Mikä ihme uranaisessa tai varakkaassa naisessa häiritsee miehiä?
Olen raitis, en käy baareissa, en tupakoi, minulla ei ole tatuointeja, en ole koskaan harrastanut yhden yön juttuja, olen kotikeskeinen ja perhekeskeinen arvoiltani. Olen "naisen näköinen" eli pitkähiuksinen, meikkaan hillitysti, ja pukeudun ns. klassisesti, olen normaalipainoinen. Kunnostani huolehdin lenkillä käymällä, tai pyöräilemässä, välillä uimassa. Olen kohtelias ja huomaavainen, rakastavainen ja empaattinen, ja tykkään tehdä asioita miehen mieliksi, en koko ajan myöskään jauha tasa-arvosta. Ihan puhelias olen, en mikään ujo. Mielestäni olen ihan fiksu, ainakin minulla on hyvä yleissivistys ja monesti ihmiset kysyvät minulta neuvoja hankaliin tilanteisiin. Selfieitä en ota enkä somessa roiku. Tykkään tehdä hyvää ruokaa. En valita miehen sukista lattialla enkä kyttää miehen menemisistä. Mielestäni siis olen ihan kelpo nainen. Tottakai minussakin vikoja on, mutta kuvittelisin, että olisi monella tapaa catch. Iältäni olen 35-vuotias, ja itse ajattelisin, että minulle sopisi noin 32-42-vuotiaat miehet.
Mutta. Olen korkeasti palkatussa työssä. Ja urani on minulle tärkeä, panostan siihen paljon, vaikka en ajallisesti enempää kuin 8 tuntia päivässä. Satuin menemään opiskelemaan alalle, joka avasi paljon menestyksen ovia. Lisäksi ikävä kyllä vanhempani ovat jo kuolleet, joten olen perinyt ison omaisuuden heiltä. En kehuskele rahoillani, pikemminkin yritän salata palkkaani ja omaisuuttani. En omista edes hienoa autoa, suurin osa rahoista on sijoitettuna. Mutta kun uramenestykseni ja varallisuuteni selviää tapailukumppani-miehelle, niin hyvin alkaneeseen tapailuun tulee kummallinen pätkäys. Aluksi ollaan tultu tosi hyvin toimeen, ja sitä kemiaakin on, mutta miehen asenne muuttuu jotenkin. Ja moni suhde hiipuu tähän.
Tulkitsen niin, että uranainen ja varakas nainen on huono asia miehen näkökulmasta, vaikka muuten tämä nainen olisi kaikin puolin sopiva ja kiva. Miksi?
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Minulle yksi ex valitti, että en tarvitse miestä mihinkään. Ansaitsen omat rahani, omistan asuntoni, huollatan autoni ja hoidan itse pikkurempat kotonani. Miehen mielestä oli erittäin paha, että en tarvinnut häntä mihinkään, koska jos kyllästyn, voin erota samantien. Yritin selittää, että eikö ole paljon parempi että en tarvitse häntä, mutta silti valitsen olla hänen kanssaan joka päivä. Ei kuulemma ollut. En minä haluaisi seurustella ihmisen kanssa, joka on kanssani vain siksi että tarvitsee minua/rahojani/asuntoni. Suhde päättyi minun aloitteestani, koska mies muuttui todella kontrolloivaksi ja mustasukkaiseksi.
Kiitos sinulle, kiva että joku ymmärtää tilanteen. Juuri nuo samat sanat olen kuullut miehiltä monta kertaa. Että en kuulemma tarvitse miestä mihinkään, siksi kanssani ei voi olla. Olen aina vastannut, että tottakai tarvitsen, rakastamiseen ja rakkauden saamiseen ja henkiseen asioiden jakamiseen ja yhdessäoloon ja sellaiseen henkiseen tukeutumiseen puolin ja toisin. Mutta tämä ei ole kuulemma riittänyt. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen kotikeskeinen ja perhekeskeinen arvoiltani.
urani on minulle tärkeä, panostan siihen paljon
Valitse toinen.
Niin, jos olet nainen. Mies saa molemmat, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. Jos satuit lukemaan aloitusviestini, niin varmasti huomasit, että siinä jo kirjoitin, että tietysti minussa on myös vikoja. Kuten meissä jokaisessa.
Mutta silti ainoat syyt mitä keksit miksi miehet eivät sinusta ole kiinnostuneita olivat molemmat itsesi ylistämistä? Ehkä oletkin vain liian täynnä itseäsi?
Aloittajahan sanoi jo, että tieto hänen varallisuudestaan ja hyväpalkkaisesta työstään on se asia, joka muutti miesten suhtautumista. -11
Olet sosiaalisesti sellaisessa asemassa, että katsot voivasi valita itsellesi juuri täydellisesti sopivan kumppanin. Et halua tyytyä mihinkään vähempään, eikä se varmaan kannatakaan. Itse olen mies ja en henkilökohtaisesti näe naisen menestystä mitenkään huonona asiana, olen itsekin hyvin toimeentuleva ja hyvässä asemassa. Minua kiinnostaa se nainen itsessään ei sen naisen rahat tai tittelit, ja jos pitäisi valita rakkauden tai rahan välillä, valitsisin aina rakkauden. Se ei tosin haittaisi jos sillä rakkaalla olisi myös asiat kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen...kuinka paljon käytät tuota lausetta? Ja millaisissa tilanteissa sinä puhut rahasta? Taloudelliset asiat on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen asia.
Selvyyden vuoksi aloitusviestissäni käytin "minä olen.." -lausetta paljon, jotta voisin kuvata tilanteeni. En live-elämässä jauha itsestäni, enemmän kyselen muilta ihmisiltä heistä. Yritän vältellä rahasta puhumista, mutta jos mies vaikkapa kysyy paljonko palkkani on niin kyllä kerron sen tekemättä asiasta isompaa numeroa, koska en näe syytä valehdellakaan asiasta. Ap.
Ihan OT. Ex:ni käytti perusteena pettämiselleen sitä, että " toinen nainen tarvitsi häntä enemmän kuin minä " (WTF?).
Vierailija kirjoitti:
Sinussa nyt vaan ei ole sattunut olemaan sellaista persoonallisuutta, mihin kukaan olisi rakastunut. Vaikutat aika kylmältä ja analyyttiseltä ihmiseltä, eikä siinä ole mitään pahaa, olen itsekin sellainen. Minä olen tosin omasta halustani sinkku.
Analyyttinen ihminen varmasti olenkin, olen saanut teknillis-tieteellisen koulutuksen, ja se in varmaan muokannut ajatteluani. Ymmärrän, että se voi ensituntumalta vaikuttaa myös kylmältä se analyyttisyys, mutta en koe olevani mitenkään kylmä. Ap.
Olen ikähaarukkaasi sopiva, itsestäni huolta pitävä, suhteellisen komea mies. Urheilen ja liikun säännöllisesti, en kuitenkaan ns 24/7. Syön terveellistä ja monipuolista ruokaa. Käyn leffassa, teatterissa, matkoilla, veneilemässä, retkeilemässä ja vaeltamassa. En juo juurikaan alkoholia, ehkä sen punaviinilasillisen tai kahvikonjakin joskus. En myöskään polta.
Olen kolmivuorotyössä paperitehtaalla.
Lähtisitkö ap joskus treffeille kanssani?
Kuulostat juuri sellaiselta tylsältä , joka yrittää olla liian aikuinen ja liian jotakin...mikä ei ole sinun määrittelemään stereotyypistä naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Materialistiset arvot, yhteisen ajan puute, stressaantuneisuus ja kireys, työasioiden tuominen kotiin ja sellaiset elämäntapamielytymykset, joihin minulla ei ole varaa. Jos noita puutteita ei ole, niin sitten ei haittaa mikään, mutta pelkästään työlleen omistautuvat ihmiset tapaavat olla vähän rasittavia ihan riippumatta siitä, onko työ hyvin palkattua vai ei.
Mutta kerroinhan, että työni vie minulta vain sen normaalin 8 tuntia päivässä. Eli yhteistä aikaa voin tarjota saman verran kuin oikeastaan kuka tahansa muu. En ole myöskään erityisen stressaantunut enkä omistaudu pelkästään työlleni, kerroinhan että panostan paljon kotiin ja perheeseen. Arvoni ei ole materialistisia, en voi sille mitään että perin ison omaisuuden. En ole sitä kauheasti käyttänyt vaan sijoittanut, koska en koe tarvitsevani kalliita autoja ym. Uraani suhtaudun intohimolla, koska se työ on niin mielenkiintoista, en palkan takia. Ap.
Millä hyväpalkkaisella alalla voi olla voimakkaan urasuuntaunut ja silti tehdä vain kahdeksan tuntia töitä päivässä ja jättää työt kotiin aina työpäivän päätteeksi? En ole tuollaisesta kuullut.
Totta kai urasuuntautuneet ihmiset ovat intohimoisia työstään. Se ei tee niistä omistautumisen lieveilmiöistä yhtään mukavampia kumppanin kannalta.
Jos sinulla ei ole noita puuutteita, niin sitten mikään ei häiritsisi minua urasuuntautuneisuudessasi. Muiden miesten puolesta en voi vastata. -11
Vierailija kirjoitti:
Ihan OT. Ex:ni käytti perusteena pettämiselleen sitä, että " toinen nainen tarvitsi häntä enemmän kuin minä " (WTF?).
Tulee mieleen joulunalusaika pari vuotta sitten. Tapailin erästä miestä silloin. Ja olisin halunnut laittaa pihaani jouluvaloja niihin pensaisiin ja aitaan. Olin ostanutkin muutamat ulkovalot, ja puhuin miehelle, että olisipa kiva saada piha nätiksi. No mitä teki mies? Hän meni ripustamaan eräälle sinkkunaiselle sen naisen pihaan valoja auttaakseen sitä naista, ja minä en saanut apua, koska kuulemma selviäisin asiasta yksinkin, mutta tuo nainen oli niin söpö kun se tarvitsi miestä avuksi. Ap.
Asutko pääkaupunkiseudulla tai Turussa? Jos et, muuta. Löytyy paljon enemmän vapaamielisiä miehiä, joille naisen menestys ei ole uhka vaan upea lisä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan OT. Ex:ni käytti perusteena pettämiselleen sitä, että " toinen nainen tarvitsi häntä enemmän kuin minä " (WTF?).
Saman on sanonut minulle rakas entinen puolisoni. Sen jälkeen ole oppinut tekemään asioita rintarinnan puolisoni kanssa kumpikin omia vahvuuksia käyttäen, enkä ole yrittänyt olla kaikessa hyvä tai yrittänyt olla suhteessa miestäni parempi.
Vierailija kirjoitti:
Olen ikähaarukkaasi sopiva, itsestäni huolta pitävä, suhteellisen komea mies. Urheilen ja liikun säännöllisesti, en kuitenkaan ns 24/7. Syön terveellistä ja monipuolista ruokaa. Käyn leffassa, teatterissa, matkoilla, veneilemässä, retkeilemässä ja vaeltamassa. En juo juurikaan alkoholia, ehkä sen punaviinilasillisen tai kahvikonjakin joskus. En myöskään polta.
Olen kolmivuorotyössä paperitehtaalla.
Lähtisitkö ap joskus treffeille kanssani?
Kuulostat mukavalta mieheltä. Kiva, ettet urheile 24/7, sillä en minäkään, itse liikun enemmän ilon vuoksi kuin vartalon muokkaamisen vuoksi. Retkeily ja vaeltaminen ja matkustelu olisi minullekin mieluisia, hyvin voisin lähteä niitä tekemään, myös veneily kuulostaa kivalta. Meillä varmaan riittäisi puhuttavaa työjutuistakin, kun sinäkin olet teknisemmällä alalla, se olisi hyvä asia, uskon että ymmärtäisimme toistemme töitä. Voisin hyvinkin harkita treffejä kanssasi. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Materialistiset arvot, yhteisen ajan puute, stressaantuneisuus ja kireys, työasioiden tuominen kotiin ja sellaiset elämäntapamielytymykset, joihin minulla ei ole varaa. Jos noita puutteita ei ole, niin sitten ei haittaa mikään, mutta pelkästään työlleen omistautuvat ihmiset tapaavat olla vähän rasittavia ihan riippumatta siitä, onko työ hyvin palkattua vai ei.
Mutta kerroinhan, että työni vie minulta vain sen normaalin 8 tuntia päivässä. Eli yhteistä aikaa voin tarjota saman verran kuin oikeastaan kuka tahansa muu. En ole myöskään erityisen stressaantunut enkä omistaudu pelkästään työlleni, kerroinhan että panostan paljon kotiin ja perheeseen. Arvoni ei ole materialistisia, en voi sille mitään että perin ison omaisuuden. En ole sitä kauheasti käyttänyt vaan sijoittanut, koska en koe tarvitsevani kalliita autoja ym. Uraani suhtaudun intohimolla, koska se työ on niin mielenkiintoista, en palkan takia. Ap.
Millä hyväpalkkaisella alalla voi olla voimakkaan urasuuntaunut ja silti tehdä vain kahdeksan tuntia töitä päivässä ja jättää työt kotiin aina työpäivän päätteeksi? En ole tuollaisesta kuullut.
Totta kai urasuuntautuneet ihmiset ovat intohimoisia työstään. Se ei tee niistä omistautumisen lieveilmiöistä yhtään mukavampia kumppanin kannalta.
Jos sinulla ei ole noita puuutteita, niin sitten mikään ei häiritsisi minua urasuuntautuneisuudessasi. Muiden miesten puolesta en voi vastata. -11
No esimerkiksi monen lääkärin palkka on 6000 €, ja työpäivä 8 tuntia, ei päivystystä. Sama koskee erilaisia konsultteja, päälliköitä jne. Toki tuo kuusitonnia ei vielä kamalan hyvä palkka ole, mutta naiselle keskimäärin erittäin hyvä kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ikähaarukkaasi sopiva, itsestäni huolta pitävä, suhteellisen komea mies. Urheilen ja liikun säännöllisesti, en kuitenkaan ns 24/7. Syön terveellistä ja monipuolista ruokaa. Käyn leffassa, teatterissa, matkoilla, veneilemässä, retkeilemässä ja vaeltamassa. En juo juurikaan alkoholia, ehkä sen punaviinilasillisen tai kahvikonjakin joskus. En myöskään polta.
Olen kolmivuorotyössä paperitehtaalla.
Lähtisitkö ap joskus treffeille kanssani?
Kuulostat mukavalta mieheltä. Kiva, ettet urheile 24/7, sillä en minäkään, itse liikun enemmän ilon vuoksi kuin vartalon muokkaamisen vuoksi. Retkeily ja vaeltaminen ja matkustelu olisi minullekin mieluisia, hyvin voisin lähteä niitä tekemään, myös veneily kuulostaa kivalta. Meillä varmaan riittäisi puhuttavaa työjutuistakin, kun sinäkin olet teknisemmällä alalla, se olisi hyvä asia, uskon että ymmärtäisimme toistemme töitä. Voisin hyvinkin harkita treffejä kanssasi. Ap.
Et todellakaan voisi harkita treffejä tuon miehen kanssa. Hän on duunari, sinä menestynyt, akateeminen uranainen.
Vierailija kirjoitti:
Oletko harkinnut lenkkeilyn tai jonkin urheiluharrastuksen aloittamista? Naisilla nimittäin omaisuus ei kompensoi vatsamakkaroita.
Luetteko te ollenkaan näitä aloitusviestejä?? Ap kirjoittaa jo aloituksessa, että hän lenkkeilee, pyöräilee ja käy uimassa, ja on normaalipainoinen. Vai onko vain pakko joka paikkaan päästä haukkamaan naisia???
Hyvä vanhempi ei tee nousukiitoista uraa perheensä kustannuksella. Olit mies tai nainen, vain toisessa voi olla hyvä.
Minä myönnän "pelkääväni" uranaisia. Oman pienen otantani mukaan, he ovat usein pelottavia, kunnianhimoisia ja itsevarmoja. En ole itse lainkaan sellainen, joten ahdistun heidän seurassaan. En tosin ole mies, mutta ehkä moni mies kokee samalla tavalla. Samalla tietenkin ihailen uranaisia, mutta en tunne oloani luontevaksi heidän seurassaan. Korostan edelleen, että oma otantani on hyvin suppea.
Tarvitset miehen, jonka asema yhteiskunnassa vastaa omaasi ja jotka eivät hätkähdä kunnianhimoista naista. Totuus kuitenkin on, että tiettyssä asemassa oleviin ihmisiin liitetään tietyntyyppisiä piirteitä. Moni mies (ei kaikki) hakee naisesta varmaan sellaista lempeyttä ja pehmeyttä (kiva/mukava), eivätkä koe, että urallaan pitkälle edennyt ihminen täyttäisi näitä kriteereitä.
Minä olen...kuinka paljon käytät tuota lausetta? Ja millaisissa tilanteissa sinä puhut rahasta? Taloudelliset asiat on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen asia.