En mene lapsenlapseni leikki ristiäisiin.

Hyvä. Uskon että vanhemmat ovat täysin surkeita.

Vierailija kirjoitti:

Juhlat on nyt pidetty ilman minua. Soittivat että voin vielä tulla illemmalla katsomaan "Kallea". Sanoin että tiesin nimen jo koska luin sen yhdestä paperista käydessä. Huomenna lupasin mennä kahville ns rääppiäisiin. Vien lahjaksi keinuhepan. En anna rahaa enkä lusikoita.

Ainakin vauvalla on asialliset ja arvokkaasti käyttäytyvät vanhemmat. Ehkä sinäkin olet sellainen, vaikka aloituksen "mielipidettäni ei kunnioiteta" särähti korvaan - eihän tässä ole kyse sinusta. Pois kannattaa jäädä, jos tuntuu, että pilaisi tapahtuman happamalla naamalla. En minäkään ole mennyt uskonnollisiin ristiäisiin syljeskelemään vaan kohteliaasti pyytänyt saada käydä toiseen aikaan. 

Ymmärrän että harmittaa. Mene kuitenkin edustamaan edellistä sukupolvea, vastasyntynyt lapsi ei ole valinnut oikeasti mitään. Ne ovat tämän tärkeän lapsen ensimmäiset juhlat, ehdit vielä monta kertaa ottaa kantaa muihinkin uudistuksiin. Varmaan ovat pahoillaan jos et mene.  Minä ajattelen olevani samaa " lihaa ja verta" lastenlasten kanssa. En minä sitä mitenkään ääneen korosta,  mutta meille  lapsenlapset ovat tärkein asia elämässä nyt kun ovat vielä pieniä.  Voin tunnustaa että minulla on nyt myös enemmän aikaa heille kun aikoinaan omille. Miniä on minulle kuin oma tytär, yritän aina neuvotella asiat hänen kanssaan. Onneksi miniä hyväksyy meidän apumme. Olemme paljon yhdessä perheinä, myös lomilla.  Älä välitä noista irvailjoista, elämä heillekin opettaa nöyryyttä.

Toivottavasti Kalle tulee kasvaessaan joutuu olemaan mahdollisimman vähän tekemisissä kanssasi. Häiriintyneiden ja pahansuopien ihmisten ympärilleen levittämä epävakauden ilmapiiri on erittäin vahingollista lapsen kehitykselle.

Uskovaisten sanat ja teot ovat usein epäloogisia, vaikea käsittää sitä järjenjuoksua välillä. Olin hyvän ystäväni lapsen sylikummi. Erosin sitten kirkosta pitkien pohdintojen jälkeen vuosia ennen kummitytön rippijuhlia, ystäväni tiesi tämän. Jatkoin silti kummilapsen muistamista tämän syntymäpäivinä ja jouluna. Tuli rippijuhlat ja meni, huomasin että tilaisuus oli pidetty enkä ollut saanut kutsua. Minua ei järkyttänyt se että en päässyt uskovaisiin juhliin, vaan se että joku voi käyttäytyä niin moukkamaisesti. Olisi krskustellut asiasta ja kertonut silloin kun sai tietää etten kuulu kirkkoon ettei lapsen muistaminekaan ole enää sopivaa koska en usko ja kuulu kirkkoon enää mutta ei, lahjat ja raha kyllä kelpasivat vuosikausia.

Nyt sotket käsitteet.

Mielipiteesi mukaan ei toimita, ja sinä käännät sen niin että mielipidettäsi ei kunnioiteta. Ettei vaan olisi perusteeton syyte sinulta heitä kohtaan? Kyllä varmasti kunnioitetaan, mutta sinun mielipiteesi ei ole laki, eikä myöskään määrää sitä miten lapsenlapsesi vanhemmat toimivat.

Jokaisen lapsen vanhemmat valitsevat millaisen nimenantorituaalin he järjestävät tai ovat järjestämättä lapselleen.

Ole sitten menemättä. Oma isäni ilmoitti kovaäänisesti että kieltäytyy osallistumasta lapsenlapsensa nimiäisiin sillä sekunnilla kun ilmoitin että ei tule ristiäisiä. En tiedä muuttaako vielä mielensä mutta sanoin että voi olla tulemattakin. Ei se ole sitä ettenkö kunnioittaisi omien vanhempieni toivetta että lapsi saa ristiäiset, mutta se asia on minun ja miehen päätös ja päätettiin että ristiäisiä ei tule ja sillä selvä. Jos on ongelma, ei tarvitse osallistua.

Jos ihan oikeasti laittaa oman itsekkään mielenpahoittamistarpeensa lapsenlapsen ensimmäisissä juhlissa läsnäolon edelle, niin parempi todellakin jättäytyä pois.

Lapsen vanhemmat ovat kuitenkin ystävällisiä, kun kutsuivat sinut myöhemmin uudelleen.  Säilytä vain hyvät välit lapseesi ja hänen lapsiinsa.  Huonoista väleistä kärsivät yleensä kaikki.  Meidän on vain hyväksyttävä erilaisuus ja erilaiset mielipiteet.  Jos toiset tekevät väärin voimme siitä ystävällisesti huomauttaa ja neuvoa, mutta ei kannata ystävyyttä tuhota.

Vierailija kirjoitti:

Milloinhan te useimmat suomalaiset vihdoinkin oppisitte, ettei kasteessa anneta lapselle nimeä, vaan siinä hänet liitetään ev.lut. seurakunnan jäseneksi tämän tai tuon nimisenä. Tässä mielessä nimiäisetkin on vähän hassu juhla. Monissa kulttuureissa lapselle annetaan nimi heti syntymän jälkeen ja sitä nimeä myös käytetään alusta asti. Meillä omituisesti nimeä piilotellaan ristiäisiin asti, vaikka synnytyslaitoksella pitääkin antaa joku nimi. Aina kun luen lehdestä, että "Rakas lapsemme Matti / Maija syntyi xx.xx.xx ja vietti kastejuhlaansa / nimiäisiään xx.xx.xx", nostan olematonta lakkiani. Aina silloin tällöin törmää sivistyneisiinkin vanhempiin!

Kuten sanoit, monissa kulttuureissa on tapana ilmoittaa nimi heti kun vauva syntyy. Meidän kulttuurissamme se ei ole tapana. En tiedä miten se on ennen ollut, mutta kyllä nykyään on enemmän tapana kertoa nimi ristiäisissä/nimijuhlissa tms. Ja se on meidän kulttuurin mukaista. Sinä ehkä et tästä pidä, mutta se ei tee kenestäkään sivistymätöntä. Sivistymätön on ihminen, joka ei ymmärrä kulttuurien välisiä eroja.