Lue keskustelun säännöt.
Repesin pahasti kätilöiden ammattitaidottomuuden takia
Tuusan nuuska
18.04.2017 |
Synnytin esikoisemme eräässä yliopistosairaalassa kolmisen vuotta sitten. Avautumisvaihe oli nopea, mutta ponnistusvaiheessa homma jäi junnaamaan. Ponnistin voimieni takaa, kuten kätilöt neuvoivat, mutta vain vauvan päälaki kävi näkyvissä, ja meni uudelleen sisään. Puolen tunnin ponnistamisen jälkeen vauvan sydänäänet alkoivat laskea, ja kätilöt hoputtivat minua, että lapsi on saatava pian ulos. Työnsin ja työnsin ilman tulosta. Lopulta minulle leikattiin eppari ja käskettiin edelleen ponnistaa lujaa. Lapsi syntyi syöksyllä heti seuraavalla työnnöllä, ja repesin peräaukkoa myöten. Lapsi oli yhdeksän pisteen tyttö,eli ihan hyväkuntoinen kuitenkin.
Olin epparista ja pahasta repeämästä todella järkyttynyt. Minun annettiin ymmärtää, että repeäminen oli vain huonoa tuuria. Myöhemmin tajusin, että olin ponnistanut huonoimmassa mahdollisessa asennossa eli selälläni. Välilihaa ei tuettu, eikä pään syntymistä jarrutettu vaan lapsen annettiin tulla täysin hallitsemattomasti. Syytän repeämisestä kätilöiden ammattitaidottomuutta ja/tai välinpitämättömyyttä. Pikkukakkosen syntymä olisi edessä loppukeväästä, ja olen vaatinut sektiota. En enää aio ottaa riskiä, että toinenkin synnytys hoidetaan yhtä huonosti ja repeän uudelleen. Onko teillä vastaavanlaisia kokemuksia?
Kommentit (136)
Eikö äitiysloma ole sairausloman ja lapsenhoitovapaan yhdistelmä? Vai oikeastiko on paljon synnyttäjiä, jotka ovat ihan kunnossa synnytyksen jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajuatko että se tukeminen ei välttämättä olisi edes auttanut. Tämmöisen takia ärsyttää suurin osa synnyttäneistä kun hullu draama ja kätilön syyttely vaikka fakta on että synnyttäessä voi paikat repeillä jne. Ei ne ole mikään salaisuus. Toisekseen olisit itse voinut kääntyä vaikka kyljelleen tms. Sinä olet se joka synnyttää joten sinun pitää itse olla aktiivisesti mukana eikä odottaa pyyntöjä kuten koira.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen luullut, että repeäminen on tosi yleistä synnytyksessä. Ei siis olekaan?
Alatiesynnytys on kyllä lapsen etu vastustuskyvyn kehittymisen kannalta. Haittaako se oikeasti paljon, jos repeää ja ommellaan? Eikö olen normaalia olla rikki synnytyksen jälkeen ainakin vuoden ajan?
No ei ole :(
Ai, aha. Mutta sehän periaatteessa hyvä asia. Ap:lla sitten vain kävi huono tuuri sillä kertaa. Eihän sama välttämättä toistu.
Kuinka ja kuinka nopeasti tuollaisesta repeämästä parantuu?
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä ala ainoaa persettäni repimään kätilön ergomian takia, sori vaan. Ottakoon kopin sieltä jakkaran alta.
Jostakin syystä tuo kätilön ergonomian mainitseminen herättää täällä aina todella voimakkaita tunteita. Herätti minullekin ennen omia synnytyksiäni.
Voitaisiinko ajatella niin päin, että jos voisit valita kahdesta sinulle suunnilleen yhtä mukavasta asennosta, joista toisessa kätilö pystyy tukemaan välilihaa ja näkemään, mitä siellä tapahtuu, kumman asennon valitsisit ainokaisen perseesi puolesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko että se tukeminen ei välttämättä olisi edes auttanut. Tämmöisen takia ärsyttää suurin osa synnyttäneistä kun hullu draama ja kätilön syyttely vaikka fakta on että synnyttäessä voi paikat repeillä jne. Ei ne ole mikään salaisuus. Toisekseen olisit itse voinut kääntyä vaikka kyljelleen tms. Sinä olet se joka synnyttää joten sinun pitää itse olla aktiivisesti mukana eikä odottaa pyyntöjä kuten koira.
Kröhöm. Kyllähän synnytyksessä ammattilaisten pitää antaa käskyjä. Sama kuin käskisi leikkauspotilasta leikkaamaan itsensä, koska tämä ei ollut tyytyväinen leikkaustyön laatuun.
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko että se tukeminen ei välttämättä olisi edes auttanut. Tämmöisen takia ärsyttää suurin osa synnyttäneistä kun hullu draama ja kätilön syyttely vaikka fakta on että synnyttäessä voi paikat repeillä jne. Ei ne ole mikään salaisuus. Toisekseen olisit itse voinut kääntyä vaikka kyljelleen tms. Sinä olet se joka synnyttää joten sinun pitää itse olla aktiivisesti mukana eikä odottaa pyyntöjä kuten koira.
Ei ehkä olisikaan auttanut, mutta kai sitä olisi voinut yrittää? Tai episiotomian jälkeen kehottaa ponnistamaan hallitummin eikä täysillä? Tukea lapsen päätä, ettei tulisi liian vauhdilla? Olin siinä asennossa, johon mut ohjattiin, edelleen kai ajattelin että ammattilaiset tietävät.
Paraneminen vei ehkä nelisen kuukautta. Jouduin käymään sairaalassa poistattamassa kiristäviä tikkejä, jotka eivät sulaneetkaan itsekseen.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko että se tukeminen ei välttämättä olisi edes auttanut. Tämmöisen takia ärsyttää suurin osa synnyttäneistä kun hullu draama ja kätilön syyttely vaikka fakta on että synnyttäessä voi paikat repeillä jne. Ei ne ole mikään salaisuus. Toisekseen olisit itse voinut kääntyä vaikka kyljelleen tms. Sinä olet se joka synnyttää joten sinun pitää itse olla aktiivisesti mukana eikä odottaa pyyntöjä kuten koira.
Mistä hyvästä luulet saavasi kätilönä yhteiskunnalta palkkaa, jos kerran kaikki osaavat synnyttää ilman sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko että se tukeminen ei välttämättä olisi edes auttanut. Tämmöisen takia ärsyttää suurin osa synnyttäneistä kun hullu draama ja kätilön syyttely vaikka fakta on että synnyttäessä voi paikat repeillä jne. Ei ne ole mikään salaisuus. Toisekseen olisit itse voinut kääntyä vaikka kyljelleen tms. Sinä olet se joka synnyttää joten sinun pitää itse olla aktiivisesti mukana eikä odottaa pyyntöjä kuten koira.
Kröhöm. Kyllähän synnytyksessä ammattilaisten pitää antaa käskyjä. Sama kuin käskisi leikkauspotilasta leikkaamaan itsensä, koska tämä ei ollut tyytyväinen leikkaustyön laatuun.
Mutta kun mikään ammattilainen ei voi komentaa väsynyttä, pitkään ponnistanutta ja ehkä selästä puudutettua synnyttäjää pystyasentoon. Synnyttäkää itse pystyssä, niin tiedätte. Minä olen sen tehnyt, vaihtelevalla menestyksellä. Niitä huomioon otettavia tekijöitä on todella monta, tärkeimpänä vauvan vointi.
Tässä on se ongelma, että toisaalta korostetaan miten äidin pitää saada haluamansalainen synnytyskokemus ja haluamansa määrä puudutteita, mutta sitten kun jokin menee vastoin odotuksia, kaikki onkin kätilön syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tämä tapahtui kolmisen vuotta sitten ja sä et silloin antanut palautetta synnärille?
En tajunnut silloin, että kätilöt olisivat toimillaan voineet ehkäistä repeämistä. Ajattelin, että syy oli mun anatomiassa ja huonossa tuurissa. Luotin siihen, että ammattilaiset tietävät, kuinka toimia.
En halua kertoa, mistä sairaalasta on kyse, mutta suuresta yliopistollisesta sairaalasta.
-ap
Mikset voi kertoa kun me muutkin voisimme välttää kyseistä sairaalaa ja lääkäriä? Vaitiolovelvollisuus koskee vain ammattilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko että se tukeminen ei välttämättä olisi edes auttanut. Tämmöisen takia ärsyttää suurin osa synnyttäneistä kun hullu draama ja kätilön syyttely vaikka fakta on että synnyttäessä voi paikat repeillä jne. Ei ne ole mikään salaisuus. Toisekseen olisit itse voinut kääntyä vaikka kyljelleen tms. Sinä olet se joka synnyttää joten sinun pitää itse olla aktiivisesti mukana eikä odottaa pyyntöjä kuten koira.
Mistä hyvästä luulet saavasi kätilönä yhteiskunnalta palkkaa, jos kerran kaikki osaavat synnyttää ilman sinua?
Kätilöitä tarvitaan katsomaan että kaikki menee ok ja hätätapauksessa. Toki sitä voi synnyttämään ohjata mutta pitäisi sitä itsekkin tehdä muuta kun maata ja olla passiivinen
Suosittelen facebookissa ryhmää suunniteltu sektio & pelkosektio. Saat asiallista keskustelua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tämä tapahtui kolmisen vuotta sitten ja sä et silloin antanut palautetta synnärille?
En tajunnut silloin, että kätilöt olisivat toimillaan voineet ehkäistä repeämistä. Ajattelin, että syy oli mun anatomiassa ja huonossa tuurissa. Luotin siihen, että ammattilaiset tietävät, kuinka toimia.
En halua kertoa, mistä sairaalasta on kyse, mutta suuresta yliopistollisesta sairaalasta.
-ap
Mikset voi kertoa kun me muutkin voisimme välttää kyseistä sairaalaa ja lääkäriä? Vaitiolovelvollisuus koskee vain ammattilaista.
Miksi yksikään ihminen haluaisi enää yhteenkään terveydenhuoltoalan ammattin, kun jokaisen ikävän tapahtuman jälkeen ihmiset, jota eivät lääkäriä kätilöstä erota, haluavat pääsi vadille?
T. Ei alalla.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen facebookissa ryhmää suunniteltu sektio & pelkosektio. Saat asiallista keskustelua
Kiitos vinkistä, täytynee tutustua. :)
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko että se tukeminen ei välttämättä olisi edes auttanut. Tämmöisen takia ärsyttää suurin osa synnyttäneistä kun hullu draama ja kätilön syyttely vaikka fakta on että synnyttäessä voi paikat repeillä jne. Ei ne ole mikään salaisuus. Toisekseen olisit itse voinut kääntyä vaikka kyljelleen tms. Sinä olet se joka synnyttää joten sinun pitää itse olla aktiivisesti mukana eikä odottaa pyyntöjä kuten koira.
Mistä hyvästä luulet saavasi kätilönä yhteiskunnalta palkkaa, jos kerran kaikki osaavat synnyttää ilman sinua?
Kätilöitä tarvitaan katsomaan että kaikki menee ok ja hätätapauksessa. Toki sitä voi synnyttämään ohjata mutta pitäisi sitä itsekkin tehdä muuta kun maata ja olla passiivinen
No en minä ainakaan synnytyksessä tietäisi, mitä pitäisi käytännössä tehdä. Kyllä se on kätilön velvollisuus kertoa ja ohjata. Olla passiivinen - huoh. No, heilutellako käsiä, heilutellako jaljoja, ponnistaako täysillä, ollako ponnistamatta, laulaako - mistä ihmeestä minä voisin tietää, mitä pitää tehdä. Kas, en mistään, kun ai niin, sehän oletkin sinä, joka on siihen koulutettu opastamaan.
Ovatko lääkärit niitä, jotka tekevät synnytyksessä hommat? Ja kätilöt leikkaavat vain napanuoran? Hmmm... olenkin ehkä sotkenut asiat keskenään. Eli kätilönkö ei kuulukaan ohjata, vaan lääkärin? Ja kätilö leikkaa napanuoran ja pesee välineet?
Mulle tehtiin ekassa synnytyksessä episiotomia ja sain 2. asteen repeämät. Melkein meni vuosi ennen kuin olo alapäässä normalisoitui. Toinen synnytys jännitti ja pelkäsin uusia repeämiä. Sillä kertaa ei tehty epparia ja selvittiin kahdella tikillä. Pystyin heti istumaan normaalisti. Vauva oli peräti kilon isompi syntyessään kuin esikoinen.
Omasta kokemuksesta voin siis sanoa, että repeämät eivät välttämättä uusiudu ja toinen synnytys voi olla täysin erilainen kuin ensimmäinen. Tsemppiä ap:lle. Itse odotan kolmatta syntyväksi ihan lähiaikoina.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko lääkärit niitä, jotka tekevät synnytyksessä hommat? Ja kätilöt leikkaavat vain napanuoran? Hmmm... olenkin ehkä sotkenut asiat keskenään. Eli kätilönkö ei kuulukaan ohjata, vaan lääkärin? Ja kätilö leikkaa napanuoran ja pesee välineet?
Mitä?? Normi synnytyksessä et lääkäriä nää. Jos lääkäri astelee ovesta sisään, voit huolestua. Ellei ole tulossa antamaan puudutusta.
Varmasti harmittaa. Kaikkea hyvää sinulle ja tulevaan synnytykseen valitsemallasi tavalla.
-Äskeinen.