. Risto ei huomaa tehneensä mitään väärää, tulihan hänenkin osuutensa lopulta tehtyä. Risto on vihainen saadessaan huonomman arvosanan projektista.
Kyse on siis ilmiöstä, jossa aikuinen ei ymmärrä että elämässä on asioita jotka on pakko tehdä, vaikka ei niinkään huvittaisi. Ja jos ne jättää tekemättä, jonkun muun on pakko ne tehdä.
Kommentit (26)
Niin, ei tule kenellekään varmaan yllätyksenä, että maailmassa on aikuisia jotka heittäytyvät avuttomiksi lapsiksi jos pitäisi ryhdistäytyä ja tehdä itselleen epämiellyttäviä asioita.
Elämässä voi kuitenkin valita olla olematta näiden ihmisten kanssa.
Niin, toiset ihmiset ovat vastuunkantajia ja ne toiset taas.... ne elelevät ihan mukavasti ja huolettomasti.
Lähtee varmasti siitä että ko.asia on tälle laistajalle vähemmän arvokasta, tärkeää ja heikommin palkitsevaa kuin muille ryhmän jäsenille. Esimerkissäsi siis mies välittää vähemmän koirasta ja sen hyvinvoinnista ja laistava oppilas ei arvosta koulutustaan, siinä menestymistä sekä ryhmätyötovereitaan yhtä paljon.
Jokainen meistä laistaa joskus jostain, imuroinnista, lenkistä tai kaupassa käynnistä. Ainoa ero on, kuinka tärkeistä asioista kukakin laistaa ja ristiriidassa siinä mikä kenellekin on arvokasta ja tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt sanaakaan sepustuksestasi. Mitä vittua, miksi te ämmät ette osaa selittä asioita?
Mitä ihmettä? Poikkeuksellisen selkeästi ja kieliopillisesti oikein laadittu aloitus. Kevyt lukea pidempikin avaus koska on hyvin kirjoitettu.En ymmärrä valitustasi.
-sivusta
Ne tekee joita häiritsee on elämän mottoni näissä asioissa. Toiminut hienosti.
T. M34
Vapaamatkustajia on noin puolet suomalaisista kohta, mutta hyvinvointi senkun lisääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt sanaakaan sepustuksestasi. Mitä vittua, miksi te ämmät ette osaa selittä asioita?
Mitä ihmettä? Poikkeuksellisen selkeästi ja kieliopillisesti oikein laadittu aloitus. Kevyt lukea pidempikin avaus koska on hyvin kirjoitettu.En ymmärrä valitustasi.
-sivusta
Nyt ei mene läpi ap. :D
Voi hyvä luoja, kyllä! Tein ryhmätyötä opettajaopiskelijan kanssa (mies) jolle piti koko ajan sanoa mitä sen pitää lukea ja etsiä ja silti jouduin tekemään koko homman melkein yksin.
Tämä uusi vätys (mies) yrittää selittää että on kiireinen mutta sanoin että sinun osuus on tämä ja minun osuus on tämä, selviä miten selviät.
En yhdenkään miehen (tai naisen) puolesta rupea enää tikkua ristiin laittamaan oman esitykseni pelastamiseksi. Laitan myös opettajalle tietoa siitä jos ryhmätyöläinen jättää esityksen minun tehtäväkseni. Silloin laitan merkinnät mikä osuus on minun tekemääni.
Jaaha. Kaikille on selvää et kirjoittaja on Maija ja Pirkko. Asioilla on aina kaksi puolta: noinkohan koira hankittiin yhdessä? Oliko se Maija joka jankutti ja jankutti, kunnes Matti pitkin hampain suostui. Mitä hommia Maijalla on kädet täynnä? Onko jotain Matin mielestä tyhjänpäiväistä, jota voisi kaiken lisäksi ihan hyvin lykätä? Ehkä Maijan tärkeä askartelu tms onkin ajoitettu vain siksi että Maija ei itse halua sateeseen ja tekee toiminnastaan tärkeämpää kuin se onkaan...
Toista esimerkkiä en jaksanut edes lukea, mut siinäkin todennäköisesti on yhtä monta kertojaa ku on osapuolia.
Minä en kestä tätä kyseistä ihmisryhmää, en yksinkertaisesti halua tai pysty toimimaan heidän kanssaan, kun se on tälläistä länkyttämistä. Jollain ihmeen keinolla nämä pääsevät joskus todella korkeaan asemaan työssään.
Näille muuten ominaista on kunnian varastaminen muilta. Ryhmätyössä hiljaa istunut heitteleekin esiintymisvaiheessa muiden ideat ominaan, puhuu tiiminsä päälle ja korottaa itsensä jalustalle.
Vierailija kirjoitti:
Niin, ei tule kenellekään varmaan yllätyksenä, että maailmassa on aikuisia jotka heittäytyvät avuttomiksi lapsiksi jos pitäisi ryhdistäytyä ja tehdä itselleen epämiellyttäviä asioita.
Elämässä voi kuitenkin valita olla olematta näiden ihmisten kanssa.
Ei aina voi. Yliopistossa ryhmät usein määrätään. Työelämässäkään ei voi valita työkavereita. Tai vanhempainyhdistyksessä vanhempia jne
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvä luoja, kyllä! Tein ryhmätyötä opettajaopiskelijan kanssa (mies) jolle piti koko ajan sanoa mitä sen pitää lukea ja etsiä ja silti jouduin tekemään koko homman melkein yksin.
Tämä uusi vätys (mies) yrittää selittää että on kiireinen mutta sanoin että sinun osuus on tämä ja minun osuus on tämä, selviä miten selviät.
En yhdenkään miehen (tai naisen) puolesta rupea enää tikkua ristiin laittamaan oman esitykseni pelastamiseksi. Laitan myös opettajalle tietoa siitä jos ryhmätyöläinen jättää esityksen minun tehtäväkseni. Silloin laitan merkinnät mikä osuus on minun tekemääni.
Kyllä! Siis mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin jakaa tehtävää tälläiselle taukille. Rautalangasta saa vääntää kaikki materiaalit ja mistä arvon urpo ne voi löytää, joskus saa etsiä oikean kappaleenkin valmiiksi.
Sitten jos ei koko ajan pitele kädestä, alkaa itku ja poru kun on niin epäreilua ja vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Lähtee varmasti siitä että ko.asia on tälle laistajalle vähemmän arvokasta, tärkeää ja heikommin palkitsevaa kuin muille ryhmän jäsenille. Esimerkissäsi siis mies välittää vähemmän koirasta ja sen hyvinvoinnista ja laistava oppilas ei arvosta koulutustaan, siinä menestymistä sekä ryhmätyötovereitaan yhtä paljon.
Jokainen meistä laistaa joskus jostain, imuroinnista, lenkistä tai kaupassa käynnistä. Ainoa ero on, kuinka tärkeistä asioista kukakin laistaa ja ristiriidassa siinä mikä kenellekin on arvokasta ja tärkeää.
Voi olla myös useita muita syitä. Esim epäreiluus. Joskus ryhmässä on joku itsevaltias, joka kuvittelee oikeudekseen jakaa kaikkien tehtävät. Matti voi olla huomannut, että lenkkeilyvuorot tekee aina Maija ja kas kummaa: Matti on aina se joka -syystä tai toisesta- siellä sateessa rämpii.
Toki laiskureita on tässä maailmassa, mut tosi harvoin asiat on mustavalkoisia.
Jep. Ja ihmiset jotka eivät voi tehdä mitään joka tuottaa heille pienintäkään vaivaa tai epämukavuutta, mutta auttaisi suunnattomasti toista ihmistä. Yleensä kuitenkin vaativat apua muilta. Esim. "mä varmaan pääsen sun kyydissä joka päivä töihin? Kiva. Hae mut tosta 5km päästä sitten aamuisin, vähän vaan poikkeat reitiltäsi!" ja sama ihminen kieltäytyy kun yhtenä päivänä tämä kuskaaja pyytää että mentäisiinkö toisen autolla, kun hänen auto rikki.. "just, emmä ainakaan hae sua mistään"
Koska osa ihmisistä on oppinut passiivis-aggressiivisen välttelemisen tyylinä toimia ihmisten kanssa. Vastuu ja selkäranka jääneet johonkin...
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvä luoja, kyllä! Tein ryhmätyötä opettajaopiskelijan kanssa (mies) jolle piti koko ajan sanoa mitä sen pitää lukea ja etsiä ja silti jouduin tekemään koko homman melkein yksin.
Tämä uusi vätys (mies) yrittää selittää että on kiireinen mutta sanoin että sinun osuus on tämä ja minun osuus on tämä, selviä miten selviät.
En yhdenkään miehen (tai naisen) puolesta rupea enää tikkua ristiin laittamaan oman esitykseni pelastamiseksi. Laitan myös opettajalle tietoa siitä jos ryhmätyöläinen jättää esityksen minun tehtäväkseni. Silloin laitan merkinnät mikä osuus on minun tekemääni.
Olet ikävä ja vastahankainen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvä luoja, kyllä! Tein ryhmätyötä opettajaopiskelijan kanssa (mies) jolle piti koko ajan sanoa mitä sen pitää lukea ja etsiä ja silti jouduin tekemään koko homman melkein yksin.
Tämä uusi vätys (mies) yrittää selittää että on kiireinen mutta sanoin että sinun osuus on tämä ja minun osuus on tämä, selviä miten selviät.
En yhdenkään miehen (tai naisen) puolesta rupea enää tikkua ristiin laittamaan oman esitykseni pelastamiseksi. Laitan myös opettajalle tietoa siitä jos ryhmätyöläinen jättää esityksen minun tehtäväkseni. Silloin laitan merkinnät mikä osuus on minun tekemääni.
Meillä ainakin annetaan aina ryhmätyön jälkeen kirjallinen palaute sen koostamisesta ja jos ei palautetta laita niin ei tipu arvosanoja. Tässä siis jokainen jäsen antaa palautteen ja ilokseni olen huomannut että sillä on jopa suuri merkitys, eli laiskurit saavat huonommat pisteet työstä. Hyvä siksi että jokainen voi tehdä niin hyvän työn kuin haluaa, ilman että laistanut laiskuri siitä hyötyisi.
Vierailija kirjoitti:
Lähtee varmasti siitä että ko.asia on tälle laistajalle vähemmän arvokasta, tärkeää ja heikommin palkitsevaa kuin muille ryhmän jäsenille. Esimerkissäsi siis mies välittää vähemmän koirasta ja sen hyvinvoinnista ja laistava oppilas ei arvosta koulutustaan, siinä menestymistä sekä ryhmätyötovereitaan yhtä paljon.
Jokainen meistä laistaa joskus jostain, imuroinnista, lenkistä tai kaupassa käynnistä. Ainoa ero on, kuinka tärkeistä asioista kukakinkyse laistaa ja ristiriidassa siinä mikä kenellekin on arvokasta ja tärkeää.
Valitettavasti voi olla kyse siitä, että oma kiva on tärkeämpää. Ei siitä, miten arvokas työllä/vastuunkantamisella saavutettu asia on.
Tyypit, joille jumppatunti on "este" oman ryhmätyöosuuden hoitamiseen.
Minä olen tehnyt niin, että teen oman osuuteni hyvin. Jos ryhmässä on tälläinen vätys, selvitköön miten selviää. Esityksessä sitten lopetan oman osuuteni tyylin:
"Josta Risto nyt sitten kertoisi omasta alueestaan! :)"
En ymmärtänyt sanaakaan sepustuksestasi. Mitä vittua, miksi te ämmät ette osaa selittä asioita?