Lue keskustelun säännöt.
Yhden miehen lapsi huusi täyttä kurkkua ruokakaupassa ja joku nainen meni sanomaan, ja niille tuli sanaharkkaa
20.04.2017 |
se mies koko ajan puheella reagoi lapsen huutoon (ehkä 4v lapsi kyseessä, huusi kun ei saanut varmaan jtn haluamaansa tms). ja sit joku 60v nainen meni sanoo sen isälle jotain ja niille tuli sanaharkkaa, juuri liittyen siihen että miksi tämä nainen puuttuu näiden asioihin ja se nainen puolestaan jotain yritti ilmeisesti että pitäisi lohduttaa/reagoida vahvemmin lapsen itkuun ja raivoamiseen
kumman puolella olette?
Kommentit (120)
Avautukaa toisillenne niin maailma pelastuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen puolella, on ihan oikein, että ulkopuolinen sanoo joskus mielipiteen ääneen. Vaikka se ei nyt tuottanut tulosta, niin se toivottavasti jäi kytemään miehen päähän ja keksii ensi kerralla sellaisen toimintamallin, joka toimii. Koska nyt isän toiminta ei selkeästi hyödyttänyt mitään.
Ärsyttää ne vanhemmat, jotka antaa lasten vain huutaa ja kiljua, ku "ei se sanominen kuitenkaan mitään auta". Joskus vois kokeilla sitä kasvattamista ihan oikeasti.
Joskus se että antaa vaan huutaa, nimenomaan on sitä kasvattamista. Lapselle kun pitää opettaa että kirkumalla asioita ei periksi saa.
Jep. Negatiivinenkin huomio on huomiota.
Tätä voi käyttää kotona. Ei kaupassa.
Mikä siinä on niin vaikeaa sanoa jälkikasvulle vähän painokkaammin ja kunnolla että nyt hiljaa jos meteli ei lopu? Jos lasta ei kiellä ikinä mistään, niin miten ne voivat mitään edes oppia? Kouluissakin hypitään aikuisten silmille. Nykyvanhemmat ovat NÖSSÖJÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen puolella, on ihan oikein, että ulkopuolinen sanoo joskus mielipiteen ääneen. Vaikka se ei nyt tuottanut tulosta, niin se toivottavasti jäi kytemään miehen päähän ja keksii ensi kerralla sellaisen toimintamallin, joka toimii. Koska nyt isän toiminta ei selkeästi hyödyttänyt mitään.
Ärsyttää ne vanhemmat, jotka antaa lasten vain huutaa ja kiljua, ku "ei se sanominen kuitenkaan mitään auta". Joskus vois kokeilla sitä kasvattamista ihan oikeasti.
Sanothan mielipitees myös muissakin asioissa ääneen, et vaan lastenkasvatukseen liittyvissä asioissa joista et muuten tunnu mitään tietävän.
Meillä ei ole tuota kaupassa riehumis ongelmaa, koska en ole antanut huomiota väärästä käytöksestä.
No itse asiassa sanon. Taisin sun lapselles ja hänen kavereilleen sanoa viimeks todella tiukasti, kun heittelivät keppejä sorsapariskunnan päälle. Meni pojille perille ja lähtivät tekemään jotain muuta kuin kiusaamaan viattomia eläimiä.
Tätä kutsutaan yhteisölliseksi kasvattamiseksi.
Mut mun ei olis ilmeisesti pitäny antaa lapsille huomiota väärän käytöksen takia?Puuttuminen ja sosiaalinen kontrolli on hyvä asia. En ymmärrä, miksi Suomessa sitä niin karsastetaan. Kyllä varmaan jokainen vanhempi olisi iloinen, jos joku tuntematon puuttuu esim. näkemänsä kiusaamistilanteeseen, jos oma lapsi on siinä altavastaajana.
Sosiaalinen kontrolli... hohhoijaa.
Jos täällä olisi normaali kulttuuri, niin lapsiin otettaisiin kontaktia muulloinkin kuin vain negatiiviseen sävyyn ja kun itseä häiritsee.
Jos tarjoilija tervehtisi myös lasta. Aikuinen vastaisi kun lapsi sanoo "moi". Mummo juttelisi kassajonossa niitä näitä lapselle.
Suomessa tulee onneksi vastaan myös aikuisia jotka huomioivat lapsen ihmisenä. Ja sitten on valtava määrä niitä, joille tällainen käyttäytyminen on vastenmielistä.
Kerran kuultu tarina:
Mies oli pienen lapsen kanssa kaupungissa. Lapsi huuti huutamistaan ja mikään ei auttanut. Mies työnsi rattaita autolle päin, ajatuksena että nyt sitten mennään vaan. Joku mummo tuli pysäyttämään ja kysyi mikä sitä vauvaa vaivaa. Mies tokaisi:" sitä varmaan vituttaa!"
Tarviiko niiden ulkopuolisten tulla siihen taivastelemaan ja neuvomaan joka helvetin kerta!!??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän porukka luulee, että esim. Yh.t voi olla vain viemättä lapsia kauppaan? Vuoropäiväkodissa kun lapset ovat hoidossa työn ajan, niin työmatkoihin on käytettävissä tasan20minuuttia, siinä ei paljon kauppaan yksin ehditä.
Melkoista shittiä tämä ketju, noin niin kuin aikuisten ihmisten kirjoittamilsi jutuiksi. Mikä siinä on, että porukka olettaa lasten olevan jonkin sortin pikkuaikuisia?
Erityislapsen äitinä sanoisin, että joskus sitä on pakko mennä ihmisten ilmoille hoitamaan asioita ja lapsi on toisinaan pakko ottaa mukaan. Ja niin niitä ikäviä tilanteita syntyy, eikä lapsen erityisyyttä päälle päin huomaa, joten sivulliset ajattelee, että onpa huonosti kasvatettu. Erityislapsen vanhemmalla on pinna ihan tarpeeksi kireällä muutenkin, joten sivullisten neuvot ei paljoakaan lämmitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulos kaupasta jossei lapsi hiljene, uusi yritys kun lapsi on rauhoittunut.
Ei oikein toimi, koska mun (jo tästä ohi kasvanut) lapseni suurin syy kauppakiukkuun oli se, ettei siellä halunnut olla.
Eli sun tavalla lapsi olisi saanut aina halunsa periksi.
Kyllä maailmaan, ja kauppaan, ääntä mahtuu. Onneksi ihmisiä sietämättömille on jo erilaisia nettikauppoja.
Miks on pakko ottaa se muksu sinne kauppaan, jos tiedät sen siellä vaan huutavan? Etkö osaa yksin tehdä ostoksiasi? Muiden tarvitsee kärsiä kiljukaulasi takia.
Mäkin kärsin lihavista ja rumista ihmisistä kaupassa, mutta ymmärrän että se on vaan mun ongelma, en voi kieltää heitä kauppaan tulemasta.. Sama sulla.
Minä taas en haluaisi sinne eläkeläisiä rollaattoreineen käytäviä tukkimaan. Enkä alkkiksia tai tupakoitsijoita haisemaan. Voitaisiinko perustaa kauppoja pelkästään kauniille, hiljaisille, hyväntuoksuisille ja ketterästi liikkuville ihmisille?
Se on jo keksitty ja niitä on useampikin...esim. urheiluliikkeet ja kosmetiikkaliikkeet Helsingin keskustassa sekä Stocka. :) Niissä on asiakkaat pääosin kauniita, tyylikkäitä, urheiluliikkeissä sporttisiakin jne.
Äh, mä kannoin 2-vuotiaan raivottareni ulos kerran kaupasta ja oikein onnittelin itteäni että nyt toimin niinkuin kuuluukin enkä välitä yhtään vaikka ihmiset tuijottaa. Mua tuli sit pihalla sättimään juurikin n. 60-vuotias nainen miten kelvoton äiti olen ja ettei ole normaalia että lapsi huutaa noin kovaa raivarissaan ja että hän tekee lastensuojeluilmoituksen koska ei ole normaalia että lapsi huutaa yleisellä paikalla eikä osaa käyttäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmasti se 60v mammakin lapsena huusi ja rääkyi kaupassa. Kannattaa varmaan opetella tilaamaan ostoksensa sitten netin kautta, jos oikeasti tollanen ärsyttää tai sitten vain opettelee muistamaan että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin tää nainen itse.
Maailmassa on muitakin ihmisiä eikä kenenkään tarvitse kuunnella jonkun raivoamista.
Ihminen joka ei osaa olla huutamatta ja raivoamatta ei pidä ulos mennä. Vanhemmat on 100% vastuussa lapsistaan 24/7.
Riippuu tietenkin lapsen iästä, mutta kun lapsi vetää raivarivaihteen päälle, niin juuri siinä hetkessä harvemmin puhe auttaa ja ne ostokset on vain pakko hoitaa ja maksaa. Harvalla on aikaa viedä itkevä lapsi ulos rauhoittumaan ja sen jälkeen tulla uudelleen kauppaan.. Uskoisin että lähes jokainen lapsi vetää joskus kaupassa, bussissa jne yleisellä paikalla ne kilarit, jossa sitten vanhempi saa paheksuvia katseita. Pitää muistaa että lapsi ei kykene samanlaiseen rationaaliseen ajatteluun kuin aikuinen, joten lapselle ei useinkaan järkipuhe auta. Vasta kun lapsi on jo rauhoittunut, niin hän voi taas alkaa kuunnella puhetta. Ei ole mikään huonon vanhemmuuden tai hemmotellun ja kurittoman lapsen merkki jos joskus kiukututtaa, se on ihan normaalia lapsen elämää.
Ja mitä vanhemman pitäisi tehdä? Huutaa? Tukistaa? Sulkea lapsen suu kädellä? Hyväksyttäviä vaihtoehtoja on aika vähän. Suomi on aika lapsivihamielinen maa ja oikeastaan teetpä mitä vain, niin todennäköisesti teet väärin.
Ihmiset häiriintyy niin pienestä. Muutama minuutti kaupassa lapsen itkua ja jo ollaan hermoromahduksen partaalla. Eiköhän kauppaankin mahdu kaikenlaista tallaajaa ja häirikköä. Harvemmin kukaan menee sanomaan mitään isoon ääneen kiroileville teineille, möliseville juopoille, jonossa etuilijoille, kännykkään kaikki asiasnsa kovaan ääneen huutajille tai tappeleville pariskunnille, joita myös usein näkee kaupassa.
Ärsyttää muuten myös se, että usein bussissa/ junassa ihmiset puhuvat kovaan ääneen maratonpuheluita tai kuuntelee musiikkia niin että koko vaunu kuulee ja sitten heti mulkoillaan vihaisesti jos lapsestä lähtee jotakin ääntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äh, mä kannoin 2-vuotiaan raivottareni ulos kerran kaupasta ja oikein onnittelin itteäni että nyt toimin niinkuin kuuluukin enkä välitä yhtään vaikka ihmiset tuijottaa. Mua tuli sit pihalla sättimään juurikin n. 60-vuotias nainen miten kelvoton äiti olen ja ettei ole normaalia että lapsi huutaa noin kovaa raivarissaan ja että hän tekee lastensuojeluilmoituksen koska ei ole normaalia että lapsi huutaa yleisellä paikalla eikä osaa käyttäytyä.
Eiköhän se nimenomaa ole ihan normaalia, että lapsi välillä vetää ne raivarit jossakin :) Lasta kun ei oikein voi opettaa, että tunteiden ilmaisu on sallittua vain kotona.
Monet ammattikasvattajat ja kasvatusoppaat neuvoo, ettei ns. tyhjästä kiukuttelevaa lasta tarvitse huomioida, koska silloin lapsi oppii, ettei huutamalla saa huomiota.
Oma lapseni on kerran saanut raivarin kaupan kassalla, ja sain varmaan kymmenen silmäparia siihen tuijottamaan kysyvästi tai paheksuvasti. Huuto olis tietty loppunut, jos olisin antanut periksi ja ostanut karkkiaskin, mutta se ei ole tapani kasvattaa. Asiasta puhuttiin jälkeenpäin kun lapsi oli rauhoittunut.
Jotkut mummot tuuppaa kyllä kiivaasti neuvomaan ja arvostelemaan, varsinkin kun lapsen kanssa on isä eikä äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ulkopuolisena hiljentänyt muiden lapsia niin kaupoissa kuin ravintoloissakin. Intensiivinen tuijotus suoraan lapsen silmiin vähän vaativan kysyvällä ilmeellä. Yhdeksän kymmenestä hiljenee sekunneissa, osa pelästyneenä ja osa huvittuneena. Se yksi jäljelle jäänyt hiljeni, kun kysyin että mikä on noin huonosti? Meni aika ymmälleen mutta oli hiljaa.
Helppoa eikä aiheuta päänsärkyä.
Kaikkien kauppojen eteisessä pitäisi olla äänieristetty säilytyskomero pikkulapsille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen puolella, on ihan oikein, että ulkopuolinen sanoo joskus mielipiteen ääneen. Vaikka se ei nyt tuottanut tulosta, niin se toivottavasti jäi kytemään miehen päähän ja keksii ensi kerralla sellaisen toimintamallin, joka toimii. Koska nyt isän toiminta ei selkeästi hyödyttänyt mitään.
Ärsyttää ne vanhemmat, jotka antaa lasten vain huutaa ja kiljua, ku "ei se sanominen kuitenkaan mitään auta". Joskus vois kokeilla sitä kasvattamista ihan oikeasti.
Sanothan mielipitees myös muissakin asioissa ääneen, et vaan lastenkasvatukseen liittyvissä asioissa joista et muuten tunnu mitään tietävän.
Meillä ei ole tuota kaupassa riehumis ongelmaa, koska en ole antanut huomiota väärästä käytöksestä.
No itse asiassa sanon. Taisin sun lapselles ja hänen kavereilleen sanoa viimeks todella tiukasti, kun heittelivät keppejä sorsapariskunnan päälle. Meni pojille perille ja lähtivät tekemään jotain muuta kuin kiusaamaan viattomia eläimiä.
Tätä kutsutaan yhteisölliseksi kasvattamiseksi.
Mut mun ei olis ilmeisesti pitäny antaa lapsille huomiota väärän käytöksen takia?Puuttuminen ja sosiaalinen kontrolli on hyvä asia. En ymmärrä, miksi Suomessa sitä niin karsastetaan. Kyllä varmaan jokainen vanhempi olisi iloinen, jos joku tuntematon puuttuu esim. näkemänsä kiusaamistilanteeseen, jos oma lapsi on siinä altavastaajana.
Puuttuminen ja sosiaalinen kontrolli on oikein hyviä, oikeassa tilanteessa. On oikein puuttua kiusaamiseen, mutta vähän miettisin kyllä onko tarpeen puuttua tämän ketjun kaltaiseen kasvatustilanteeseen. Kun siinä ei kuitenkaan tunne sitä lasta eikä tämän vanhempaa. Jolloin puuttuminen ei välttämättä auta tilannetta ollenkaan. Voi jopa pahentaa. Eli ei se puuttuminen ja sosiaalinen kontrolli aina ole pelkästään hyvä asia. Joskus on vaan parempi olla puuttumatta ja antaa sen vanhemman kasvattaa lastaan omalla tavallaan ja luottaa siihen että tämä kyllä tuntee lapsensa. Vaikka se kuinka kävisi omille hermoille ja olis ihan varma, että se vanhempi toimii "väärin". Se sinun oikea tapasi kun ei kaikille lapsille ole se oikea ja toimiva tapa.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ulkopuolisena hiljentänyt muiden lapsia niin kaupoissa kuin ravintoloissakin. Intensiivinen tuijotus suoraan lapsen silmiin vähän vaativan kysyvällä ilmeellä. Yhdeksän kymmenestä hiljenee sekunneissa, osa pelästyneenä ja osa huvittuneena. Se yksi jäljelle jäänyt hiljeni, kun kysyin että mikä on noin huonosti? Meni aika ymmälleen mutta oli hiljaa.
Helppoa eikä aiheuta päänsärkyä.
Auttaisko se, jos menis huutamaan täysillä kiljukaulan korvaan TURPA KII!
Suurimmalla osalla on myös mahdollisuus jättää se kersa kotio jos ei se kaupassa viihdy....
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien kauppojen eteisessä pitäisi olla äänieristetty säilytyskomero pikkulapsille
Mieluummin: äänieristävät kuonokopat kiljukaulojen päälle. Voisivat olla kauppareissulla mukana ja rääkyä keuhkonsa pihalle, mutta pihaustakaan ei kuuluisi ulkopuolelle. Win-win.
Minä taas en haluaisi sinne eläkeläisiä rollaattoreineen käytäviä tukkimaan. Enkä alkkiksia tai tupakoitsijoita haisemaan. Voitaisiinko perustaa kauppoja pelkästään kauniille, hiljaisille, hyväntuoksuisille ja ketterästi liikkuville ihmisille?