Mistä kahden ystäväni käytös johtuu?
Olen tuntenut toisen (sanotaan häntä vaikka Minnaksi) 15 vuotta ja hän on läheisin ystäväni. Toinen (sanotaan vaikka Eeva) on ollut ystäväni yli 5 vuotta.
Minna on luonteeltaan hyvin samanlainen kuin minä, sillä poikkeuksella että raha ja ulkoiset asiat ovat hänelle hyvin tärkeitä. Hän oli naimisissa varakkaan miehen kanssa, ja heillä oli kaikki mitä toivoa saattoi, mutta erosi miehestä koska heidän liittonsa ei ollut onnellinen. Avioehdon vuoksi hän ei saanut erotessa mitään. Hän puhuu yllättävän usein tästä, kuinka heillä oli kaikki mitä taloudellisella saralla voi toivoa, mutta sanoo aina perään ettei kaipaa sitä koska liitto oli onneton. Saatuaan perinnön muutama vuosi sitten Minnalle rahasta tuli vielä tärkeämpi, mutta hän on myös todella avokätinen ja antelias, vaikka ajoittain sortuu leveilemään hiukan rahoillaan. Olemme usein keskutelleet siitä, ettei raha määrittele ihmistä, eikä Minna saisi ehkä niin helposti antaa omaisuuden olla määrittävä tekijä, mitä ihmisistä ajattelee.
Muutin puolisoni kanssa muutama v sitten paritaloon pääkaupunkiseudulla. Minna itse asuu pari sataa km Helsingistä. Asuntomme on arvostetulla alueella. Minna sai pakkomielteen inttää esim. tupaantuliaisissamme, että talomme on rivitalo, eikä paritalo. Taloyhtiössämme on kolme paritaloa vierekkäin, pihaa talojen välissä on muutama metri, joten en tajua mistä hän on saanut päähänsä tuon rivitalohomman ja miksi intti sitä. Lisäksi hän sanoi ettei alueella jossa hän asuisi, saisi samalla hinnalla vastaavaaa taloa. Tämä on outo väite, sillä helsingin asuntojen hinnat ovat selvästi korkeammalla kuin muualla suomessa. Minna intti tätä sekä rivitalo asiaa niin pitkään että eräs tuparivieras näytti hänelle mustaa valkoisella kuinka hänen kotikaupungissaan vastaavia taloja sai kymmeniä tuhansia halvemmalla, sekä että meidän talomme on paritalonpuolikas eikä rivari. Minnalle asia oli jotenkin aivan supervaikea ja hän kiukutteli koko tupareiden ajan asiasta (!).
Nyt sitten olimme pääsiäisenä Minnan luona, paikalla oli yhteisiä tuttujamme myös. Minna selitti kovaan ääneen ruokapöydässä, että "he asuvat rivarissa, olisiko neliöitä joku 80" kun hyvin tiesi että meillä on 135 neliötä ja asumme paritalossa. En vaivautunut korjaamaan asiaa, mutten ymmärrä miten hän jaksaa inttää edelleen asiasta. Eihän asia ole mitenkään tärkeä, mutta mistä johtuu tällainen?
Ja toinen ystäväni, Eeva. Eeva on minua 5 vuotta nuorempi, ja ruumiinrakenteeltaan aivan erilainen kuin minä. Hän on minua 10 cm pidempi, ja "rotevampi", painaa myös sen 10-15 kg enemmän. Minun vaatekokoni on S /36, Eevalla M/38. Mutta. Eeva on alkanut verrata meitä ULKOISESTI jatkuvasti toisiimme. Hänen mielestä olemme samankokoisia, painamme samanverran ja meillä on sama vaatekoko. Eeva halusi välttämättä että kokeilen yhtä hänen takkiaan, joka oli minulle aivan liian iso, jo siksikin että olen paljon lyhyempi kuin Eeva. Eeva kauhisteli miten takki voi olla noin kireä päälläni. Olin että haloo, tämähän roikkuu, mutta Eeva sanoi vaan että joo, ei toi sovi sulle kun se on selvästi liian pieni. Sama koskee kaikkia vaatejuttuja, hän yrittää väkisin tunkea päälleen aivan liian pieniä vaatteita, ja minulle taas isoja. Koitan sanoa ettei sillä vaatekoolla ole mitään merkitystä, Eevan painoindeksi on normaali, samoin kuin minulla, ja olemme vaan kropaltamme niin erimallisia että meille menee erivaatekoot! Ei vaan mene jakeluun, ja tämä alkaa olla jo rasittavaa.
Tiedän että nämä kuulostaa aivan typeriltä jutuilta, mutta asiat ovat alkaneet vaivaamaan minua. Minna vertailee jatkuvasti taloudellista asemaansa minuun ja väheksyy omaisuuttani (jota minulla ei edes juurikaan ole, koska en keskity sen keräämiseen) ja Eeva taas väkisin vääntää minusta isompikokoista kuin olenkaan.
Kommentit (21)
Minulle on ilmiselvää,
että kaverisi naputtavat asioista,
joita heidän on vaikea sietää.
Minna haluaisi talonne, koska se on niin upea ja ansaitsee mielestään samanlaisen.
Eeva yrittää hyväksyä liian pituutensa hokemalla, että on normaalinkokoinen.
Ihan tavallisia ystävien pikku paheita. Kertoo siitä, että isompia murheita ei ole, kun pikkuasioista jauhetaan.
Ystävyys nyt välillä on väsyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Molempien käytöksen pohjalla taitaa olla kateus.
Mutta miksi? Minnalla on omaisuutta taatusti enemmän kuin minulla.
Eeva on kaunis ja hyvävartaloinen, nuorempikin kuin minä.
/Ap
En usko, että vain nuo asiat vaikuttavat heidän kateuteensa, raha ja ulkonäkö siis. Sinulla on varmaan heidän silmissään elämässäsi "puitteet kunnossa" ja vaikutat onnelliselta. Kateellisuuteen taipuvaiset ihmiset ovat yleensä sellaisia, jotka eivät ole ihan aidosti onnellisia omassa elämässään. Korostavat omaa egoaan mollaamalla toista.
Ikäväähän tuo käytös on, ja sellaista, että siitä olisi hyvä päästä puhumaan suoraan ja asiallisesti noiden ystävien kanssa. Saattavat tosin loukkaantua siitä sen verran pahasti (kokevat pahana arvosteluna), ettei ehkä ole sen puhumisen arvoista. Varsinkin jo muuten tykkäät olla heidän seurassaan.
Mä olen niin mustavalkoinen ihminen että en jaksaisi noiden ihmisten seurassa olla. Joskus ystävyyssuhteetkin loppuvat ja mun mielestä teillä alkaa näyttää siltä. Vai haluatko itse jatkaa noiden kanssa ystävyyttä?
Just tollasten "ystävien" kohdalla voi hyvin nostaa kytkintä. Ei tarvita mitään dramaattista, lakkaat vaan tapaamasta. Siis sanot vaan että nyt ei oikein ehdi, jos ehdottavat tapaamista. Ei sun tarvitse tuollaista sietää, eikä selitellä etäännytystä, jos siihen päädyt.
Elämä on kivaa kun siitä rajaa mulkut pois!
Ap, ihailen itsehillintääsi, olisin varmaan räjähtänyt tuollaiselle jankkaajalle. Kateellisia ovat, eikä siihen tarvitse edes olla kummoista syytä.
Minna on tottunut pitämään sinua "alempana" ja se asetelma on ollut hänelle varmaan jotenkin tosi tärkeä asia, koska hän on noin suunniltaan, kun sinäkin nyt selvästi olet vaurastunut. Hirveä hätä, kun sinulla onkin jotain hienoa eli tilava paritalo Helsingissä. Häntä uhkaa se suorastaan.
Eeva haluaisi olla pieni ja siro, vaikkei ole, mutta sinä olet. Samalla tavalla kuin Minna hän sen sijaan, että hyväksyisi asian on alkanut tuollaiseen epätoivoiseen taisteluun sinua vastaan päättäen teidän olevan samankokoisia tai hän jopa hoikempi.
Mustasukkainen ihminen on naurettava kiihkossaan. Niin Minna kuin Eevakin.
Vauraus ja ulkonäkö on noille ystävillesi tärkeitä asipita ja joku tässä asetelmassa on muuttunut eli sinä olet "noussut" aikaisemmassa asemassasi ylöspäin ja saaneet nuo naiset varuilleen, hätääntymään oman asemansa puolesta.
He eivät kuulosta oikeilta ystäviltä, koska kateus on myrkyttänyt heidät ja kuolettanut heidän ystävyyden tunteensa sinua kohtaan. Olen pahoillani, että näin on käynyt.
3,5 / 5
Vähän liian selvästi vielä tulee esiin noista maininnoista vartaloista ja varallisuuksista mutta muuten oikein hyvin kirjoitettu ja asiaan panostettu
Yksi vaihtoehto on olla välittämättä, niin huono käytös loppuu. Ihmiset jatkavat yleensä niin kauan kuin saavat reaktion. Toki ymmärrän että haluaisit ehkä (?) keskustella asioista ystäviesi kanssa mutta jos ovat aivan pönttöjä asian suhteen niin keskustelu tuskin on kovin hedelmällistä.
En nyt katkaisisi ystävyyttä tuollaisen takia, mun mielestä he ovat vaan vähän höpsöjä. Tai siis selkeäähän tuo on että haluaisivat nuo ominaisuutesi itselleen eli koita vaan olla kääntämättä veistä haavassa ja muutenkin korostaa muita seikkoja kuin ulkonäkö tai varallisuus. Surullista jos he määrittelevät itseään niiden kautta. Huono itsetunto siis.
Mun ystävästä tuli 20 ystävyysvuoden jälkeen kateellinen ilkeilijä.
Syynä ilmeisesti tuo että en osannut pysyä lestissäni, vaan jotenkin "nousin" ylemmäksi kuin minun oisi pitänyt. Ja tähän nousemiseen riitti niinkin normaalit asiat kuin se että löysin 34-vuotiaana elämäni miehen, ja ostimme talon. Eli ihan niitä samoja mitä ns kaikki tekevät. Minä vain en olisi saanut, sillä olin "aina" ollut sinkku, yh, pienessä halvassa vuokra-asunnossa eläjä. Hauskinta tässä on se että kaveri tunnusti ihan suoraan että hän on ollut minulle ilkeä. Ei sentään kehdännut kertoa miksi. Olisi vain kertonut, niin olisimme voineet päästä asian yli ja jatkaa ehkä vielä kavereina, mutta ei sitten.
Kieltämättä outoa, mutta kuulostaa huonolle itsetunnolle tmv. Eivät siis siedä, että sinulla on jotain paremmin kuin heillä.
Minulle kävi vuosia sitten niin, että yksi tuttava alkoi suhtautua minuun sitä jäätävämmin mitä enemmän laihduin. Pullukkana olin ok, mutta normaalivartaloisena en enää kelvannutkaan hänen piiriinsä.
varallisuus on suhdeellista. jos kaverillasi on velaton asunto pääkaupunkiseutun ulkopuolella, niin hän pystyy elämään kohtuullisen leveästi perintörahoilla. jos hän muuttaisi pääkaupunkiseutulle ja hankkisi asunnon, niin sen jälkeen ylimääräistä rahaa ei jäisi niin paljoa. hän varmaan mielellään hankkisin pääkaupunkiseutulta asunnon, joka olisi asuntoasi isompi, jos se vaan olisi mahdollista.
Ei vaikuta kiinnostavalta juonelta. Suosittelen sisällyttämään siihen jotain vähän syvällisempääkin.
Vierailija kirjoitti:
En nyt katkaisisi ystävyyttä tuollaisen takia, mun mielestä he ovat vaan vähän höpsöjä. Tai siis selkeäähän tuo on että haluaisivat nuo ominaisuutesi itselleen eli koita vaan olla kääntämättä veistä haavassa ja muutenkin korostaa muita seikkoja kuin ulkonäkö tai varallisuus. Surullista jos he määrittelevät itseään niiden kautta. Huono itsetunto siis.
Jäisitkö itse tuollaiseen suhteeseen missä saisit osaksesi nälvimistä? Outo olet mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt katkaisisi ystävyyttä tuollaisen takia, mun mielestä he ovat vaan vähän höpsöjä. Tai siis selkeäähän tuo on että haluaisivat nuo ominaisuutesi itselleen eli koita vaan olla kääntämättä veistä haavassa ja muutenkin korostaa muita seikkoja kuin ulkonäkö tai varallisuus. Surullista jos he määrittelevät itseään niiden kautta. Huono itsetunto siis.
Jäisitkö itse tuollaiseen suhteeseen missä saisit osaksesi nälvimistä? Outo olet mielestäni.
Itse juuri nälvit minua oudoksi.. :D Jos se on tahatonta ja koskee vain asuntoasiaa niin jäisin ja väittäisin vaan aihetta tai selvittäisin asian
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt katkaisisi ystävyyttä tuollaisen takia, mun mielestä he ovat vaan vähän höpsöjä. Tai siis selkeäähän tuo on että haluaisivat nuo ominaisuutesi itselleen eli koita vaan olla kääntämättä veistä haavassa ja muutenkin korostaa muita seikkoja kuin ulkonäkö tai varallisuus. Surullista jos he määrittelevät itseään niiden kautta. Huono itsetunto siis.
Jäisitkö itse tuollaiseen suhteeseen missä saisit osaksesi nälvimistä? Outo olet mielestäni.
Itse juuri nälvit minua oudoksi.. :D Jos se on tahatonta ja koskee vain asuntoasiaa niin jäisin ja väittäisin vaan aihetta tai selvittäisin asian
No eikö tämä ap:n toinen kaveri juuri piikittele ulkonäköä? En vaan itse vapaaehtoisesti jäisi haukuttavaksi ja kateellisten ihmisten seuraan, mutta meitä on niin moneen junaan :-D
Kuulostaa oudolta. Minusta tuntuu että Minnaa harmittaa sinun statuksesi nousu, on ollut ehkä sinua paremmassa asemassa aiemmin ja nyt haluaa palauttaa sinut ruotuun tuolla ihmeellisellä jankuttamisella. Ja Eeva on selkeästi kateellinen siitä, että olet pienempi.
Minullakin on kummallisen ilkeä kaveri... olimme kerran lähdössä jonnekin porukalla, ja jouduin lainaamaan sitten kaveriltani paitaa, olin ottanut lempipaitani matkaan mutta se ei mahtunut enää päälle, koska olin lihonut muutaman kilon. Kaverini ei pystynyt peittämään vahingoniloaan, vaan hihkui "jo on aikakin että sullakin on jotain ongelmia!" :O on todella kateellinen kaikesta, ei esimerkiksi onnitellut uudesta asunnosta ollenkaan, ja aina kun ostan jotain uutta, kysyy "paljonko maksoi". Kun ostin uuden auton, rupesi myös kyselemään auton hintaa ja kun kerroin, meni pari päivää ja kaveri alkoi kertoa että etsii nyt uutta (=kalliimpaa) autoa. Myös kännykkä lähti hänellä vaihtoon kun minä ostin uuden. Jotenkin rasittavaa, että hän tekee kaikesta kilpailun. :(
Mihin enää tarvitaan vihamiehiä, kun on tämmöisiä "ystäviä"...
- Ottaisin vähin äänin etäisyyttä molempiin.
Molempien käytöksen pohjalla taitaa olla kateus.