Tunnetteko oikeasti ihmisiä, jotka eivät ole koskaan polttaneet tupakkaa?

Minä itse, olen 32v.

Olen itse polttanut muutaman, mutta siihen se sitten on jäänytkin. Ei maistunut.

En ole koskaan edes kokeillut. Ihan normaali nainen olen, työelämässä ja yhden lapsen äiti.

No mistä sitä tietää onko joku polttanut vai ei? Kai nyt suurin osa tupakoimattomistakin on joskus maistanut, ei ehkä kokonaista tupakaa mutta kuitenkin. Itse olen joskus vetänyt muutaman savun ja totesin että aivan järenköyhää touhua.

Itseni. En ole edes vaivautunut maistamaan, koska paskaltahan se haisee eikä siinä mitään voita jos maistaa, ei edes vaikka sattuisikin nauttimaan kokemuksesta.

Mistä Kouvolan wt alueelta sinä ap olet? Suurin osa ihmisistä ei ole polttanut tupakkaa. 

Itseni. Sain katsella kotona, kun isä poltti tupakkaa jatkuvasti. Polttaa tosin edelleen. Mutta se haju ja kaikki se raha mikä valui hukkaan. Ei kiitos.

Esim.minä.

Ja miten niin millainen ihminen?

Vierailija kirjoitti:

Siis edes yhtä ainoaa. Millainen ihminen kyseessä?

Hieman epänormaali duunari,maailmanmestari,181cm85kg 41v.

Ikinä en ole edes maistanut röökiä.

Olen kerran kokeillut (siis yksi henkonen kaverin tupakasta) muuten en ole ikinä polttanut. Ihan normaali 30-vuotias olen. Alkoholia kyllä juon toisinaan. Tosin sitäkin kyllä kohtuudella, koska humalassa en tykkää olla. Kahvi taitaa olla mun paheeni :D

Niin ja kumpikaan mun siskoista ei polta eikä myöskään meidän miehet.

Olen maistanut mutta en ikinä polttanut kunnolla, maistuu paskalta joten miksi polttaisin. Mummo kuoli 60-vuotiaana keuhkosyöpään ja vanhemmat polttaneet niin kauan kun muistan ja se näkyy joten ei senkään takia nappaa.

Minä! En ole koskaan edes maistanut, ei ole huvittanut eikä tarvinnut. Olen aina ollut riittävän itsevarma enkä riippuvainen kaveriporukan tavoista.

En ole uskovainen enkä muutenkaan mikään nössö, päinvastoin, olen bilettänyt siinä missä muutkin ja meillä järjestetyt juhlat ovat olleet vertaansa vailla. 

Minä. En ole ikinä maistanutkaan, 31 v.

En ole uskovainen enkä elä mitenkään terveellisesti. Ryyppään kuin sieni.

Kyllä, minä. Tupakka haisee niin pahalta ettei oo tehny mieli maistaa. Enkä oo kokenu tarpeelliseks.

En ole koskaan tupakkaa edes maistanut, eikä ole mieli koskaan tehnyt. Vihaan sitä hajua ylikaiken. Vihaan koko tuotetta ja niitä itsekkäitä ihmisiä, jotka altistavat muutkin ihmiset tupakalle. Jos poltat niin polta edes niin ettei muiden tarvitse tahtomattaan siitä kärsiä.

Tunnen, mieheni. Äitinsä ja isänsä polttivat kuin korsteenit, myös sisällä ja mies ei voi sietää tupakointia mitenkään. Isänsä kuolikin myöhemmin keuhkosyöpään, äitinsä keuhkoahtaumatautiin. Silloin -70-80-luvuilla tupakoivat vielä sisällä ja lapset kärsivät passiivisesta tupakoinnista.

Minä. Olen 38-vuotias, ihan normaali akateemisesti koulutettu nainen. Olen vain aina pitänyt tupakointia niin junttina ja nolona touhuna, ettei ole yhtään kiinnostanut alentua moiseen.

Minäkään en ole koskaan polttanut kokonaista enkä puolikasta tupakkaa. Kaksi kertaa olen kokeillut vetää pari savua, ja se harmittaa minua vähän. Arvostan sitä, että suurin osa teistä ei ole maistanut tupakkaa ollenkaan.

Kävin lukion 1990-luvulla. Silloin 16-vuotiaat saivat ostaa tupakkaa, ja jotkut lukiokaverini kävivät polttamassa savukkeen koulun piha-alueen ulkopuolella jollakin välitunnilla. Jotkut olivat jääneet kiinni tupakasta jo yläasteella. Kun opiskelin yliopistossa, opiskelupaikkani pääoven edessä oli tupakkapaikka. Siinä ja meidän opiskelijabileissä näin, että yli kolmasosa vuosikurssilaisistani tupakoi varmaan päivittäin ja muutama muu poltti silloin tällöin. Minä en halunnut silloin edes maistaa tupakkaa.

34-vuotiaana asuin mieheni kanssa, ja olimme menossa naimisiin. Minua alkoi kiinnostaa, miltä tuntuisi polttaa, kun löysin linja-autopysäkiltä kokonaisen tupakan. Heti en polttanut, mutta yhtenä iltana, kun mies oli työmatkalla, otin tupakan ja tulitikut mukaan, kävelin metsään ja sytytin savukkeen. Imaisin varovasti. Se ei tuntunut oikein miltään, mutta savua tuli suusta. Imaisin vielä toisen kerran. Sitten pääni sanoi: Ei. Tässä ei ole mitään järkeä. Sammutin tupakan. Kävelin taloyhtiön roskiksen luo ja heitin tupakan palasina roskikseen. Yli kymmenen vuotta myöhemmin kokeilin toisen kerran yhtä vähän. Saa nähdä, poltanko kolmatta kertaa enää koskaan. Tyhmiä kokeiluja en tee ainakaan nyt, kun lapseni käy peruskoulua. Haluan antaa hänelle hyvän mallin päihteettömästä elämästä.

Suomen tupakkalakiin on tullut hyviä muutoksia 30 vuoden aikana. Päivittäin tupakoivien osuus on vähentynyt. Vuonna 1996 28% miehistä ja 18% naisista tupakoi päivittäin. Vuonna 2022 12 % miehistä ja 11 % naisista tupakoi päivittäin. Satunnaisesti muutaman tupakan vuodessa polttavia saattaa olla saman verran, mutta paljon enemmän on onneksi niitä, jotka eivät polta ollenkaan. Nykyään lukiolaiset ja ammattiopiskelijat eivät varmaan kokeile tupakanpolttoa yhtä usein kaveriporukoissa kuin 1990-luvulla. Vai kokeilevatko? Käyttävätkö he nyt muita nikotiinituotetta?

Yhden olen. En enempää.

n56

Suurin osa tuttavista ja ystävistä. Ei nykyään monikaan fiksu tupakoi. 

Ap mistä juntti maailmasta olet kotoisin. Huono koulutus?