Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihme uranaisessa tai varakkaassa naisessa häiritsee miehiä?
11.04.2017 |
Olen raitis, en käy baareissa, en tupakoi, minulla ei ole tatuointeja, en ole koskaan harrastanut yhden yön juttuja, olen kotikeskeinen ja perhekeskeinen arvoiltani. Olen "naisen näköinen" eli pitkähiuksinen, meikkaan hillitysti, ja pukeudun ns. klassisesti, olen normaalipainoinen. Kunnostani huolehdin lenkillä käymällä, tai pyöräilemässä, välillä uimassa. Olen kohtelias ja huomaavainen, rakastavainen ja empaattinen, ja tykkään tehdä asioita miehen mieliksi, en koko ajan myöskään jauha tasa-arvosta. Ihan puhelias olen, en mikään ujo. Mielestäni olen ihan fiksu, ainakin minulla on hyvä yleissivistys ja monesti ihmiset kysyvät minulta neuvoja hankaliin tilanteisiin. Selfieitä en ota enkä somessa roiku. Tykkään tehdä hyvää ruokaa. En valita miehen sukista lattialla enkä kyttää miehen menemisistä. Mielestäni siis olen ihan kelpo nainen. Tottakai minussakin vikoja on, mutta kuvittelisin, että olisi monella tapaa catch. Iältäni olen 35-vuotias, ja itse ajattelisin, että minulle sopisi noin 32-42-vuotiaat miehet.
Mutta. Olen korkeasti palkatussa työssä. Ja urani on minulle tärkeä, panostan siihen paljon, vaikka en ajallisesti enempää kuin 8 tuntia päivässä. Satuin menemään opiskelemaan alalle, joka avasi paljon menestyksen ovia. Lisäksi ikävä kyllä vanhempani ovat jo kuolleet, joten olen perinyt ison omaisuuden heiltä. En kehuskele rahoillani, pikemminkin yritän salata palkkaani ja omaisuuttani. En omista edes hienoa autoa, suurin osa rahoista on sijoitettuna. Mutta kun uramenestykseni ja varallisuuteni selviää tapailukumppani-miehelle, niin hyvin alkaneeseen tapailuun tulee kummallinen pätkäys. Aluksi ollaan tultu tosi hyvin toimeen, ja sitä kemiaakin on, mutta miehen asenne muuttuu jotenkin. Ja moni suhde hiipuu tähän.
Tulkitsen niin, että uranainen ja varakas nainen on huono asia miehen näkökulmasta, vaikka muuten tämä nainen olisi kaikin puolin sopiva ja kiva. Miksi?
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen kotikeskeinen ja perhekeskeinen arvoiltani.
urani on minulle tärkeä, panostan siihen paljon
Valitse toinen.
Miten voisin valita perheen, kun minulla ei ole lapsia eikä omaa perhettä?
En voi valita toista noista, kun ei ole kuin ura. Mielelläni haluaisin kyllä perheen. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Homma menee niin että mua ei todellakaan haittaa jos nainen on hyvin koulutettu. Mutta ongelma on se että tälläiset naiset jostain kumman syystä lykkää ne kaikki kotitehtävätkin miehelle. Vaikka mieskin kävisi töissä. Tuntevat varmaan itsensä uransa takia jotenkin oikeutetulta tälläiseen asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehen rooli parisuhteessa ja miksei yhteiskunnassakin on feminismin jälkimainingeissa murroksessa. Toiset miehet kipuilevat sen kanssa enemmän kuin toiset ja toisilla on edelleen takaraivossa se vanhanaikainen ajatus miehestä elättäjänä. Naisille murros on ollut helpompi, koska sen eteen on tehty hartiavoimin töitä, miehet ovat vasta vähän myöhemmin heränneet siihen että oma rooli pitäisi määritellä uudelleen.
Lyhyemmin sanottuna: feminismi on pilannut maailman.
Roinatan kirjoitti:
Homma menee niin että mua ei todellakaan haittaa jos nainen on hyvin koulutettu. Mutta ongelma on se että tälläiset naiset jostain kumman syystä lykkää ne kaikki kotitehtävätkin miehelle. Vaikka mieskin kävisi töissä. Tuntevat varmaan itsensä uransa takia jotenkin oikeutetulta tälläiseen asiaan.
Tylsää jos olet tavannut vain tuollaisia naisia. Itse ainakin ajattelen, että hommat tehdään puoliksi, vaikka ei nyt yhdestä sukkapyykistä kannata laskea kertoja ja kinata. Jos molemmilla on kiireistä, niin osan hommista voi teettää ulkopuolisella. Mutta jos tuo kuvaamasi on se tyypillinen uranainen, niin sitten kyllä ymmärrän treffikumppanieni ennakkoluulot. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen kotikeskeinen ja perhekeskeinen arvoiltani.
urani on minulle tärkeä, panostan siihen paljon
Valitse toinen.
Miten voisin valita perheen, kun minulla ei ole lapsia eikä omaa perhettä?
En voi valita toista noista, kun ei ole kuin ura. Mielelläni haluaisin kyllä perheen. Ap.
Perheen saat, jos suostut ottamaan perinteisen naisen roolin ja jäämään kotiin muutamaksi vuodeksi lasten kanssa.
Ei se sen vaikeampaa ole.
Tietysti haluan olla kotona kaksi tai neljäkin vuotta kun lapset on pieniä. Ja silloin huolehtia kodista muutenkin miestä enemmän. En minä halua hukata pikkulapsiaikaa töissä olemalla vaan niiden lasten kanssa olemalla. Ei se edes suostumista ole vaan ihan oma haluni.
Miten tällä saan nyt sitten perheen?
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehdi lukea nyt kuin aloitusviestin. Mutta:
Jos itse etsit hyvännäköistä, kouluttautunutta, menestyvää uramiestä, he etsivät niitä sporttisia beibejä.
Et ole tarpeeksi kuuma.
Jos taas kouluttautunutta, mutta humanistisempaa miestä, kirjoituksestasi paistaa jonkinlainen itsekehu.. Olet liian urakeskeinen, kylmä. Tämä voi olla syy.
Vierailija kirjoitti:
En ehdi lukea nyt kuin aloitusviestin. Mutta:
Jos itse etsit hyvännäköistä, kouluttautunutta, menestyvää uramiestä, he etsivät niitä sporttisia beibejä.
Et ole tarpeeksi kuuma.Jos taas kouluttautunutta, mutta humanistisempaa miestä, kirjoituksestasi paistaa jonkinlainen itsekehu.. Olet liian urakeskeinen, kylmä. Tämä voi olla syy.
En etsi humanistimiestä, koska arvomaailmamme ei varmaan osuisi yksiin. En etsi myöskään hyvännäköistä uramiestä, koska en varmaan jaksaisi, jos hän olisi aina töissä, ja tiedän että en ehkä ole sellaisen unelmakumppani. On totta, että en ole se kuumin sporttibeibe. Etsin melko perinteistä turvallista ja vakaata miestä, joka on perhekeskeinen, luotettava ja rehellinen, esimerkiksi juuri se paperitehdastyyppi saattaisi olla minulle sopiva. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Materialistiset arvot, yhteisen ajan puute, stressaantuneisuus ja kireys, työasioiden tuominen kotiin ja sellaiset elämäntapamielytymykset, joihin minulla ei ole varaa. Jos noita puutteita ei ole, niin sitten ei haittaa mikään, mutta pelkästään työlleen omistautuvat ihmiset tapaavat olla vähän rasittavia ihan riippumatta siitä, onko työ hyvin palkattua vai ei.
Mutta kerroinhan, että työni vie minulta vain sen normaalin 8 tuntia päivässä. Eli yhteistä aikaa voin tarjota saman verran kuin oikeastaan kuka tahansa muu. En ole myöskään erityisen stressaantunut enkä omistaudu pelkästään työlleni, kerroinhan että panostan paljon kotiin ja perheeseen. Arvoni ei ole materialistisia, en voi sille mitään että perin ison omaisuuden. En ole sitä kauheasti käyttänyt vaan sijoittanut, koska en koe tarvitsevani kalliita autoja ym. Uraani suhtaudun intohimolla, koska se työ on niin mielenkiintoista, en palkan takia. Ap.
Millä hyväpalkkaisella alalla voi olla voimakkaan urasuuntaunut ja silti tehdä vain kahdeksan tuntia töitä päivässä ja jättää työt kotiin aina työpäivän päätteeksi? En ole tuollaisesta kuullut.
Totta kai urasuuntautuneet ihmiset ovat intohimoisia työstään. Se ei tee niistä omistautumisen lieveilmiöistä yhtään mukavampia kumppanin kannalta.
Jos sinulla ei ole noita puuutteita, niin sitten mikään ei häiritsisi minua urasuuntautuneisuudessasi. Muiden miesten puolesta en voi vastata. -11
No esimerkiksi monen lääkärin palkka on 6000 €, ja työpäivä 8 tuntia, ei päivystystä. Sama koskee erilaisia konsultteja, päälliköitä jne. Toki tuo kuusitonnia ei vielä kamalan hyvä palkka ole, mutta naiselle keskimäärin erittäin hyvä kuitenkin.
Vissiin suhteellista, mutta kyllä mun mielestä toi 6000e/kk on jo tosi hyvä liksa :)
Vierailija kirjoitti:
Mites ap semmoinen skenaario, että tapaisit miehen, joka on sinua selvästi älykkäämpi? Taitaisi heikko työuralle rakennettu itsetunto sortui kuin korttitalo.
Miksi sortuisi? Itseään älykkäämmältä ihmiseltä voi oppia vaikka mitä, ja sellaisen ihmisen kanssa voisi olla hyvinkin mielenkiintoista keskustella. Saisi ainakin uudia näkökulmia omaan maailmankatsomukseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites ap semmoinen skenaario, että tapaisit miehen, joka on sinua selvästi älykkäämpi? Taitaisi heikko työuralle rakennettu itsetunto sortui kuin korttitalo.
:D . Olen tapaillut useampaakin minua paljon älykkäämpää miestä. Minä en ole väitellyt, he olivat tohtoreita, toisella jopa kaksi akateemista alaa takana. Pidin heistä paljon, ja meillä oli loputtomasti hyviä keskusteluita. Mutta muista syistä tapailut eivät jatkuneet. Kenenkään itsetunto ei silti sortunut :D , ei minun eikä heidän. Terve itsetunto ei nimittäin sorru, näennäisesti hyvä itsetunto saattaa kyllä sortua, sellainen itsensä pönkittämisen varaan rakennettu. Ap.
Olivat tohtoreita? Eli itse olet vain maisteri saati kandi? En kyllä itse pidä kandia tai maisteria kovinkaan koulutetuksi, ihan perus akateemisesti koulutettu. Luulin että tässä kyse professoreista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en kertoisi tapailuvaiheessa olevassa suhteessa mitään varallisuudestani. Miksi pitäisi?
No minä kerron rehellisesti silloin kun suoraan kysytään. Oma-aloitteisesti en ota varallisuutta puheeksi. Ap.
Kysytään siis suoraan: paljonko on palkkasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites ap semmoinen skenaario, että tapaisit miehen, joka on sinua selvästi älykkäämpi? Taitaisi heikko työuralle rakennettu itsetunto sortui kuin korttitalo.
:D . Olen tapaillut useampaakin minua paljon älykkäämpää miestä. Minä en ole väitellyt, he olivat tohtoreita, toisella jopa kaksi akateemista alaa takana. Pidin heistä paljon, ja meillä oli loputtomasti hyviä keskusteluita. Mutta muista syistä tapailut eivät jatkuneet. Kenenkään itsetunto ei silti sortunut :D , ei minun eikä heidän. Terve itsetunto ei nimittäin sorru, näennäisesti hyvä itsetunto saattaa kyllä sortua, sellainen itsensä pönkittämisen varaan rakennettu. Ap.
Olivat tohtoreita? Eli itse olet vain maisteri saati kandi? En kyllä itse pidä kandia tai maisteria kovinkaan koulutetuksi, ihan perus akateemisesti koulutettu. Luulin että tässä kyse professoreista.
Aika harvassa on 35-vuotiaat naisprofessorit ;) .
Täällä ap:ta kymmenen vuotta nuorempi nainen ja jo tässä vaiheessa olen tehnyt päätöksen, etten ala enää esittää yhtään avuttomampaa tai tyhmempää mitä olen. Olen ihan fiksu ja tykkään opiskella, saatan vielä vaihtaa alaa toiselle. Uskon oikeaan rakkauteen, siihen kaiken kestävään. Ja outo juttu minusta jos ei työntekoa kestä. Kyllä ne kotityötkin sitten jakaantuu jos toisistamme välitetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä ap:ta kymmenen vuotta nuorempi nainen ja jo tässä vaiheessa olen tehnyt päätöksen, etten ala enää esittää yhtään avuttomampaa tai tyhmempää mitä olen. Olen ihan fiksu ja tykkään opiskella, saatan vielä vaihtaa alaa toiselle. Uskon oikeaan rakkauteen, siihen kaiken kestävään. Ja outo juttu minusta jos ei työntekoa kestä. Kyllä ne kotityötkin sitten jakaantuu jos toisistamme välitetään.
Niin en oikein ymmärrä niitä neuvoja, että fiksun naisen pitäisi esittää tyhmempää ja tarvitsevaisempaa kuin on, jotta saisi pidettyä miehen. Entä sitten kun miehelle paljastuukin totuus? Nainenhan näyttää miehen silmissä sitten valehtelijalta.
Sinussa ei ole mitään vikaa. Et vain ole kohdannut sopivaa kumppania. Ethän rajaa pois toisella kierroksella olevia miehiä? Heistä löytyy monta itsenäistä, "oman rahan" naista arvostavaa uratykkiä.
Vierailija kirjoitti:
Sinussa ei ole mitään vikaa. Et vain ole kohdannut sopivaa kumppania. Ethän rajaa pois toisella kierroksella olevia miehiä? Heistä löytyy monta itsenäistä, "oman rahan" naista arvostavaa uratykkiä.
En alunperin rajannut pois niitä miehiä, jolla on jo lapsia. Yhtä sellaista olen tapaillutkin. Mutta kävi ilmi, että hänen mielestä minun olisi pitänyt jo seurustelun alkuvaiheessa kustantaa hänen lapsilleen kaikenlaista, kuten matkoja ym, niin en oikein pitänyt siitä asetelmasta. Kustannan jos omasta halustani haluan kustantaa, mutta en tykkää siitä että rahojani pyydetään. Lähtökohtaisesti haluan lapsettoman miehen, koska itsekin olen lapseton. Vähintään sen miehen pitäisi haluta vielä lapsia (lisää). Ap.
Samaa mieltä. Niinhän se pitäisikin mennä että tasapuolisesti hoidetaan kaikki asiat. Mutta totta ei sitä nyt ehkä sukkia pidä mennä laskemaan. Mutta noin muuten molemmat tekee sen mitä pystyy työn lisäksi.
Ap:sta huokuu seksuaalinen kylmyys, se on huono lähtökohta parisuhteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ap:ta kymmenen vuotta nuorempi nainen ja jo tässä vaiheessa olen tehnyt päätöksen, etten ala enää esittää yhtään avuttomampaa tai tyhmempää mitä olen. Olen ihan fiksu ja tykkään opiskella, saatan vielä vaihtaa alaa toiselle. Uskon oikeaan rakkauteen, siihen kaiken kestävään. Ja outo juttu minusta jos ei työntekoa kestä. Kyllä ne kotityötkin sitten jakaantuu jos toisistamme välitetään.
Niin en oikein ymmärrä niitä neuvoja, että fiksun naisen pitäisi esittää tyhmempää ja tarvitsevaisempaa kuin on, jotta saisi pidettyä miehen. Entä sitten kun miehelle paljastuukin totuus? Nainenhan näyttää miehen silmissä sitten valehtelijalta.
No en kyllä ihan noinkaan ajattele. Jos on oikeasti kemiaa niin minusta keskustelunaiheet tulevat aika luonnostaan ja on kivaa, eikä kummalakaan pitäisi olla tarvetta kilpailla tai jotenkin pönkittää itseään. Eikö se ole tylsää ja väsyttävää.
82
Nyt en ymmärtänyt kysymystä? Kuka puhui friend-zonesta? Ap.