Lue keskustelun säännöt.
Repesin pahasti kätilöiden ammattitaidottomuuden takia
Tuusan nuuska
18.04.2017 |
Synnytin esikoisemme eräässä yliopistosairaalassa kolmisen vuotta sitten. Avautumisvaihe oli nopea, mutta ponnistusvaiheessa homma jäi junnaamaan. Ponnistin voimieni takaa, kuten kätilöt neuvoivat, mutta vain vauvan päälaki kävi näkyvissä, ja meni uudelleen sisään. Puolen tunnin ponnistamisen jälkeen vauvan sydänäänet alkoivat laskea, ja kätilöt hoputtivat minua, että lapsi on saatava pian ulos. Työnsin ja työnsin ilman tulosta. Lopulta minulle leikattiin eppari ja käskettiin edelleen ponnistaa lujaa. Lapsi syntyi syöksyllä heti seuraavalla työnnöllä, ja repesin peräaukkoa myöten. Lapsi oli yhdeksän pisteen tyttö,eli ihan hyväkuntoinen kuitenkin.
Olin epparista ja pahasta repeämästä todella järkyttynyt. Minun annettiin ymmärtää, että repeäminen oli vain huonoa tuuria. Myöhemmin tajusin, että olin ponnistanut huonoimmassa mahdollisessa asennossa eli selälläni. Välilihaa ei tuettu, eikä pään syntymistä jarrutettu vaan lapsen annettiin tulla täysin hallitsemattomasti. Syytän repeämisestä kätilöiden ammattitaidottomuutta ja/tai välinpitämättömyyttä. Pikkukakkosen syntymä olisi edessä loppukeväästä, ja olen vaatinut sektiota. En enää aio ottaa riskiä, että toinenkin synnytys hoidetaan yhtä huonosti ja repeän uudelleen. Onko teillä vastaavanlaisia kokemuksia?
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko lääkärit niitä, jotka tekevät synnytyksessä hommat? Ja kätilöt leikkaavat vain napanuoran? Hmmm... olenkin ehkä sotkenut asiat keskenään. Eli kätilönkö ei kuulukaan ohjata, vaan lääkärin? Ja kätilö leikkaa napanuoran ja pesee välineet?
Mitä?? Normi synnytyksessä et lääkäriä nää. Jos lääkäri astelee ovesta sisään, voit huolestua. Ellei ole tulossa antamaan puudutusta.
Ahaa. Tämä valaisee, kiitos. En itse ole vielä synnyttänyt, kuten varmaan huomaa... Mutta näiden kommenttien myötä alan kyllä todella olla huolissani. Jos kätilöiden pitäisi huolehtia koko synnytyksestä, ja asenne on sellainen, että synnyttäjän pitäisi valmiiksi osata ja tietää. Nice...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko lääkärit niitä, jotka tekevät synnytyksessä hommat? Ja kätilöt leikkaavat vain napanuoran? Hmmm... olenkin ehkä sotkenut asiat keskenään. Eli kätilönkö ei kuulukaan ohjata, vaan lääkärin? Ja kätilö leikkaa napanuoran ja pesee välineet?
Mitä?? Normi synnytyksessä et lääkäriä nää. Jos lääkäri astelee ovesta sisään, voit huolestua. Ellei ole tulossa antamaan puudutusta.
Ahaa. Tämä valaisee, kiitos. En itse ole vielä synnyttänyt, kuten varmaan huomaa... Mutta näiden kommenttien myötä alan kyllä todella olla huolissani. Jos kätilöiden pitäisi huolehtia koko synnytyksestä, ja asenne on sellainen, että synnyttäjän pitäisi valmiiksi osata ja tietää. Nice...
Kyllä asioista on hyvä ottaa selvää etukäteen. Mutta liian pikkutarkka suunnittelu ja "muttakuminähaluan" -asenne ei kannata. Silloin pettyy pahasti, jos synnytys ei menekään niinkuin on suunnitellut.
Mungoannallakin on kymmeniä tikkejä joten..,
Jos mä olisin sinä niin julkistaisin kyllä sairaalan nimen ja antaisin sinne rankkaa palautetta. Kannattaa ehdottomasti valita sektio nyt!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä ala ainoaa persettäni repimään kätilön ergomian takia, sori vaan. Ottakoon kopin sieltä jakkaran alta.
Jostakin syystä tuo kätilön ergonomian mainitseminen herättää täällä aina todella voimakkaita tunteita. Herätti minullekin ennen omia synnytyksiäni.
Voitaisiinko ajatella niin päin, että jos voisit valita kahdesta sinulle suunnilleen yhtä mukavasta asennosta, joista toisessa kätilö pystyy tukemaan välilihaa ja näkemään, mitä siellä tapahtuu, kumman asennon valitsisit ainokaisen perseesi puolesta?
Niin. Hän tuki välilihaa, loppuvaiheessa siinä jakkaran alla. Ei varmaan ollut helppo asento, mutta mulla oli muuta mielessä. Kiitollinen olen, enkä usko että kätilön ammatti on ergonomialtaan optimaalinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omasta kokemuksesta voin siis sanoa, että repeämät eivät välttämättä uusiudu ja toinen synnytys voi olla täysin erilainen kuin ensimmäinen. Tsemppiä ap:lle. Itse odotan kolmatta syntyväksi ihan lähiaikoina.
No niin mullekin sanottiin, ettei edellinen repeämä tarkoita, että repeäisi uudelleen. Samoin ekan synnytyksen jälkeen kätilö yritti lohduttaa, että repeäminen on tosi epätodennäköistä. No jee, ei se paljon lohduta siinä vaiheessa kun oma alapää on veristä mössöä.
Olen vaatinut sektiota ja uskon, että sen myös saan. Ei sekään toki ole mikään läpihuutojuttu. Peukut pystyyn, että menisi kuitenkin paremmin kuin eka alatie.
-ap
Aijaa, ei minunkaan välilihaa tuettu millään lailla, synnytin selällä maaten ja niin vaan syntyi poika ilman mitään repeämiä. Uskon että nimenomaan kudostyypistä kiinni niinkuin joku aiempikin sanoi. Otitko epiduraali puudutteen? Olen myös kuulut että sen ottaneilla repeytymiä tulee useimmin ja repeytyy myös pahemmin. Itse otin pudendaali puudutteen ponnistus vaiheeseen ja voin suositella sitä :) luota siihen että sinä itse ja oma kehosi kyllä tietää miten toimia. Hyvää kevättä ja tsemppiä synnytykseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tuota valitusta siitä ettei kätilöt kerro joka asiaa ja odotetaan aktiivisuutta synnyttäjältä. Ennen vanhaan naiset eivät välttämättä tienneet mitään ja saunaan vaan ja lapsi pihalle ilman apua. Monesti ei ollut edes lapsenpäästäjää lähelläkään ja silti selvittiin. Nykyisin on netti ja kirjasto ja neuvola ja synnytysvalmennus missä voi kysyä ja etsiä tietoa miten synnytys menee niin että on aktiivinen ja itse oman kehonsa herra.
Lisäksi synnyttämään pitäisi mennä nöyränä eikä vaatia kaikkea menemään sen oman hattaraunelman mukaan ja jos kaikki ei mene niinkuin haluaa niin nostetaan äläkkä vaikka kaikki olisi hyvin. Toki pitää osata vaatia puudutusta jne jos tarvitsee mutta ne synnytyksen realiteetit on monella totaalisesti hukassa. Lisäksi osa menee sinne ihan vaan niin että makaavat selällään ja odottavat että ohjataan ja sitten kun ei itse tee mitään oman hyvinvointinsa eteen niin kätilöt ja lääkärit haukutaan ja demonisoidaan.
En myöskään ymmärrä itkua repeämistä ja muista raskauden ja synnytyksen ikävistä puolista. Eikö nämä ihmiset oikeasti lue tai kysy raskaudesta mitään ennen kun avaavat jalkansa vai olettavatko he että kaikki menee niinkuin elokuvissa missä koko raskauden ajan hierotaan sitä mahaa unelmoivan näköisenä ja isi puhuu höpönöpöjä masuasukille? Ja sitten synnytyksessä lapsi vaan solahtaa ulos.
On hyvin harvoin kätilöiden vika että repeämiä jne tapahtuu kun se on ihmisen kehosta kiinni ja siitä että synnyttäjä on itse aktiivinen ja tunnustelee miltä tuntuu. Pahin vielä on se että jos tuntee olevansa väärin kohdeltu ei sanota mitään mutta sitten kyllä meuhkataan palstoilla.
Vierailija kirjoitti:
Aijaa, ei minunkaan välilihaa tuettu millään lailla, synnytin selällä maaten ja niin vaan syntyi poika ilman mitään repeämiä. Uskon että nimenomaan kudostyypistä kiinni niinkuin joku aiempikin sanoi. Otitko epiduraali puudutteen? Olen myös kuulut että sen ottaneilla repeytymiä tulee useimmin ja repeytyy myös pahemmin. Itse otin pudendaali puudutteen ponnistus vaiheeseen ja voin suositella sitä :) luota siihen että sinä itse ja oma kehosi kyllä tietää miten toimia. Hyvää kevättä ja tsemppiä synnytykseen!
Ei ollut epiduraalia, oisko ollut kohdunkaulan- ja välilihan puudutukset. Varmaan on myös kudostyypillä merkitystä.
Kiitos, pidetään peukkuja! :)
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ap, mutta KYsissä viisi viitta sitten mulle kävi samoin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai nyt repeää, kun on veitsellä autettu haava alkuun.
Itse kielsin kätilöä koskemasta veitseen. Vasta sitten olisi saanut leikata, jos olisi ollut henki kysymyksessä.
Kätilöopistolla ei tuettu päätä, jakkaralla 45min ponnistusta ja pahasti repesin. Vuosi 2010. Seuraavat 2 synnytystä ilman ongelmia sängyllä puoli-istuvassa ilman vaurioita ja tuettiin pään syntymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain ekassa synnytyksessä nelosasteen repeämät eli molemmat suolen sulkijalihakset sekä suolen limakalvoa. Seuraavassa synnytyksessä sanottiin uuden repeämän olevan harvinainen, mutta jos se osuu kohdalle ei korjaustulos ole välttämättä enää niin hyvä kun jo kertaalleen jouduttu niin isot vahingot korjaamaan. Mulla kävi hyvä tuuri ja siitä ekasta repeämästä ei jäänyt mitään ongelmia. Päädyin tokan synnytyksen kohdalla sitten sektioon, koska en halunnut ottaa mahdollisuutta pidätyskyvyttömyyteen. Olin lukenut paljon sektiosta ja varautunut toipumisaikaan. Kaikki sujui tosi hyvin ja olen tyytyväinen päätökseeni. Sinuna valitsisin myös sektion :) mutta tutustu hyvin sektion riskeihin ja pitkään toipumiseen ettei tule yllätyksenä
Ei siellä ole veistä lähimaillakaan, eppari leikataan aina saksilla.
Minulle ei kerrottu repeämistä mitään. Sain lukea ne synnytyskertomuksesta. Lääkäri kävi vilkaisemassa alapäätäni synnytyksen jälkeen ja ilmeestä päätellen näky ei ollut kaunis.
Varmasti on jo kursittu kokoon repeämät ainakin pahimmat. Eiköhän se siitä. Tavara ei oo koskaan enään samanlainen repesi tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä ole veistä lähimaillakaan, eppari leikataan aina saksilla.
Ai saksilla, no eihän sitten mitään!
Näin synnyttämättömänä ja synnytyspelkoisena tuo ei lohduta yhtään:(.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei kerrottu repeämistä mitään. Sain lukea ne synnytyskertomuksesta. Lääkäri kävi vilkaisemassa alapäätäni synnytyksen jälkeen ja ilmeestä päätellen näky ei ollut kaunis.
Minäkin luulin selvinneeni pelkällä epparilla, kunnes lähtivät lääkäriä hakemaan. Vasta silloin tajusin, että koko alapää oli tosiaan ihan riekaleina. Oli se melkoinen järkytys kyllä, en ollut osannut lainkaan odottaa sellaisia vaurioita. :(
-ap
Niin tosiaan. Jos kätilö olisi älynnyt ohjeistaa ap:n ponnistamaan lapsen heti aluksi ulos, oltaisiin säästytty koko episiotomialta ja repeämältä.