Humanistit vs luonnontieteilijät

Lukioarvosanoilla ei ole mitään tekemistä akateemisen sivistyksen kanssa.

Eiköhän se ole pikemminkin päinvastoin. Insinöörit ovat yleensä täysiä fakki-idiootteja. Pahinta tässä on se, että he ovat niitä jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä.

Rasittavaa vastakkainasettelua. Kaikista ryhmistä löytyy sekä kapeakatseisia että laajemmin asioista kiinnostuneita.

T. Luonnontieteilijä.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se ole pikemminkin päinvastoin. Insinöörit ovat yleensä täysiä fakki-idiootteja. Pahinta tässä on se, että he ovat niitä jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä.

On tyhmiä insinöörejä ja taitavia insinöörejä. Älykkyydellä tarkoitetaan yleensä älykkyysosamäärää, jota taitavilla insinööreillä usein on. Monet älykkäät opiskelleet ihmiset ovat silti "fakki-idiootteja", koska se on enemmän luonteenpiirre kuin kyvyistä kiinni.

En ole koskaan ymmärtänyt luonnontieteiden ja ihmistieteiden tiukkaa vastakkainasettelua. Olen humanisti, mutta olen myös jonkin verran kiinnostunut luonnontieteistä. Ihmistieteissäkin kuitenkin käytetään paljon tilastollisia menetelmiä ja tietojenkäsittelytieteiden sovelluksia. Lisäksi fonetiikka kuuluu kielitieteisiin eli siis on humanistinen aine, mutta on lähestymistavaltaan melko luonnontieteellinen.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt luonnontieteiden ja ihmistieteiden tiukkaa vastakkainasettelua. Olen humanisti, mutta olen myös jonkin verran kiinnostunut luonnontieteistä. Ihmistieteissäkin kuitenkin käytetään paljon tilastollisia menetelmiä ja tietojenkäsittelytieteiden sovelluksia. Lisäksi fonetiikka kuuluu kielitieteisiin eli siis on humanistinen aine, mutta on lähestymistavaltaan melko luonnontieteellinen.

Kyse on täysin samasta kuin AMK:n ja Yliopiston vastakkainasettelussa. Ihmiset hakevat ryhmän kautta egoboostia itselleen, kun eivät pärjää yksilöinä.

Vierailija kirjoitti:

Rasittavaa vastakkainasettelua. Kaikista ryhmistä löytyy sekä kapeakatseisia että laajemmin asioista kiinnostuneita.

T. Luonnontieteilijä.

Sekä miehistä että naisista löytyy lihaksikkaita ja kyniksiä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä seikkaa, että miehet ovat keskimäärin lihaksikkaampia

Olen huomannut. Hämmentävän moni humanisti näkee luonnontieteet vain ammattiaineina, eivätkä yleissivistykseen kuuluvina.

Tokiluonnontieteilijöistä löytyy fakki-idiootteja, mutta useammin olen keskustellut di porukassa kulttuurista kuin humanistiporukassa tekniikasta tai vaikka ilmastonmuutoksesta muuten kuin moralistiseen sävyyn.

Vastakkain asettelu on turhaa, mutta sitä ihmiset kuitenkin tekee.

Naurattaa kyllä tuo humanistien tilastotieteen käyttö. Pakettiohjelmaan osataan syöttää dataa, mutta tilastolli en päättely on per..eestä.

Onneksi meillä on (vielä) ilmaisia yliopistoja, joissa humanistiset aineet, luonnontieteet, valtiotieteet jne. elävät rinnakkain. Jokainen voi melko vapaasti opiskella mitä erilaisimpia sivuaineita.

- Tavallaan, ehkä totta siinä mielessä, että hyvin moni pärjää tavanomaisesta päivästään ilman kummempaa luonnontieteiden tuntemusta, niin että tätä tietämystä tulisi osata erityisesti soveltaa. Sen sijaan  "humansmiin" (mm. kieliin, taiteen, uskontojnen ja muiden ihmisten kanssa käymisten erimuotoihin) törmää ja kohtaa päivittäin jokainen tai lähes jokainen. - Jolloin, jotta voisi elää yhdessä muiden kanssa tulee usein olla hieman "humanisti" - Tai olisi varmaan oikeampaa sanoa humaani.  

Yksi suurimpia eroja luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välillä on tutkimuksessa. Luonnontieteissä on suurempi pakko tehdä oikein, ja toistamalla tutkimuksia virheet korjaantuvat nopeasti. Sen sijaan humanistiset tieteet vaativat hirveästi kurinalaisuutta, koska termiviidakko ja tilastojen tulkinta on monesti tulkitsijasta kiinni. Humanistisia tieteitä on helppo korruptoida, jota esim. feministit tekevät täysin systemaattisesti.  Feministisiä tutkimuksia yhdistää yleensä tarkoituksenhakuisuus, data voi olla aitoa, mutta kysymyksenasttelut ja datan tulkinta voi olla täysin värittynyttä. Feministiset tutkijat myös täysin häikäilemättömästi viittaavat usein sellaisiin aikaisempiin tutkimuksiin, jotka ovat monelta eri taholta kritisoituja, ja johtopäätökset sekä metodit vääriksi todettuja.

Luonnontieteissa ideologiat näkyvät taas enemmän vain siinä, mitä tutkimuksia rahoitetaan ja mitä ei. Jotkut tutkimusaiheet ovat enemmän muodissa kuin toiset. Mutta hyvin harvoin luonnontieteissä fuskataan ja vääristellään, koska siitä jää hyvin helposti kiinni, ja luonnontieteissä siitä myös seuraa jotain, kun taas feministi voi tehdä paskaa tutkimusta koko ikänsä, ja itseasiassa se tuo hänelle lisää kannatusta ja kuuntelijoita, samaan tapaan kuin joku Halla-ahon muukalaisvastaisuus: mitä radikaalimpi, sitä rakastetumpi. 

Humanistiset alat ovat paljon lähempänä arkielämää. On paljon ihan kouluja käymättömiäkin, jotka tuntevat esim. kirjallisuutta.

Matikka ja luonnontieteet taas ovat sikäli abstrakteja, että niitä täytyy erikseen opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Humanistiset alat ovat paljon lähempänä arkielämää. On paljon ihan kouluja käymättömiäkin, jotka tuntevat esim. kirjallisuutta.

Matikka ja luonnontieteet taas ovat sikäli abstrakteja, että niitä täytyy erikseen opiskella.

Tämä on siitä hauska väite, että vaikka tajuan toki mitä tarkoitat, niin se on silti hauska, koska mikään ei ole arkipäiväisempää kuin luonto itse.

Täällä sinun tietämyksesi: yhteiskuntatieteet eivät ole mitenkään yksisetteisesti termin humanistiset tieteet alla.

En muutenkaan allekirjoita väitettäsi.

Itse olen sitä mieltä, että yleensä älykkyys on kokonaisvaltaista. Jos ihminen on hyvä matikassa, ei hän ole myöskään kielellisesti lahjaton. Itse olen humanisti, mutta kirjoitin pitkän matikan aivan hyvin. Olen opiskellut myös taloustieteitä eikä se mitään matemaattista lahjakkuutta vaadi.

Tunnen myös työn puolesta useamman fyysikon, jotka ovat laajasti kiinnostuneita monista asioista, puhuvat vieraita kieliä ja ovat varsin sivistyneitä, vaikka vetävät kyllä joskus mutkia suoriksi yhteiskunnallisissa asioissa.

Olen humanisti, mutta oppiaineeseeni kuuluu tilastotiedettä, matikkaa ja tietojenkäsittelytiedettä. Olen kai silti silmissäni rajoittunut? Olen käynyt samat kurssit kuin luonnontieteiden opiskelijat ja saanut parhaat arvosanat. Toki olen opiskellut myös puhtaasti humanistisia aineita. Mietin vaan, että surettaako sinua, kun poikkitieteellisyys valtaa alaa ja digihumanismi on arkea? Se hankaloittaa selvästi arvotustasi vai aiotko pysyä näkemyksessäsi loppuelämän? Voi sukulaisnuori-parat..

Mitä välii...?

Matikkaihmiset pitää itseään muita fiksumpina ja ahkerampina. Mutsini oli tällainen, luki pitkän matikan lukiossa.

Häntä harmitti suunnattomasti, kun valitsin lyhyen matikan. Vaikka perustelin, että en ymmärrä matematiikkaa tarpeeksi hyvin, jotta pystyisin suorittamaan pitkän matematiikan oppimäärän. Älli vaan ei riitä, kuten ei riittänyt fysiikkaan eikä kemiaankaan.

Valitsin siis kielet, koska ne oli helpompi oppia.

Luonto vaan on niin ihmeellinen.

Äiti moitti, että olen vaan laiska.

MiäsHenkilö kirjoitti:

Yksi suurimpia eroja luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välillä on tutkimuksessa. Luonnontieteissä on suurempi pakko tehdä oikein, ja toistamalla tutkimuksia virheet korjaantuvat nopeasti. Sen sijaan humanistiset tieteet vaativat hirveästi kurinalaisuutta, koska termiviidakko ja tilastojen tulkinta on monesti tulkitsijasta kiinni. Humanistisia tieteitä on helppo korruptoida, jota esim. feministit tekevät täysin systemaattisesti.  Feministisiä tutkimuksia yhdistää yleensä tarkoituksenhakuisuus, data voi olla aitoa, mutta kysymyksenasttelut ja datan tulkinta voi olla täysin värittynyttä. Feministiset tutkijat myös täysin häikäilemättömästi viittaavat usein sellaisiin aikaisempiin tutkimuksiin, jotka ovat monelta eri taholta kritisoituja, ja johtopäätökset sekä metodit vääriksi todettuja.

Luonnontieteissa ideologiat näkyvät taas enemmän vain siinä, mitä tutkimuksia rahoitetaan ja mitä ei. Jotkut tutkimusaiheet ovat enemmän muodissa kuin toiset. Mutta hyvin harvoin luonnontieteissä fuskataan ja vääristellään, koska siitä jää hyvin helposti kiinni, ja luonnontieteissä siitä myös seuraa jotain, kun taas feministi voi tehdä paskaa tutkimusta koko ikänsä, ja itseasiassa se tuo hänelle lisää kannatusta ja kuuntelijoita, samaan tapaan kuin joku Halla-ahon muukalaisvastaisuus: mitä radikaalimpi, sitä rakastetumpi. 

Uli pääsi vauhtiin. Joo joo, ad hominem ja konnotaatio.