Mikä on kiusaamista?

Kerran mm. raivostuin kun kiusaajani sanoi tunnilla että "Liisa hei! Katso, ulkona on koira!". Ulkopuolisista varmasti näytti siltä, että kilahdin tyhjästä/liian herkästi, mutta oikeasti taustalla oli pitkä historia härnäämistä ja v*ttuilua ja tuokin oli ihan härnäämällä sanottu. Varmasti sekin kiusaaja olisi todennut jossain istunnossa viattomin silmin, että hän vain sanoi, että tuolla kävelee koira ja yhtäkkiä Liisa vain pimahti, ja räpytellyt vielä ripsiään ja tirauttanut pari kyyneltä. Sekin kuuluu siihen kiusaamiseen, on hienoa kun saa kaikki akuisetkin manipuloitua mukaan.

Ei ole helppoa opettajillakaan, ymmärrän että on hyvin vaikea ottaa selkoa näistä tilanteista, että mitä OIKEASTI on tapahtunut, ei vain selityksiä siitä miltä se yksittäinen tilanne ulospäin näytti, vaan myös siitä, että mitä on ihmisten välillä tapahtunut sitä ennen.

Ja lapset voi muuten myös vitsailla "toisilleen" vaikka oikeasti kohdistavatkin sen vittuilunsa kiusattuun. Ulkopuolisille tällainenkin tilanne näyttää siltä, että kiusattu kilahtaa ilman järkevää syytä.

Mulla kans kävi tuollainen "napsahdus" pitkään jatkuneen kuittailun ja nolaamisen jälkeen ja leimauduin skitsoksi, jota sai syrjiä ja pilkata vieläkin enemmän. Luokkatoverit vielä levittivät tietoa vanhemmilleenkin, jotka tulivat minua neuvomaan, että ei saa hermostua eikä menettää malttia. Hyihyi. Luokkatoverit eivät tietenkään kertoneet vanhemmilleen, että olin saanut jo monta vuotta joka päivä paskaa niskaani ja sitten vain tuli jostakin asiasta mitta vihdoin täyteen ja raivostuin.

Kaikki vanhemmat luulevat omien lastensa olevan niitä viattomia tapauksia, jotka haluavat vain pitää hyvää luokkahenkeä yllä. Muiden henkisen hyvinvoinnin kustannuksella tosin...

Ei ole ihme että 16 v. Santeri jää kotiin pelailemaan pelejä kaiken kokemansa jälkeen.

Mikä on kiusaamista, onpas erinomaisen hyvä kysymys! Minun mielestäni kiusaamista on kaikki se, missä ihminen pakoitetaan johonkin sellaiseen, mihin hän ei halua! Suomessa pahimpia kiusaajia ovat valtio ja koululaitos! En siis koululaitoksella tarkoita opiskelijoita vaan koululaitosta! Koululaitos jo itsessään on heti valtion jälkeen pahin kiusaaja, ja tämä kiusaaja sanoo että nollatoleranssi kiusaamiselle. Sehän onnistuisi helposti, lakkauttamalla koko nykyinen koulujärjestelmä, ja perustamalla sellainen joka ei jo olemassa olollaan kiusaa.

Seiskaluokkalausten läppä on aika rajua. Yleensä kyllä lapset itse tajuaa mitä läppää kenellekin voi heittää. Kavereilta kuultu tölväisy ei loukkaa vaikka sama joltain ulkopuoliselta olisi haukkumista. Mutta vaikea arvioida missä raja kulkee. Ilmeisesti siinä, jos poika ei kestä sitä. Toisaalta voi olla että äiti ei kestä. Olen monesti keskustellut lapsen kanssa, koska hänen koulukertomukset kuulostaa kiusaamiselta. Kertomukset koskien kaikkien lasten tekemisiä.

Kysyin 7luokkalaiselta, että onko heidän luokalla joku kenelle ei heitetä läppää. Hän sanoi että on. Kysyin miksi. Koska poika loukkaantuu heitoista. Kysyin myös, kuinka "huumorintajuttomaan" poikaan suhtaudutaan. Ihan normaalisti.

Eli oletan normaalissa yhteisössä herkkyyden huomioidaan.

T.47

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on sosiaalisen tilan kaventamista.

Sittenhän tämä huumorintajuton kiusaa aloittajan poikaa? Kaikkien pitää varoa sanomisiaan tai hän käy kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan ihan älytön kysymys, mutta oma käsitys on niin eri, kuin lapsen luokkakaverin äidillä.

Täytyy varmaan avata vähän. Eli siis luokalla on poika, joka ottaa kiusaamisena kaiken, mitä muut pitävät hauskana läpänheittona ja pelleilynä, kaikki kaverit siis osallistuvat tähän ja luokalla vaikuttaa olevan todella hyvä henki, kyse siis seiska luokasta. Tältä yhdeltä tuntuu puuttuvan huumorintaju ihan kokonaan. Omaa lasta nyt ei varsinaisesti syytetä, mutta "kiusatun" äiti on laittanut asiasta jo aikamoisen härdellin päälle kaikenmaailman palaverit ja keskustelut, itse olen saanut tekstareita, joissa syyttää mua vaikka mistä mm. suhtautumisestani tähän "kiusaamiseen".ap

Selvennän vielä, että tekevät ja sanovat siis toinen toisilleen, ei vain tälle yhdelle. Tai ei kukaan enää uskalla sanoa tai tehdä hänelle yhtään mitään, koska esim. omaa poikaani on tönäissyt raivon vallassa, kun oli sanonut vähän hassun jutun ja kyse oli oikeasti omastakin mielestäni ihan hauskasta jutusta, josta ei edes tällainen munlaiseni vähän ujo ja hiljainen nainen voisi vetää hernettä nenään. En oikein tunnistamisen pelossa voi sen tarkemmin kertoa millaisia monia muitakin tilanteita on ollut, joissa on jopa lyönyt. On myös muutenkin puhumaton ja vain seurailee esim. omaa poikaani, joka kokee tuon käytöksen todella vaivaannuttavana ja ahdistavana. Kysymys siis kuuluu, onko pakko olla kaveri?Mikä on syrjintää?

Selvää kiusaamista. Kiusaamisen kohteeksi joutunut yrittää puolustaa itseään. Kiusattu määrittelee sen mikä on kiusaamista. Ei Kiusaajien äidit.

Eli teet niin tai näin aina menee väärin? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan ihan älytön kysymys, mutta oma käsitys on niin eri, kuin lapsen luokkakaverin äidillä.

Täytyy varmaan avata vähän. Eli siis luokalla on poika, joka ottaa kiusaamisena kaiken, mitä muut pitävät hauskana läpänheittona ja pelleilynä, kaikki kaverit siis osallistuvat tähän ja luokalla vaikuttaa olevan todella hyvä henki, kyse siis seiska luokasta. Tältä yhdeltä tuntuu puuttuvan huumorintaju ihan kokonaan. Omaa lasta nyt ei varsinaisesti syytetä, mutta "kiusatun" äiti on laittanut asiasta jo aikamoisen härdellin päälle kaikenmaailman palaverit ja keskustelut, itse olen saanut tekstareita, joissa syyttää mua vaikka mistä mm. suhtautumisestani tähän "kiusaamiseen".ap

Selvennän vielä, että tekevät ja sanovat siis toinen toisilleen, ei vain tälle yhdelle. Tai ei kukaan enää uskalla sanoa tai tehdä hänelle yhtään mitään, koska esim. omaa poikaani on tönäissyt raivon vallassa, kun oli sanonut vähän hassun jutun ja kyse oli oikeasti omastakin mielestäni ihan hauskasta jutusta, josta ei edes tällainen munlaiseni vähän ujo ja hiljainen nainen voisi vetää hernettä nenään. En oikein tunnistamisen pelossa voi sen tarkemmin kertoa millaisia monia muitakin tilanteita on ollut, joissa on jopa lyönyt. On myös muutenkin puhumaton ja vain seurailee esim. omaa poikaani, joka kokee tuon käytöksen todella vaivaannuttavana ja ahdistavana. Kysymys siis kuuluu, onko pakko olla kaveri?Mikä on syrjintää?

Selvää kiusaamista. Kiusaamisen kohteeksi joutunut yrittää puolustaa itseään. Kiusattu määrittelee sen mikä on kiusaamista. Ei Kiusaajien äidit.

Eli teet niin tai näin aina menee väärin? Ap

Tsekkaa vastaus 48. Oikeinkin voi toimia jos vaan haluaa. Ei oo vaikeeta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on sosiaalisen tilan kaventamista.

Sittenhän tämä huumorintajuton kiusaa aloittajan poikaa? Kaikkien pitää varoa sanomisiaan tai hän käy kiinni.

Aika usein koulun jälkeen poika on hermostunut ja pää särkee, ottaa tosiaan raskaasti kun ei voi pitää hauskaa kavereiden kanssa, kun tämä yksi seuraa ja koko ajan pitää muistaa varoa sanojaan ettei käy päälle. Siinä mielessä tosiaan on kyse sosiaalisen tilan kaventamisesta. Ja jos kieltää väkisin seuraan tuppaitumisen, syytetään syrjinnästä. Ap

Ap, sinä kerrot että poika kertoo aikamoisia juttuja kotonaan. Miten oletat, että sinun poikasi puhuu totta? Omaakin poikaani kiusasi "aivan ihana tyttö". Pojan ihmeellisen ihottuman syy selvisi, kun poika kertoi vasta aikuisena, että ko. tyttö hakkasi häntä nokkosilla kerhossa. Ei edes mulle kertonut, kun arveli, ettei kukaan kuitenkaan usko. 

En varmasti voi tietääkkään, mutta uskon vahvasti koska tunnen luokkakavereiden vanhempia ja ovat kuulleet omilta lapsilta ihan samaa ja ovat tuttuja jo vuosien takaa. Oma poika ei myöskään ole koskaan jäänyt kiinni valehtelusta. Ap

Yhden lapsen vanhemmat ovat olleet koulukiusattuja. Heidän lapsi saa huomiota sillä. että sanoo muiden kiusaavan häntä. Mielestäni hän selkeästi kiusaa tällä muita. Oma poikani on ollut hänen kaveri. Heti kun poikani leikkii muidenkin kanssa otetaan kiusaamiskortti esiin. Jo aikaisemmin oma poika valitti esim jalkapalloa pelattaessa tähän poikaan vahingossa osui pallo ikävästi, niin vanhemmat tulivat räyhäämään kiusaamisesta. Pojan isä oli oikein lasten emäkiusaaja. Uhkaili ja räyhäsi ja puhui tosi halveksivasti lapsille. Onneksi muuttivat pois. Säälin uutta koulua.

Turha tulla sanomaan että poikani huijaa tms. Oma poika on ujo ja se toinen oli dominoivampi. Näin itse usein noita missä kiusaamiskortti otettiin käyttöön ja kaikki lapset valittivat pojan dominoinnista ja liiottelusta. Jopa maalin tuulettaminen käännettiin kiusaamiseksi.

Kiitos vastauksista. Aika moni tuntui olevan sitä mieltä, että tässä on nyt kyse kiusaamisesta. Korostan vielä, kun monelle tuntui jääneen epäselväksi, ettei oma poikani ole enää todellakaan uskaltanut sanoa mitään hauskaa sen jälkeen, kun tämä "kiusattu" raivostui. Ja kyse oli aivan hauskasta viattomasta jutusta mistä en olisi itsekään hermostunut, eikä kukaan muu luokan pojista. Ap

Itse luen kiusaamiseksi ainoastaan väkivaltaisen tai väkivallalla uhkaavan käytöksen sekä toisen julkisen häpäisemisen. Jos väkivallan uhkaa ei ole, niin jokainen pitäköön puolensa. 

Vierailija kirjoitti:

Itse luen kiusaamiseksi ainoastaan väkivaltaisen tai väkivallalla uhkaavan käytöksen sekä toisen julkisen häpäisemisen. Jos väkivallan uhkaa ei ole, niin jokainen pitäköön puolensa. 

Minusta moni muukin asia on kiusaamista, kuten uhkailu ja pilkkaaminen kahden keskenkin ja raju ilkeämielinen läpänheitto varsinkin jos se koskee vain yhtä tai muutamaa oppilasta. Ap

Vierailija kirjoitti:

En varmasti voi tietääkkään, mutta uskon vahvasti koska tunnen luokkakavereiden vanhempia ja ovat kuulleet omilta lapsilta ihan samaa ja ovat tuttuja jo vuosien takaa. Oma poika ei myöskään ole koskaan jäänyt kiinni valehtelusta. Ap

Jatkan vielä, että eräälläkin "kiusaamis"tapauksella oli koko luokka ja opettaja silminnäkijöinä. Poika lähti kesken tuntia raivoissaan kotiin ja kertoi äidilleen jutun niin uskomattoman liioiteltuna, ettei monen mielikuvitus pystyisi moiseen. Äitinsä oli siis kiukkua kihisten kertonut tämän eräälle toiselle luokka toverin äidille. Mutta ei edelleenkään suostunut uskomaan miten asiat oikeesti meni, ei kuuntele vaan jyrää päälle.ap

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen: Sitä kun toistuvasti irvaillaan, nauretaan "heitetään läppää", tönitään jne. vitsillä, vaikka tiedetään että kohdetta ei naurata vaan pahoittaa siitä mielensä. Tässä tapauksessa sillä ei ole mitään väliä, mikä on kiusaajien alkuperäinen tarkoitus tai käsitys huumorista: Jos joku ei tykkää, niin silloin se ihminen jätetään rauhaan ja lopetetaan härnääminen.

Itsekkin olin koulukiusattu yläasteella ja nimenomaan kiusaajat ja myös minun kaveritkin vetosi aina siihen että "älä ota niin vakavasti, vitsillä ne vaan" jne. Joo ei tuollaisen jankkaaminen auta yhtään, kun itsellä ne jutut iskee syvälle sieluun. Eikä minusta ollut hauskaa sekään että hakattiin nyrkillä tai huidottiin kirjoja täynnä olevalla repulla päähän.

Uskon että hyvin usein kiusaajatkin oikeasti tietävät kiusaavansa, mutta koska se on heistä niin hauskaa, niin selittelevät sitä "vitsiksi".

Ulkopuolelle jättäminen on hankalampi tapaus, koska oikeasti on ihmisiä jotka ei vain osaa toimia toisten kanssa ja sellaiset jätetään mieluummin omaan rauhaansa. Siis tavallaan yksi ihminen kiusaa kaikkia muita, jos hänen ollaan kontaktissa. Apuahan sellainen ihminen tarvitsee. Mutta erotappa tuostakin sitten kiusaamistilanne ja tällainen "kiusatusta" johtuva tilanne.

Sinulle naurettiin,irvailtiin tönittiin. Sinulta vietiin tavaroita, lyötiin laukulla. Tuo oli tietysti kiusaamista ja aika rankkaakin vielä. Olen pahoillani puolestasi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Aika moni tuntui olevan sitä mieltä, että tässä on nyt kyse kiusaamisesta. Korostan vielä, kun monelle tuntui jääneen epäselväksi, ettei oma poikani ole enää todellakaan uskaltanut sanoa mitään hauskaa sen jälkeen, kun tämä "kiusattu" raivostui. Ja kyse oli aivan hauskasta viattomasta jutusta mistä en olisi itsekään hermostunut, eikä kukaan muu luokan pojista. Ap

"Koska minä en loukkaantuisi, ei kukaan muukaan voi loukkaantua."

Just.

Sinä et voi puhua kaikkien muiden puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse luen kiusaamiseksi ainoastaan väkivaltaisen tai väkivallalla uhkaavan käytöksen sekä toisen julkisen häpäisemisen. Jos väkivallan uhkaa ei ole, niin jokainen pitäköön puolensa. 

Minusta moni muukin asia on kiusaamista, kuten uhkailu ja pilkkaaminen kahden keskenkin ja raju ilkeämielinen läpänheitto varsinkin jos se koskee vain yhtä tai muutamaa oppilasta. Ap

Uhkailu on tottakai kiusaamista ja sitä koitin viestissäni sanoa. Sen sijaan kahden tapahtuva pilkkaaminen ei mielestäni ole kiusaamista ellei siihen liity uhkailua. Toki nämä eivät käytännössä ole toisistaan irrallisia asioita ja usein haukuttu ei uskalla sanoa takaisin. Kuitenkin jos väkivallan tai muun vastaavan uhkaa ei ole, niin ihmisen pitää osata sanoa takaisin. 

Vaikka kiusaaminen on ikävää, niin se toisaalta kuuluu myös ihmisen kasvuun. Näitäkin tunteita pitää oppia käsittelemään. Siten lasten kannattaisi antaa selvittää välit keskenään tiettyyn pisteeseen saakka, eikä heti rynnätä väliin jos riitely alkaa.