Vihaan niin paljon kaikkia kotitöitä eivätkä hermoni kestä jatkuvaa lasten läsnäoloa, ettei minun olisi ikinä pitänyt perustaa perhettä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten se, että Koskaan ei saa nukkua niin pitkään kuin haluaa.

Tämä ei sitten ole pelkästään vain lapsiperheellisten ongelma. Aamuvirkku puoliso voi olla yhtä iso painajainen. "Miksi pitää nukkua aina keskipäivään saakka??? Laiskuutta tuo on eikä muuta".

Vaikka tuollainen aamu sattuisi kohdalle harvemminkin, että ei oo mihinkään menoa ja sais nukkua niin pitkään kuin haluaa, niin ukko mäkättää siitäkin.

"Ukon" voi heittää pihalle, lapsia ei. 

Vierailija kirjoitti:

Mun mies jättää ihan kaikki kotityöt mulle jo nyt (molemmat vaativissa kv-duuneissa, paljon matkustelua) koska ei koe et olis töiden lisäksi hänen tehtävä. Haaveilee kolmesta lapsesta, mutta itse olen miettinyt sterilisaatiota mieheltäni salaa. En pysty pyörittämään yksin tätä arkea!

Toivottavasti tuo kuitenkin kivasti rahaa kotiin. Sekin helpottaa arkea, mutta älä tee sitä kolmatta lasta, ellet itse halua.

Kuulostat väsyneeltä. Olisiko sinun mahdollista pitää oma viikonloppu jossain hotellissa vaikka? Saisit levättyä ja mietittyä rauhassa mitä todella haluat?

Vierailija kirjoitti:

Ei täällä voi kirjoittaa vanhemmuuteen kuuluvista tunteista. Negatiiviset tunteet herättävät ihmisissä pelkoa. Ihmisillä joilla ei itsellään ole lapsia taikka eivät oikeasti ole niitä hoitaneet, ei ole samaistumispintaa vanhemmuuden vaikeisiin hetkiin.

Ihan riittävästi on samaistumispintaa, sen takia en ole koskaan halunnut viettää lapsiperhe-elämää. Nautin siitä, että voin vapaalla tehdä mitä haluan tai olla tekemättä. Riittää, että töissö pitää olla jonkunlaisessa ruodussa

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat väsyneeltä. Olisiko sinun mahdollista pitää oma viikonloppu jossain hotellissa vaikka? Saisit levättyä ja mietittyä rauhassa mitä todella haluat?

Ei ole mahdollista. Ap

Vierailija kirjoitti:

On se elämä epäreilua. Ainoa haaveeni oli löytää mies ja saada oma perhe, en löytänyt, lapsia en siis myöskään saanut.

Rakastan kodinhoitoa, saatan yksinäni puunata pintoja ja lattioita kaikki vapaapäivät. Otin koiran että on edes joku sotkua tuottamassa ja jonka jälkiä saan siivota. Olisin halunnut ääniä taloon, perheen josta huolehtia ja jonka jälkiä siivota. Yksin jäin.

Koittakaa arvostaa sitä mitä olette saaneet.

Näinhän se menee.

Tämä elämä on oikeasti törppöä.

Minä taas inhoan kaikkea kotityö juttua.

Koska pidän siisteydestä siivoan tietenkin.Minä se elän sitten tällaista kotoilu elämää.

Rakastan tietenkin lapsia. Läheisyys ja välittäminen on minulle helppoa, mutta se kaikki ärsyttävä kotielämä ei.

Silti lapsi parasta mitä minulla on.

Mutta todellakin harmittaa puolestasi.

Vierailija kirjoitti:

On se elämä epäreilua. Ainoa haaveeni oli löytää mies ja saada oma perhe, en löytänyt, lapsia en siis myöskään saanut.

Rakastan kodinhoitoa, saatan yksinäni puunata pintoja ja lattioita kaikki vapaapäivät. Otin koiran että on edes joku sotkua tuottamassa ja jonka jälkiä saan siivota. Olisin halunnut ääniä taloon, perheen josta huolehtia ja jonka jälkiä siivota. Yksin jäin.

Koittakaa arvostaa sitä mitä olette saaneet.

Olen saanut jotain mitä en halua, ja sitä pitäisi arvostaa koska sinä haluat? Mitä ala-asteen logiikkaa tämä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat väsyneeltä. Olisiko sinun mahdollista pitää oma viikonloppu jossain hotellissa vaikka? Saisit levättyä ja mietittyä rauhassa mitä todella haluat?

Ei ole mahdollista. Ap

Mäkin ihmettelen sitä, että miksi perheellisille ensimmäisinä ehdotetaan aina näitä hotelliviikonloppuja, kun ne ei kaikille todellakaan ole yhtäkkiä mahdollisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat väsyneeltä. Olisiko sinun mahdollista pitää oma viikonloppu jossain hotellissa vaikka? Saisit levättyä ja mietittyä rauhassa mitä todella haluat?

Ei ole mahdollista. Ap

Mäkin ihmettelen sitä, että miksi perheellisille ensimmäisinä ehdotetaan aina näitä hotelliviikonloppuja, kun ne ei kaikille todellakaan ole yhtäkkiä mahdollisia.

Niin, kyllähän niitä olisi itsekin tajunnut järjestää, jos olisi sellaisiin rahaa ja lastenhoitoapua. Olen jo päättänyt, että jos lapsenlapsia tulee, en tule hoitamaan niitä yhtään hetkeäkään. Haluan olla rauhassa!! Ap

Up

Mullekin on tuttuja nuo tunteet, mutta onneksi ne on ollut hetkittäisiä. Yritän hoksata ajoissa, jos on sellaista väsymistä ja turtumista aluillaan ja tarkistan oonko syönyt ja nukkunut. Ei millekään lomille pääse, mutta lenkille pääsee, esin sillä aikaa kun lapsi on harrastuksessa.

Mutta mulla on duuni lasten ja perheiden parissa ja ap:n kuvaama ongelma näkyy tosi isosti. Toisaalta nuo tunteet on normaaleita ja inhimillisiä ja kuten kuvasin, itsellekin tuttuja. Mutta jos vanhempi vetäytyy, on etäinen, pelkästään suorittaa, eikä näe lapsessaan mitään hyvää vaan pelkästään riesaa ja tätä jatkuu pitkän aikaa... Se alkaa näkyä kaikenlaisena oireiluna lapsissa. Ja tätä vanhemmat käyttää perusteluna omalle väsymykselleen ja etäisyydelleen.

Kaikkea syyllistämistä pitää välttää ja haluankin välttää. Perhetyö ei voi olla joka perheen ratkaisu, vaan edelleenkin on ääritilanteiden ratkaisu. Sitä paitsi perhetyö käy 8-16 välillä ja silloinhan vanhemmat on töissä. Isovanhempia ei ole enää sallittua rasittaa millään pyynnöillä ja välinpitämättömyys omaa jälkikasvua kohtaan tuntuu olevan ylisukupolvista. Siinä minä sitten yritän herättää vanhempia huomaamaan hyvän lapsissaan. Katsomaan häntä ja olemaan läsnä edes hetken päivässä. Jättämään siivoamisen vähemmälle. Aika huonolla tuloksella. Ja lapset oireilee edelleen. Ja vanhemmat on väsyneitä edelleen. Eikä keneltäkään saa pyytää saatika vaatia mitään tilanteen korjaamiseksi. Silti minun pitäisi pystyä poistamaan lapsen rasittava käytös.

Olisiko ideoita?

Mua ärsyttää jo se että kissani herättävät minut aina aikaisin aamulla ja joskus keskellä yötä. Päivisin vaativat jatkuvasti jotain ja rääkkyvät korvani vieressä. Olen mietiskellyt, että lasten hankkiminen ei ehkä ole juttuni, kun vaativat eläimetkin jo stressaavat mua näin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat väsyneeltä. Olisiko sinun mahdollista pitää oma viikonloppu jossain hotellissa vaikka? Saisit levättyä ja mietittyä rauhassa mitä todella haluat?

Ei ole mahdollista. Ap

Mäkin ihmettelen sitä, että miksi perheellisille ensimmäisinä ehdotetaan aina näitä hotelliviikonloppuja, kun ne ei kaikille todellakaan ole yhtäkkiä mahdollisia.

Niin, kyllähän niitä olisi itsekin tajunnut järjestää, jos olisi sellaisiin rahaa ja lastenhoitoapua. Olen jo päättänyt, että jos lapsenlapsia tulee, en tule hoitamaan niitä yhtään hetkeäkään. Haluan olla rauhassa!! Ap

Jännä juttu, minulla ajatus on mennyt toisinpäin. Koska itse en ole saanut yhtään apua olen ajatellut hoitaa mahdollisia lapsenlapsia paljon.

Ymmärrän mikä suuri apu isovanhemmista on jos nämä hoitavat ja auttavat. Haluaisin omalle lapselle helpomman elämän kuin itsellä.

Tietenkin toivon vuosia siihen väliin jotta saan levätä.

up

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää jo se että kissani herättävät minut aina aikaisin aamulla ja joskus keskellä yötä. Päivisin vaativat jatkuvasti jotain ja rääkkyvät korvani vieressä. Olen mietiskellyt, että lasten hankkiminen ei ehkä ole juttuni, kun vaativat eläimetkin jo stressaavat mua näin paljon.

Tämä on kuin mun suusta :,D Onneksi ne on sentään välillä myös söpöjä.

T.vela

Ratkaise ongelma kuten miehet: jätä kaikki kotiasiat puolison kontolle.

Minäkin vihaan kotitöitä eivätkä hermoni kestä jatkuvaa lasten seuraa.

Siksi minulla ei ole lapsia.

Minulta puuttuvat ruusuiset kuvitelmat siitä, minkälaista vanhemmuus on.

Lisäksi lapset sitovat paskaan parisuhteeseen, josta olisi häipynyt jo ajat sitten, jos lapsia ei olisi mennyt tekemään.

Up

Hyvissä duuneissa olevat ainakin voisi sen siivoojan palkata niin ratkesi yksi ongelma?