Lue keskustelun säännöt.
Ystävä "piilo"pilkkaa minua
11.04.2017 |
Otsikko on ehkä vähän huono, mutta mielestäni kuvaa tilannetta ihan hyvin! :D Tai piilovittuilee minulle, jos suoraan sanotaan.
Kerron muutamia esimerkkejä, koska haluaisin tietää miksi joku käyttäytyy näin. Ja ollaan oltu ystäviä 20 vuotta, eli lapsesta asti!
Minulla on tavallaan liukuvärjätty tukka. Ihan sama onko se muodissa vai ei, itse tykkään. Oltiin kaupungilla yksi päivä ja vastaan tuli tyttö jolla oli melko samanlainen tukka kuin itselläni. Ystäväni sitten piti kauhean puheen, että miten järkyttävä tukka voi ihmisellä olla, siis tosi noloo, eihän tommonen oo enää yhtään muodissa.
Kerran minulla oli vähän revityt farkut jalassa. Siis ihan muutama reikä, vaikkei nyt varmaan IN olekaan. Oltiin vaatekaupassa ja siellä oli minun farkkujani muistuttavat housut. Taas se alkoi. "Huoh, miten kukaan kehtaisi pitää tämmösiä? Ymmärrän jos ois kunnolla revityt, mutta hyi että nää on rumat! En ikinä laittais näitä jalkaan, tosi säälittävän näköiset".
Ja vielä yksi :D Tapasin avomieheni Tinderissä. Ehkä se on vähän noloa, mutta ihan sama. Ystävälläni myös oli/on Tinder, mutta sekin on ilmeisesti ihan syöpä sovellus. "En ikinä kehtais alkaa seurustelemaan kenekään kanssa, jonka oon tavannu Tinderissä. Ois vaan niin nöyryyttävää ettei oikeesti muualta löydä miestä".
Miksi joku on tämmöinen? Joo, kiva että on mielipiteitä, mutta välillä tuntuu, että toinen haluaa vaan loukata.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Minä kuuntelin tuollaista lähes 30v.! Olihan niitä hyviäkin hetkiä, mutta aina jossain vaiheessa piti päästä vähän kuittaamaan ja mollaamaan. Aloin huomaamaan, ettei ole enää halua kaveerata tämän ihmisen kanssa, kun pelkäsin puhelimen soidessa josko hän sieltä taas soittaa. Niinpä katkaisin välini tähän ns. ystävääni ja täytyy sanoa, etten ole päivääkään häntä kaivannut! Surullista, mutta totta.
Ehkä se oppi teidänkin suhteesta jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tee päiväsi paras päätös juuri nyt. Oikeasti. Heivaat noin ilkeän tyypin vaan kokonaan elämästäsi. Jätin kaksi tuollaista "ystävää" pikkuhiljaa, nyt ovat kokonaan poissa elämästäni. Lakkasin ottamasta yhteyttä ja tapaamisaikaa ei löytynyt, ymmärsivät kai lopulta.
Jep, olisi ollut rakentavampaa pistää kerralla poikki, mutta ei mulla riittänyt enää empatiaa ilkimyksille, joiden mielestä kaikki mun asiat oli vähäpätöisiä ja mielenkiinnottomia ja heidän elämänsä/ilonsa/surunsa/vaivansa maailman tärkeimpiä ja dramaattisia.
P
Mä olen tekemässä myös saman just nyt.
Mulle vaan kävi niin, että jotain kylmeni sisälläni, kun toinen vaan puhuu itsestään, eikä asiani tai elämäni kiinnosta häntä vähääkään, vaahtoaa vaan omia juttujaan koko ajan. Ei, ei enää tätä. Hyvästi ""ystävä"".Oletkos miten paljon osottanu mielenkiintoa ystäväs asioita kohtaan? Josko se tuputus johtuu ihan siitä. Ihmiselle on tärkeää tulla kuulluksi.
No kyllä kuule olen. Vuosikausia. Olen kuunnellut, tukenut, jakanut ilot ja surut ja vielä kerran tukenut. Lainannut rahaakin. Toivonut, että minunkin vuoroni tulee joskus tulla kuulluksi, mutta asetelma meni vinksalleen, eikä se siitä korjaannu. Kyllä olen asian kunnolla miettinyt, ja kuten itsekin sanoit, ihminen kaipaa tulla kuulluksi, nimittäin minä.
Vaikeaa ulkopuolisena sanoa minkälainen ihmissuhde teillä on ollut..
Joo en pyytänytkään siihen mitään kommenttia.
Kuulostat ihmiselle josta itse en pitäis.
No kuule veit sanat suustani, kiitos aivan samoin mulla sun suhteesi :)
Äh ei kun anteeksi tuota viimeistä kommenttiani. Ei ollut kiva sanoa noin, otan takaisin. Emmehän me tunne toisiamme. Olen vain vähän herkkänä tälle aiheelle, kun olen niin pahasti pettynyt ystävääni.
Se ei ollut tietenkään Sinun syytäsi.
Mukavaa päivänjatkoa sinulle, tuntematon :)
En ottanut itseeni, ethän edes tunne mua. Sitä samaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Jos joku haluaa kertoa mulle paljon elämästään, otan sen joko niin et toinen on vaan lärppä, joka on mukavaa tiettyyn rajaan asti tai sitten hän luottaa muhun. Nämä on niin tapauskohtasia juttuja. Ilmaseks terapeutiks joka on tavoitettavissa 24/7 ei kenenkään pidä ryhtyä.
Täältä sivusta, olen samaa mieltä. Ei tämä ole mustavalkea asia, mutta usein nämä hyväksikäyttäjät kyllä ovat jo kaukana sieltä harmaalta alueelta. Ystävyyden alussa sitä helposti sietää enemmän epätasapainoa eikä ehkä huomaa sitä itsekään, mutta kyllä se kuukausien ja vuosien myötä näkyy, jos kaveruus ei ole tasapainossa.
Jos miettii vaikka puoli vuotta taaksepäin, niin on helppo huomata mitä on itse "antanut" (en tarkoita konkreettisesti, vaan esim. tukea, kuuntelevaa korvaa, neuvoja, empatiaa jne), ja mitä on taas itse "saanut". Jos huomaa että aina on itse se joka kuuntelee ja tsemppaa, ja omiin juttuihin toinen enintään sanoo ":D" tai ":(" jonka jälkeen vaihtaa takaisin omiin juttuihinsa, niin eihän se mitään ystävyyttä ole. Se on nimenomaan sitä, että on itse joutunut ilmaisen 24/7 tukihenkilön rooliin. Ja sellaiseksi ei kannata kenenkään ryhtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikänen sä olet kun käytät revityjä farkkuja?
Onko niihin joku ikäraja?
Minä olen 45 ja käytän revittyjä farkkuja.
Onko ikäni oikea vai väärä revityille farkuille?
Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen. Aion käyttää niitä jatkossakin riippumatta siitä "sopiiko" ne mun ikäiselle.Lähes viiskymppinen haahka pukeutuu epätoivoissaan kuin teinityttö! Juuri tämä on ongelma suomalaisissa naisissa. Tyylitaju puuttuu Ja käytöskin kuin 15-vuotiaalla.
Itse hankin Aasiasta laatunaisen.
Ja sitä sitten täällä kehuskelet!? Tuo se vasta on säälittävää!
"Sä et näyttäis viis vuotta ikäistäs vanhemmalta jos lihoisit pari kiloa".
Rupes kuulemma harrastamaan myöhemmin fitnessiä, tuo sohvapotaatti"ystäväni".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mullakin OLI tuollainen kaveri.. Vieläkin ihmettelee, miksi en halua pitää yhteyttä.
Samat sanat!
Äh ei kun anteeksi tuota viimeistä kommenttiani. Ei ollut kiva sanoa noin, otan takaisin. Emmehän me tunne toisiamme. Olen vain vähän herkkänä tälle aiheelle, kun olen niin pahasti pettynyt ystävääni.
Se ei ollut tietenkään Sinun syytäsi.
Mukavaa päivänjatkoa sinulle, tuntematon :)