Lue keskustelun säännöt.
Miten nainen osoittaa miehelleen arvostusta/rakkautta?
17.04.2017 |
Olen pitkässä parisuhteessa oleva mies. Lapsiakin on. Koen, ettei vaimoni arvosta minua mitenkään. Hän tietää mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja mistä pidän. Ainoa arvostuksen osoitus mitä häneltä joskus saan niin suusanallinen kehuminen ja joskus hän kannustaa minua lähtemään kavereideni luokse pitämään hauskaa.
Nyt kysyisin miten yleensä nainen osoittaa arvostusta/rakkauttaan miehelle? Onko vaikka hieronta tms. Hyvänä pitäminen täyttä utopiaa pitkässä suhteessa?
Ja tässä ketjussa ei tarvitse ruveta haukkumaan minua tai yleisestikkään miehiä tyyliin eihän sitä nyt jaksa koska mies ei tee kotitöitä jne. Haluaisin siis vastauksia teettekö mitään em. Ja mitä/kuinka usein. Kiitos asiallisista kommenteista.
Kommentit (73)
Rakkautta osoitan paljon, ehkä liiankin kanssa miehen mielestä. Pussailen, halaan, silittelen, sanon rakastavani, huomioin hänen tarpeensa. Arvostuksen osoittaminen onkin sitten vaikeampi. Kerron kyllä välillä olevani hänestä ylpeä ja kehuskelen hänen tekemisiään esim. ystävillemme ja läheisille. Niin ja puolustan häntä aina, kun eräs "ystävä" pottuilee muka ystävänä. Ehkä arvostuksen osoitus tapahtuu pienillä teoilla, kuten kun hän tekee lumityöt, niin minä keitän hänelle kahvit ja teen lämpimiä voileipiä, tjs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M41v kirjoitti:
Meillä on vaan mökötystä,kiukuttelua,pihtaamista,huutamista ym,mutta kyllä itketään jos autosta on bensa loppu.
Muija on sanonut ettei sen tarvitse tehdä mitään miellyttääkseen ketään,tai siis pihtaaminen on muuttunut täyslakkoon.
Eihän tätä olisi tietenkään saanut kirjoittaa ja kirjoitus poistetaan heti.
En usko, että mikään parisuhde on pelkkää ruusuilla tanssimista. Meilläkin huudetaan ja mökötetään ja mies pihtaa vihaisena. Sehän on myös fakta, että mitään ei tarvitse tehdä, jos ei itse halua, mutta toisella on myös oikeus ja mahdollisuus lähteä, jos meno ei miellytä. Pointti onkin siinä, kummat painavat vaakakupissa enemmän: hyvät vai huonot hetket. Täydellistä ei olekaan.
Minä hemmottelun miestäni, teen hänen lempiruokiaan, ylipäätään mietin mistä hän ilahtuisi, ja toteutan ne asiat. Siivoan ka hoidan kotia ja asioita; näin osoitan rakkauttani ja vastuutani yhteisistä asioista.
Kunnioitan myös miestäni ja tykkään kun hän on perheemme pää, lapsillekin olen sanonut että x (mieheni) päättää viimeisen sanan /päätöksen tässä perheessä, ja he tietävät sen. Olen tällainen kilttivaimo, vaikka omaa tahtoa löytyy ja päättäväisyyttä, minussa ei vain ole mitään dominoivaa tai halua ottaa asioita johtoon; tykkään kun minua johdetaan. Mieheni on luonteeltaan myös sellainen, että tykkää päättää asioista, toki kuuntelee minun mielipiteitä ja ottaa ne huomioon harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
Kysyn ja arvostan myös mieheni mielipiteitä ja näkemystä, toki ei olla aina kaikesta samaa mieltä mutta kunnioitan silti toisen mielipidettä, en arvostele. Ihmettelen naisia jotka saattavat halveksia miestään!! Itsehän ovat kumppaninsa valinneet, halveksimalla puolisoa, halveksii samalla itseään.
En tee päätöksiä ilman että kysyn mieheni mielipidettä, toki en ihan pikkujutuista kysy mutta muuten noin ylipäätään.
Kehun myös puolisoani kun on aihetta, myös muille. Kiitän myös. Toisaalta en kehu itsestäänselvyyksistä; mies tietää, että kun kehun, siihen on aihetta. Teen vastapalveluksia, mutta en tee "kauppoja". Minua ja asenteitani ei voi "ostaa".
Annan miehelle tilaa olla mies ja nautin mieheni miehekkyydestä. Seksissä otan miehen toiveet ja halut huomioon mutta nautin myös itse ja vaadin nautintoni huomioonottamista. Kysyn seksitoiveista ja toteutan niitä. Kerron myös omani ja toteutan omani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen, ettei vaimoni arvosta minua mitenkään. Ainoa arvostuksen osoitus mitä häneltä joskus saan niin suusanallinen kehuminen ja joskus hän kannustaa minua lähtemään kavereideni luokse pitämään hauskaa.
Naisesi siis sekä kehuu sinua että kannustaa viettämään aikaa myös kavereiden kanssa? Ja sinä kiittämätön ääliö et arvosta sitä? Tiedätkö mitä, jos joku tässä ei osoita arvostusta puolisoaan kohtaan, niin se olet kyllä sinä itse. Arvostus ja kunnioitus sekä huomioiminen on aina vastavuoroista. Moni mies arvostaisi puolisoaan suuresti vastaavassa tilanteessa. Vaimosi ansaitsisi niin paljon parempaa.
Tämä mullakin tuli mieleen. Arki ei ole kellään kynttiläillallista ja yllätyslahjoja.
Niinno en minä sellaista tarkoitakkaan, einkä mielestäni ole niin kirjoittanutkaan.
Jotenkin vain ajattelen, että voisihan sitä edes joskus tehdä jotain (edes 15 minuuttia) pelkästään toisen mieliksi... Ap
Hieron, silitän, pidän lähellä, kehun, kannustan, kuuntelen, kiitän, autan, kysyn kuulumisista, toiveista ja haluista. Onhan näitä, jokapäiväistä toisen huomioon ottamista. Kerron, että hän ja hänen panostuksensa suhteeseen merkitsevät. Kunpa hän vielä huomaisi tämän...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen, ettei vaimoni arvosta minua mitenkään. Ainoa arvostuksen osoitus mitä häneltä joskus saan niin suusanallinen kehuminen ja joskus hän kannustaa minua lähtemään kavereideni luokse pitämään hauskaa.
Naisesi siis sekä kehuu sinua että kannustaa viettämään aikaa myös kavereiden kanssa? Ja sinä kiittämätön ääliö et arvosta sitä? Tiedätkö mitä, jos joku tässä ei osoita arvostusta puolisoaan kohtaan, niin se olet kyllä sinä itse. Arvostus ja kunnioitus sekä huomioiminen on aina vastavuoroista. Moni mies arvostaisi puolisoaan suuresti vastaavassa tilanteessa. Vaimosi ansaitsisi niin paljon parempaa.
Tämä mullakin tuli mieleen. Arki ei ole kellään kynttiläillallista ja yllätyslahjoja.
Niinno en minä sellaista tarkoitakkaan, einkä mielestäni ole niin kirjoittanutkaan.
Jotenkin vain ajattelen, että voisihan sitä edes joskus tehdä jotain (edes 15 minuuttia) pelkästään toisen mieliksi... Ap
Ehdottomasti voisi ja pitäisikin. Mutta on myös tärkeää esittää toiveensa puolisolleen ääneen. Pitkässäkään parisuhteessa ei saa olettaa, että toinen tietää sanomattakin, mikä itseä ilahduttaisi ja milloin. Jos siis haluat hieronnan, pyydä hierontaa. Jos haluat suosikkiruokaasi, pyydä sitä. Harva on ajatustenlukija.
Kuuntelen, ymmärrän ja kehun.
Teen lempiruokia ja ostan lempiherkkujaan.
Järjestän kahdenkeskisiä illallisia ja reissuja.
Huolehdin omalta osaltani että hän saa omaa aikaa. esim. kannustan lähtemään kaverien kanssa ulos (tai siis, teen selväksi että se on minulle ok).
Tämä kaikki on vastavuoroista, saan itse myös samaa kohtelua.
Me ei kumpikaan olla hirveän läheisyyden kaipuisia, joten sillä saralla arvostus ei niin näy (seksi on eri asia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen, ettei vaimoni arvosta minua mitenkään. Ainoa arvostuksen osoitus mitä häneltä joskus saan niin suusanallinen kehuminen ja joskus hän kannustaa minua lähtemään kavereideni luokse pitämään hauskaa.
Naisesi siis sekä kehuu sinua että kannustaa viettämään aikaa myös kavereiden kanssa? Ja sinä kiittämätön ääliö et arvosta sitä? Tiedätkö mitä, jos joku tässä ei osoita arvostusta puolisoaan kohtaan, niin se olet kyllä sinä itse. Arvostus ja kunnioitus sekä huomioiminen on aina vastavuoroista. Moni mies arvostaisi puolisoaan suuresti vastaavassa tilanteessa. Vaimosi ansaitsisi niin paljon parempaa.
Tämä mullakin tuli mieleen. Arki ei ole kellään kynttiläillallista ja yllätyslahjoja.
Niinno en minä sellaista tarkoitakkaan, einkä mielestäni ole niin kirjoittanutkaan.
Jotenkin vain ajattelen, että voisihan sitä edes joskus tehdä jotain (edes 15 minuuttia) pelkästään toisen mieliksi... Ap
Ehdottomasti voisi ja pitäisikin. Mutta on myös tärkeää esittää toiveensa puolisolleen ääneen. Pitkässäkään parisuhteessa ei saa olettaa, että toinen tietää sanomattakin, mikä itseä ilahduttaisi ja milloin. Jos siis haluat hieronnan, pyydä hierontaa. Jos haluat suosikkiruokaasi, pyydä sitä. Harva on ajatustenlukija.
Olet varmasti ihan oikeassa. En olenkaan useampaan kuukauteen pyytänyt hierontaa. Lopetin pyytämisen kun sitä ei ruvennut kuulumaan ehkä vuoteen...
Tuossa joku mainitsi tuon suuhoidon, niin niitäkin olen pyytänyt ja edellisestä kerrasta on ehkä 2 vuotta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen, ettei vaimoni arvosta minua mitenkään. Ainoa arvostuksen osoitus mitä häneltä joskus saan niin suusanallinen kehuminen ja joskus hän kannustaa minua lähtemään kavereideni luokse pitämään hauskaa.
Naisesi siis sekä kehuu sinua että kannustaa viettämään aikaa myös kavereiden kanssa? Ja sinä kiittämätön ääliö et arvosta sitä? Tiedätkö mitä, jos joku tässä ei osoita arvostusta puolisoaan kohtaan, niin se olet kyllä sinä itse. Arvostus ja kunnioitus sekä huomioiminen on aina vastavuoroista. Moni mies arvostaisi puolisoaan suuresti vastaavassa tilanteessa. Vaimosi ansaitsisi niin paljon parempaa.
Tämä mullakin tuli mieleen. Arki ei ole kellään kynttiläillallista ja yllätyslahjoja.
Niinno en minä sellaista tarkoitakkaan, einkä mielestäni ole niin kirjoittanutkaan.
Jotenkin vain ajattelen, että voisihan sitä edes joskus tehdä jotain (edes 15 minuuttia) pelkästään toisen mieliksi... Ap
Ehdottomasti voisi ja pitäisikin. Mutta on myös tärkeää esittää toiveensa puolisolleen ääneen. Pitkässäkään parisuhteessa ei saa olettaa, että toinen tietää sanomattakin, mikä itseä ilahduttaisi ja milloin. Jos siis haluat hieronnan, pyydä hierontaa. Jos haluat suosikkiruokaasi, pyydä sitä. Harva on ajatustenlukija.
Olet varmasti ihan oikeassa. En olenkaan useampaan kuukauteen pyytänyt hierontaa. Lopetin pyytämisen kun sitä ei ruvennut kuulumaan ehkä vuoteen...
Tuossa joku mainitsi tuon suuhoidon, niin niitäkin olen pyytänyt ja edellisestä kerrasta on ehkä 2 vuotta. Ap
Jos puoliso suoranaisesti välttelee toiveesi toteuttamista, voit ihan rehdisti nostaa kissan pöydälle ja kysyä, mikä siinä mättää. Suuhoidosta kumppanilla on tietysti oikeus kieltäytyä, mutta siitäkin asiasta voisit kysyä suoraan: etkö halua tehdä niin, tuntuuko se jotenkin epämiellyttävältä jne. Meillä ei esim. niskahierontaa tarvitse odotella kuin korkeintaan puoli tuntia, jos toisella on joku homma juuri kesken. Suuhoitoa on tarjolla silloin, kun se sopii molemmille. Mutta jos sitä yhtä vaivaista hierontaa joutuu odottamaan vuoden tai yli, eikä puoliso myönnä ongelman olemassaoloa asiasta suoraan kysyttäessä, alkaisin ehkä sinuna jo miettiä radikaalimpia siirtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kommenteista. Tuossa nuo yleisimmät tavat varmasti tulikin. Onko jollain kokemusta siitä, että suhde olisi elpynyt uudelleen tällaisten asioiden suhteen? Ap
Olen kiinnostunut hänen elämänsä tapahtumista esim töissä. Kysyn välillä mielipidettä johonkin adi4aan. En puhu hänelle halveksuvaan sävyyn vaan normaalisti. Näen hänet arvokkaana ihmisenä mielessäni ja pidän täysjärkisenä tyyppinä, jonka kanssa voi siksi käydä hyödyllisiä keskusteluja. En ole romanttinen tyyppi enkä järjestä yllätyksiä tms enkä hiero. Seksiä on monta kertaa viikossa ja yleensä hän saa siitä enemmän kuin minä. En petä, koska en halua loukata häntä, vaikka on tullut vastaan houkutuksia. Lahjan annan jouluna ja synttärinä ja nimpparina. Kotityöt jaetaan tasan. Kuuntelen huolia ja yritän kannustas. En rajoita ja estä esim jos haluaa joskus käydä viihteellä kavereiden kanssa, koska luotan. Jos hän onnistuu jossain, niin kehun sanallisesti. Eli ap:n mielestä en varmaan osoita arvostusta ollenkaan. Voin kuvitella, että hänen vaimonsa on samanlainen kuin minä ja että ap vähän toivoisi vaimon elämän pyörivän hänen ympärillään kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista. Tuossa nuo yleisimmät tavat varmasti tulikin. Onko jollain kokemusta siitä, että suhde olisi elpynyt uudelleen tällaisten asioiden suhteen? Ap
Muuttumattomana suhde tuskin säilyy koskaan. On elpymistä ja välillä taantumista. Tärkeintä on mielestäni pystyä keskustelemaan asioista omista tunteista "minusta tuntuu hyvälle kun hierot", "minusta tuntuu siltä että et pitkiin aikoihin ole hieronut tai hyväillyt, pitääkö se paikansa ja mistä se voisi johtua"....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen, ettei vaimoni arvosta minua mitenkään. Ainoa arvostuksen osoitus mitä häneltä joskus saan niin suusanallinen kehuminen ja joskus hän kannustaa minua lähtemään kavereideni luokse pitämään hauskaa.
Naisesi siis sekä kehuu sinua että kannustaa viettämään aikaa myös kavereiden kanssa? Ja sinä kiittämätön ääliö et arvosta sitä? Tiedätkö mitä, jos joku tässä ei osoita arvostusta puolisoaan kohtaan, niin se olet kyllä sinä itse. Arvostus ja kunnioitus sekä huomioiminen on aina vastavuoroista. Moni mies arvostaisi puolisoaan suuresti vastaavassa tilanteessa. Vaimosi ansaitsisi niin paljon parempaa.
Ilmeinen provo mutta vastaan silti.
Siis tämäkö on sinusta arvostuksen osoituksen ylintaso? Saat välillä käydä katsomassa kaveria ja parikertaa vuodessa saat kehuja kuinka hyvää työtä teet perheen eteen.
Kuten aloituksessa toin pyyntöni esille, ei keskustella siitä ansaitsenko minä arvostusta, vaan puhutaan siitä miten arvostusta osoitetaan JOS sitä osoitetaan. Ap
Juuri näin, hyvä ap! Tällä palstalla on erityisen ilkeitä tai asiaan kuulumattomia, syyllistäviä kommentteja ja provokaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen, ettei vaimoni arvosta minua mitenkään. Ainoa arvostuksen osoitus mitä häneltä joskus saan niin suusanallinen kehuminen ja joskus hän kannustaa minua lähtemään kavereideni luokse pitämään hauskaa.
Naisesi siis sekä kehuu sinua että kannustaa viettämään aikaa myös kavereiden kanssa? Ja sinä kiittämätön ääliö et arvosta sitä? Tiedätkö mitä, jos joku tässä ei osoita arvostusta puolisoaan kohtaan, niin se olet kyllä sinä itse. Arvostus ja kunnioitus sekä huomioiminen on aina vastavuoroista. Moni mies arvostaisi puolisoaan suuresti vastaavassa tilanteessa. Vaimosi ansaitsisi niin paljon parempaa.
Tämä mullakin tuli mieleen. Arki ei ole kellään kynttiläillallista ja yllätyslahjoja.
Niinno en minä sellaista tarkoitakkaan, einkä mielestäni ole niin kirjoittanutkaan.
Jotenkin vain ajattelen, että voisihan sitä edes joskus tehdä jotain (edes 15 minuuttia) pelkästään toisen mieliksi... Ap
Ehdottomasti voisi ja pitäisikin. Mutta on myös tärkeää esittää toiveensa puolisolleen ääneen. Pitkässäkään parisuhteessa ei saa olettaa, että toinen tietää sanomattakin, mikä itseä ilahduttaisi ja milloin. Jos siis haluat hieronnan, pyydä hierontaa. Jos haluat suosikkiruokaasi, pyydä sitä. Harva on ajatustenlukija.
Olet varmasti ihan oikeassa. En olenkaan useampaan kuukauteen pyytänyt hierontaa. Lopetin pyytämisen kun sitä ei ruvennut kuulumaan ehkä vuoteen...
Tuossa joku mainitsi tuon suuhoidon, niin niitäkin olen pyytänyt ja edellisestä kerrasta on ehkä 2 vuotta. Ap
Random arvaus, mutta voisiko olla, että vaimo on tietoisesti lopettanut antamasta ylimääräistä, jos ei ole pitkään aikaan kokenut saavansa sinulta, mitä tarvitsee? Eli veikkaan hänen olevan tyytymätön sinuun ja tuntevan, että on pitkään antanut enemmän kuin on saanut.
Yksi asia jota ei pääse ehkä toteamaan, on se, miten vaimosi puhuu sinusta muille, kun et ole paikalla. Toisethan (sekä miehet että naiset) haukkuvat puolisoaan; osa puhuu hyvää ja/tai kehuu.
Jos haukkuu toisten aikanakin, on aika paha merkki arvostuksen puutteesta.
Sinulle tärkeiden asioiden tekeminen, tuottaminen, mahdollistaminen: ne lempiruuat. Oman miehen esim. (annan on vaikea sana tässä) annan käydä raveissa nalkuttamatta ja kitisemättä ja tuoda niitä ravikavereita meillekin (tulee viikonloppuvieraitakin). Alussa olin mustasukkainen tästä, mutta työstin itseni.
Olen kutonut hänelle villasukkia. Niin typerää kuin se onkin? Lahjojen tekeminen itse.
Esitän joskus vähän mustasukkaista eli kun lähtee raveihin, kehun hänen ulkonäköään ym. ja "käsken" olla kunnnolla. ;-) Luotan ihan täysillä.
Keskustelkaa tästä ja näytä hänelle vaikka tämä ketju, että pääsette ytimeen puhumaan.
Kerrohan ap, mitä kaikkea sinä siis toivot arvostuksen ja rakkauden osoituksena? Onko muuta kuin suuseksi?
Itse en liitä suuseksiä arvostamiseen. Harrastan seksiä ihan vain nautinnon vuoksi. Jos joku ei nauti suuseksistä, niin en ymmärrä, miten vastentahtoinen suuseksi olisi arvostamista. Ellei kyse ole sitten tuollaisesta ulkoisesta alistumisesta, kuten töissä joutuu alistumaan esimiehenkin määräyksiin, vaikka olisi itse eri mieltä siitä miten joku asia pitäisi hoitaa. Ei alistuminen aina arvostuksesta tai rakkaudesta kerro.
Eli loppujen lopuksi...oletko sinä arvostuksen ja rakkauden puutteessa, vai seksin? Vai molempien?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista. Tuossa nuo yleisimmät tavat varmasti tulikin. Onko jollain kokemusta siitä, että suhde olisi elpynyt uudelleen tällaisten asioiden suhteen? Ap
No, itse olen vasta vähän alta 30, ja pisin parisuhde on tainnut kestää nelisen vuotta, joten en tosiaankaan kuvittele olevani mikään asiantuntija. Ehkä kaipaisit vähän kokeneempaa näkemystä, mutta vastaanpahan kumminkin, tosin lapsen näkökulmasta.
Oma äitini erosi siis isästäni jo ennen syntymääni, ja uskon todella, että niin oli kaikkien kannalta paras. Onnettomien vanhempien lapsetkin on onnettomia. Kysy siis ensin itseltäsi, oletko tuollaisena paras mahdollinen isä lapsillesi. Jos tilanne olisi toisenlainen, jos olisitkin esimerkiksi yksin, miten se heijastuisi lapsiisi? Panostaisitko enemmän heihin, saisitko lisää voimavaroja vai vaipuisitko itsesääliin ja synkkyyteen?
Sen jälkeen mieti, mitä onni on sinulle. Mikä tekee juuri sinut onnelliseksi? Millaista olisi onnellinen elämä, jos et elä sitä jo nyt? Toisaalta ihmiset ja tilanteet on niin erilaisia, että mitään yleispätevää ohjetta tuskin voi antaa. Tärkeää onkin pohtia myös sitä, onko kumppanisi kykeneväinen muutokseen? Entä uskotko itse häneen ja hänen mahdollisuuksiinsa ja haluunsa muuttua? Loppujenlopuksi tiedät itse parhaiten, onko teillä vielä toivoa.
Pidän mystisenä todella monien miesten palvontahalua.
Ihmiset elävät parisuhteissa, koska he arvostavat, kunnioittavat ja haluavat toisiaan.
Mihin niitä kehuja tarvitaan? Oletko kotoisin perheestä, jossa vanhempasi eivät ylistäneet kaikkia saavutuksiasi?
Todella monissa perheissä nainen tekee 90 prosenttia kotitöistä töidensä ohella ja mies odottaa saavansa kehua ja ylistystä roskapussin viemisestä.
En ymmärrä. En.
Ilmeinen provo mutta vastaan silti.
Siis tämäkö on sinusta arvostuksen osoituksen ylintaso? Saat välillä käydä katsomassa kaveria ja parikertaa vuodessa saat kehuja kuinka hyvää työtä teet perheen eteen.
Kuten aloituksessa toin pyyntöni esille, ei keskustella siitä ansaitsenko minä arvostusta, vaan puhutaan siitä miten arvostusta osoitetaan JOS sitä osoitetaan. Ap