Mies sanoi että isyysloma on hänelle pieni irtiotto perheestä ja lähtee lomalle

Minne on miehesi menossa? Prahassa on miehen hyvä purkaa paineita, voin perheellisenä miehenä suositella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette oo tosissanne. Minäpä kerron mitä minun mieheni teki esikoisen syntymän jälkeen, kun oli 7 viikkoa meidän kanssa kotona (3isyyslomaa + 4 kesälomaa). Se teki alkuun aivan kaiken! Mies teki ruuat, siivosi, pyykkäsi. Se pesi vauvan pyllyn, vaihtoi vaipat ja nosti mulle imetettäväksi ja sen jälkeen röyhtäytti. Se siirsi vauvan, kun piti vaihtaa rintaa ja laittoi minulle tyynyjä tueksi. Koska joo, olin todella kipeä synnytyksen jälkeen. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt hakea sairaslomaa (että isä olisi voinut pitää äitiysloman ajan vanhempainvapaana), mutta ei sitä tajuttu, kun edelliset 9 kk oli hoettu että raskaus ei ole sairaus...

Mutta pointtina, että monet ihan oikeasti tarvitsee sitä puolisoa avuksi ,vaikkei ihan näin paha tilanne olisikaan

Naislapsien ja prinsessojen ei tulisi lisääntyä. Todistit sen ulinallasi.

Estääkö ei-prinsessuus esim sektioon joutumisen, 4. asteen repeämät tai allergisen lapsen tai koliikkivauvan saamisen?

Olen itse läpikäynyt leikkauksen, josta palstamammat ulisisivat seuraavat 500 vuotta. Yksi synnytys olisi sen rinnalla kuin leivän voitelemista.

Eihän tässä ole lainkaan kyse pelkästään fyysisestä toipumisesta vaan radikaalisti uudenlaisesta elämäntilanteesta molemmille vanhemmille sekä siitä, että isän ja vauvan välimme on erittäin tärkeää luoda vankka suhde alusta saakka. Ja ottaen huomioon että isät ovat yleensä töissä vauvavuoden niin isyysloma on tässä avainasemassa. Ja normaali isä haluaa olla mahdollisimman paljon vauvansa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette oo tosissanne. Minäpä kerron mitä minun mieheni teki esikoisen syntymän jälkeen, kun oli 7 viikkoa meidän kanssa kotona (3isyyslomaa + 4 kesälomaa). Se teki alkuun aivan kaiken! Mies teki ruuat, siivosi, pyykkäsi. Se pesi vauvan pyllyn, vaihtoi vaipat ja nosti mulle imetettäväksi ja sen jälkeen röyhtäytti. Se siirsi vauvan, kun piti vaihtaa rintaa ja laittoi minulle tyynyjä tueksi. Koska joo, olin todella kipeä synnytyksen jälkeen. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt hakea sairaslomaa (että isä olisi voinut pitää äitiysloman ajan vanhempainvapaana), mutta ei sitä tajuttu, kun edelliset 9 kk oli hoettu että raskaus ei ole sairaus...

Mutta pointtina, että monet ihan oikeasti tarvitsee sitä puolisoa avuksi ,vaikkei ihan näin paha tilanne olisikaan

Naislapsien ja prinsessojen ei tulisi lisääntyä. Todistit sen ulinallasi.

Estääkö ei-prinsessuus esim sektioon joutumisen, 4. asteen repeämät tai allergisen lapsen tai koliikkivauvan saamisen?

Olen itse läpikäynyt leikkauksen, josta palstamammat ulisisivat seuraavat 500 vuotta. Yksi synnytys olisi sen rinnalla kuin leivän voitelemista.

Kerropa meille tarkemmin mikä tämä leikkaus oli. Oliko luomenpoistoa isompi operaatio?

Niin ja hoisitko siis tämän leikkauksen jälkeen yksinäsi vastasyntynyttä vai saitko parantua rauhassa? Vai miten tuo liittyy aiheeseen mitenkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies joka pitäisi tylsänä sitä että joutuu katselemaan vastasyntynyttä omaa vauvaa ja sitä imettävää äitiä ja jolla ei tulisi mieleenkään itse sylitellä ja kannella lasta saati osallistua muutenkaan, ei edes ansaitsisi lasta. Tuollainen tapausta saisi ihan vapaasti lähteä poikien kanssa viettämään hauskaa aikaa isyyslomaksi ja samalla loppuelämäksi. Jos oma lapsi ja vaimo kiinnostaa noin vähän, niin miksi ihmeessä siihen perhe-elämään on ryhtynyt? Ei menisi jatkoon mun elämässä vaan tiet erkanisi ihan satavarmasti.

Kuka äiti haluaa 24/7 miehen tuijottamaan tekemisiään?

Toiseksi vastasyntyneen kanniskelu koko ajan on hyvä alku elämälle, jossa vauva ei osaa nukahtaa, jos ei ole jonkun sylissä. Harva isä voi jäädä kotiin koko äitiysloman ajaksi, joten kokoaikaiseen sylittelyyn totutettu vauva on pelkkä karhunpalvelus äidille.

Mitä ihmettä oikein sössötät? Kyllä sitä pientä vauvaa kuule kuuluu sylitellä, miten ihmeessä kiintymyssuhde ikinä voi kehittyä ilman??

Miten äiti pärjää vauvan kanssa yksinään isyyloman jälkeen, jos vauvaa on sylitelty 24 h/vrk?

No esimerkiksi minä olin ehtinyt kolmessa viikossa toipua sektiosta hädin tuskin vessaan pääsevästä uikuttajasta täysin oireettomaksi, vauva oli nostanut painoa niin ettei tarvinnut herättää yölläkin 2 h välein syömään vaan söi jo lapsentahtisesti, ja 2 vk turvaraja ulkoiluun oli jo takana niin päästiin tarvittaessa kauppaankin. Ihan vaan niitä ilmeisimpiä eroja mainitakseni.

Minä olin toipunut sektiosta jo kotiinlähtöpäivänä, vauva oli terve ja söi hyvin, pakkasta ei ollut ja totesin, että lapsen saaminen on täysin normaali asia, ei mikään sairaus. Tietenkin äiti saa elämästään hankalan, jos ajattelee kuten sinä, mutta eivät kaikki kuvittele, että lapsen saaminen on niin iso asia, että yhtä vauvaa kannistelemaan tarvitaan 2 aikuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette oo tosissanne. Minäpä kerron mitä minun mieheni teki esikoisen syntymän jälkeen, kun oli 7 viikkoa meidän kanssa kotona (3isyyslomaa + 4 kesälomaa). Se teki alkuun aivan kaiken! Mies teki ruuat, siivosi, pyykkäsi. Se pesi vauvan pyllyn, vaihtoi vaipat ja nosti mulle imetettäväksi ja sen jälkeen röyhtäytti. Se siirsi vauvan, kun piti vaihtaa rintaa ja laittoi minulle tyynyjä tueksi. Koska joo, olin todella kipeä synnytyksen jälkeen. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt hakea sairaslomaa (että isä olisi voinut pitää äitiysloman ajan vanhempainvapaana), mutta ei sitä tajuttu, kun edelliset 9 kk oli hoettu että raskaus ei ole sairaus...

Mutta pointtina, että monet ihan oikeasti tarvitsee sitä puolisoa avuksi ,vaikkei ihan näin paha tilanne olisikaan

Sulla on ihana mies.

Mies on kyllä ihana <3 Mutta toisaalta en olisi hänen kanssaan lähtenyt perhettä perustamaan, jos en olisi voinut luottaa, että hän pitää minusta ja perheestämme huolta silloin kun sitä eniten tarvitsemme. Jos olisi lähtenut rilluttelemaan tilanteessa, jossa minä en pysty nostamaan vauvaa ja juuri ja juuri pääsen vessaan, olisi kyllä äkkiä ollut entinen puoliso...

t.62

Vierailija kirjoitti:

Mies joka pitäisi tylsänä sitä että joutuu katselemaan vastasyntynyttä omaa vauvaa ja sitä imettävää äitiä ja jolla ei tulisi mieleenkään itse sylitellä ja kannella lasta saati osallistua muutenkaan, ei edes ansaitsisi lasta. Tuollainen tapausta saisi ihan vapaasti lähteä poikien kanssa viettämään hauskaa aikaa isyyslomaksi ja samalla loppuelämäksi. Jos oma lapsi ja vaimo kiinnostaa noin vähän, niin miksi ihmeessä siihen perhe-elämään on ryhtynyt? Ei menisi jatkoon mun elämässä vaan tiet erkanisi ihan satavarmasti.

Vanhana aikana miehet eivät keskimäärin olleet kovin kiinnostuneita vauvoista. Kyllä niistä ja vaimosta huolta pidettiin, mutta eivät ne vauvat samalla tavalla olleet misten vastuulla... Ja silti perheet pysyivät yhdessä ja olivat ihan onnellisia.

Isoäitinne ovat synnyttäneet saunassa ja lypsäneet seuraavana aamuna lehmät. Av-mamman suurin murhe on äitiyspakkauksen vaatteiden väri. Kyllä siitä pitäisi joku kärsimysraha saada, eikö niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies joka pitäisi tylsänä sitä että joutuu katselemaan vastasyntynyttä omaa vauvaa ja sitä imettävää äitiä ja jolla ei tulisi mieleenkään itse sylitellä ja kannella lasta saati osallistua muutenkaan, ei edes ansaitsisi lasta. Tuollainen tapausta saisi ihan vapaasti lähteä poikien kanssa viettämään hauskaa aikaa isyyslomaksi ja samalla loppuelämäksi. Jos oma lapsi ja vaimo kiinnostaa noin vähän, niin miksi ihmeessä siihen perhe-elämään on ryhtynyt? Ei menisi jatkoon mun elämässä vaan tiet erkanisi ihan satavarmasti.

Kuka äiti haluaa 24/7 miehen tuijottamaan tekemisiään?

Toiseksi vastasyntyneen kanniskelu koko ajan on hyvä alku elämälle, jossa vauva ei osaa nukahtaa, jos ei ole jonkun sylissä. Harva isä voi jäädä kotiin koko äitiysloman ajaksi, joten kokoaikaiseen sylittelyyn totutettu vauva on pelkkä karhunpalvelus äidille.

Mitä ihmettä oikein sössötät? Kyllä sitä pientä vauvaa kuule kuuluu sylitellä, miten ihmeessä kiintymyssuhde ikinä voi kehittyä ilman??

Miten äiti pärjää vauvan kanssa yksinään isyyloman jälkeen, jos vauvaa on sylitelty 24 h/vrk?

No esimerkiksi minä olin ehtinyt kolmessa viikossa toipua sektiosta hädin tuskin vessaan pääsevästä uikuttajasta täysin oireettomaksi, vauva oli nostanut painoa niin ettei tarvinnut herättää yölläkin 2 h välein syömään vaan söi jo lapsentahtisesti, ja 2 vk turvaraja ulkoiluun oli jo takana niin päästiin tarvittaessa kauppaankin. Ihan vaan niitä ilmeisimpiä eroja mainitakseni.

Minä olin toipunut sektiosta jo kotiinlähtöpäivänä, vauva oli terve ja söi hyvin, pakkasta ei ollut ja totesin, että lapsen saaminen on täysin normaali asia, ei mikään sairaus. Tietenkin äiti saa elämästään hankalan, jos ajattelee kuten sinä, mutta eivät kaikki kuvittele, että lapsen saaminen on niin iso asia, että yhtä vauvaa kannistelemaan tarvitaan 2 aikuista.

Ei sektiosta voi toipua vuorokaudessa. Leikkaushaavojen parantuminen ei ole omasta asenteesta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies joka pitäisi tylsänä sitä että joutuu katselemaan vastasyntynyttä omaa vauvaa ja sitä imettävää äitiä ja jolla ei tulisi mieleenkään itse sylitellä ja kannella lasta saati osallistua muutenkaan, ei edes ansaitsisi lasta. Tuollainen tapausta saisi ihan vapaasti lähteä poikien kanssa viettämään hauskaa aikaa isyyslomaksi ja samalla loppuelämäksi. Jos oma lapsi ja vaimo kiinnostaa noin vähän, niin miksi ihmeessä siihen perhe-elämään on ryhtynyt? Ei menisi jatkoon mun elämässä vaan tiet erkanisi ihan satavarmasti.

Kuka äiti haluaa 24/7 miehen tuijottamaan tekemisiään?

Toiseksi vastasyntyneen kanniskelu koko ajan on hyvä alku elämälle, jossa vauva ei osaa nukahtaa, jos ei ole jonkun sylissä. Harva isä voi jäädä kotiin koko äitiysloman ajaksi, joten kokoaikaiseen sylittelyyn totutettu vauva on pelkkä karhunpalvelus äidille.

On eri asia olettaa että se mies tuijottavat 24/7 kuin se että mies lähtee viikon ryyppyreissulle "koska on tylsää kun vaimo imettää" tajuatko eroa? Välimuotoja?

Toisekseen vauvaa Ei Voi pitää liikaa sylissä. Kammottavaa että joku vielä väittää jotain tuollaista. Ja se että mies lähtee samantien lomalle kun vauva syntyy kertoo kyllä sen että sitä vauvaa ei halua pitää sylissä ollenkaan.

Eikä sulla taida olla mitään käsitystä siitä millaista voi olla lapsen kanssa, joka ei nukukaan laitoksesta asti tyytyväisenä pinnasängyssä. Sairasta olisi huudattaa viikkojen ikäistä "ettei vaan pidä liikaa sylissä".

Jokainen tekee oman valintansa. Jos haluat olla lapseen sidottuna seuraavat 3 vuotta, niin älä ihmeessä anna hänen nukkua rauhassa omassa babynestissään. Mutta älä sitten valita sitä, että lapsen nukuttamiseen menee joka ilta 3 tuntia ja että heräilet 10 kertaa yössä. Valinta on sinun!

Nukkuvaa vauvaa ei tarvitse kanniskella, mutta jos siihen totutat, niin takuuvarmasti vauva herää, kun yrität laskea hänet vuoteeseen. Sitten itket palstalla, että vauva huutaa etkä pääse edes suihkuun.

Oletko sinä se tyyppi, joka tietää kaiken lastenhoidosta ja lapseen kuluvasta rahasta? Siis se, joka on joskus ollut lapsenvahtina ja jonka sisaruksilla on 8 lasta?

SEPPO??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette oo tosissanne. Minäpä kerron mitä minun mieheni teki esikoisen syntymän jälkeen, kun oli 7 viikkoa meidän kanssa kotona (3isyyslomaa + 4 kesälomaa). Se teki alkuun aivan kaiken! Mies teki ruuat, siivosi, pyykkäsi. Se pesi vauvan pyllyn, vaihtoi vaipat ja nosti mulle imetettäväksi ja sen jälkeen röyhtäytti. Se siirsi vauvan, kun piti vaihtaa rintaa ja laittoi minulle tyynyjä tueksi. Koska joo, olin todella kipeä synnytyksen jälkeen. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt hakea sairaslomaa (että isä olisi voinut pitää äitiysloman ajan vanhempainvapaana), mutta ei sitä tajuttu, kun edelliset 9 kk oli hoettu että raskaus ei ole sairaus...

Mutta pointtina, että monet ihan oikeasti tarvitsee sitä puolisoa avuksi ,vaikkei ihan näin paha tilanne olisikaan

Naislapsien ja prinsessojen ei tulisi lisääntyä. Todistit sen ulinallasi.

Estääkö ei-prinsessuus esim sektioon joutumisen, 4. asteen repeämät tai allergisen lapsen tai koliikkivauvan saamisen?

Olen itse läpikäynyt leikkauksen, josta palstamammat ulisisivat seuraavat 500 vuotta. Yksi synnytys olisi sen rinnalla kuin leivän voitelemista.

Kerropa meille tarkemmin mikä tämä leikkaus oli. Oliko luomenpoistoa isompi operaatio?

Niin ja hoisitko siis tämän leikkauksen jälkeen yksinäsi vastasyntynyttä vai saitko parantua rauhassa? Vai miten tuo liittyy aiheeseen mitenkään?

Viikko leikkauksen jälkeen olin taas sukulaiseni omaishoitajana, joka painoi enemmän kuin muutaman kilon. Mutta äityleillä on aina niin kamalan rankkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies joka pitäisi tylsänä sitä että joutuu katselemaan vastasyntynyttä omaa vauvaa ja sitä imettävää äitiä ja jolla ei tulisi mieleenkään itse sylitellä ja kannella lasta saati osallistua muutenkaan, ei edes ansaitsisi lasta. Tuollainen tapausta saisi ihan vapaasti lähteä poikien kanssa viettämään hauskaa aikaa isyyslomaksi ja samalla loppuelämäksi. Jos oma lapsi ja vaimo kiinnostaa noin vähän, niin miksi ihmeessä siihen perhe-elämään on ryhtynyt? Ei menisi jatkoon mun elämässä vaan tiet erkanisi ihan satavarmasti.

Vanhana aikana miehet eivät keskimäärin olleet kovin kiinnostuneita vauvoista. Kyllä niistä ja vaimosta huolta pidettiin, mutta eivät ne vauvat samalla tavalla olleet misten vastuulla... Ja silti perheet pysyivät yhdessä ja olivat ihan onnellisia.

Vanhana aikana lapset lähti pellolle töihin, kun oppivat kävelemään. Hyväosaisilla lapsia hoiti ulkopuolinen, ei omat vanhemmat ollenkaan. Ennen vanhaan lapsikuolleisuus oli paljon korkeampi. Ennen vanhaan kuolleet kuvattiin ihan normaaleissa vaatteissa, kuin istuisivat silmät kiinni. Ennen vanhaan sotilaille maksettiin palkka osittain oluella. Ennen vanhaa olut oli vettä terveellisempää. Ennen vanhaa ei ollut mitään lomia, äidit pieraisi kakarat maailmaan (jos selvisivät hengissä) ja töitä jatkettiin niinkuin ennenkin. Ennen vanhaa isovanhemmat olivat lapsenkaitsijoita, kun työikäiset raato pellolla.

Niin mikä sun pointti oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies joka pitäisi tylsänä sitä että joutuu katselemaan vastasyntynyttä omaa vauvaa ja sitä imettävää äitiä ja jolla ei tulisi mieleenkään itse sylitellä ja kannella lasta saati osallistua muutenkaan, ei edes ansaitsisi lasta. Tuollainen tapausta saisi ihan vapaasti lähteä poikien kanssa viettämään hauskaa aikaa isyyslomaksi ja samalla loppuelämäksi. Jos oma lapsi ja vaimo kiinnostaa noin vähän, niin miksi ihmeessä siihen perhe-elämään on ryhtynyt? Ei menisi jatkoon mun elämässä vaan tiet erkanisi ihan satavarmasti.

Kuka äiti haluaa 24/7 miehen tuijottamaan tekemisiään?

Toiseksi vastasyntyneen kanniskelu koko ajan on hyvä alku elämälle, jossa vauva ei osaa nukahtaa, jos ei ole jonkun sylissä. Harva isä voi jäädä kotiin koko äitiysloman ajaksi, joten kokoaikaiseen sylittelyyn totutettu vauva on pelkkä karhunpalvelus äidille.

Mitä ihmettä oikein sössötät? Kyllä sitä pientä vauvaa kuule kuuluu sylitellä, miten ihmeessä kiintymyssuhde ikinä voi kehittyä ilman??

Miten äiti pärjää vauvan kanssa yksinään isyyloman jälkeen, jos vauvaa on sylitelty 24 h/vrk?

No esimerkiksi minä olin ehtinyt kolmessa viikossa toipua sektiosta hädin tuskin vessaan pääsevästä uikuttajasta täysin oireettomaksi, vauva oli nostanut painoa niin ettei tarvinnut herättää yölläkin 2 h välein syömään vaan söi jo lapsentahtisesti, ja 2 vk turvaraja ulkoiluun oli jo takana niin päästiin tarvittaessa kauppaankin. Ihan vaan niitä ilmeisimpiä eroja mainitakseni.

Minä olin toipunut sektiosta jo kotiinlähtöpäivänä, vauva oli terve ja söi hyvin, pakkasta ei ollut ja totesin, että lapsen saaminen on täysin normaali asia, ei mikään sairaus. Tietenkin äiti saa elämästään hankalan, jos ajattelee kuten sinä, mutta eivät kaikki kuvittele, että lapsen saaminen on niin iso asia, että yhtä vauvaa kannistelemaan tarvitaan 2 aikuista.

Ei sektiosta voi toipua vuorokaudessa. Leikkaushaavojen parantuminen ei ole omasta asenteesta kiinni.

Itse olin sektiota suuremmassa leikkauksessa , ja "pienipalkkainen" sarisairaanhoitaja pakotti alle 12 tunnin sisään leikkauksen jälkeen suihkuun ja vaihtamaan omat lakanani Jorvissa. Kyllä äityleille pitää kaljat tarjota siitä hyvästä omista valinnoistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies joka pitäisi tylsänä sitä että joutuu katselemaan vastasyntynyttä omaa vauvaa ja sitä imettävää äitiä ja jolla ei tulisi mieleenkään itse sylitellä ja kannella lasta saati osallistua muutenkaan, ei edes ansaitsisi lasta. Tuollainen tapausta saisi ihan vapaasti lähteä poikien kanssa viettämään hauskaa aikaa isyyslomaksi ja samalla loppuelämäksi. Jos oma lapsi ja vaimo kiinnostaa noin vähän, niin miksi ihmeessä siihen perhe-elämään on ryhtynyt? Ei menisi jatkoon mun elämässä vaan tiet erkanisi ihan satavarmasti.

Vanhana aikana miehet eivät keskimäärin olleet kovin kiinnostuneita vauvoista. Kyllä niistä ja vaimosta huolta pidettiin, mutta eivät ne vauvat samalla tavalla olleet misten vastuulla... Ja silti perheet pysyivät yhdessä ja olivat ihan onnellisia.

Vanhana aikana lapset lähti pellolle töihin, kun oppivat kävelemään. Hyväosaisilla lapsia hoiti ulkopuolinen, ei omat vanhemmat ollenkaan. Ennen vanhaan lapsikuolleisuus oli paljon korkeampi. Ennen vanhaan kuolleet kuvattiin ihan normaaleissa vaatteissa, kuin istuisivat silmät kiinni. Ennen vanhaan sotilaille maksettiin palkka osittain oluella. Ennen vanhaa olut oli vettä terveellisempää. Ennen vanhaa ei ollut mitään lomia, äidit pieraisi kakarat maailmaan (jos selvisivät hengissä) ja töitä jatkettiin niinkuin ennenkin. Ennen vanhaa isovanhemmat olivat lapsenkaitsijoita, kun työikäiset raato pellolla.

Niin mikä sun pointti oli?

Sitä että kaikki on suhteellista. Nykyisin miehet keskimäärin ovat perheidensä kanssa paljon enemmän kuin ennen. Ja jos nykyään mies tekee jotain sellaista mikä ei ole feministisen ideaaliperhekuvan mukaista, on hän heti itsekäs kusipää. Jos mies nyt haluaa pitää pienen loman ja jättää lapsen vaimon hoiviin pariksi viikoksi niin ei sen nyt pitäisi olla noin kamala asia.

Minusta isän kuuluu olla äidin tukena jos vauva on esikoinen ja jos ei ole niin hoitaa vanhempaa lasta.

Ei isyysloma ole tarkoitettu isän hupilomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Minusta isän kuuluu olla äidin tukena jos vauva on esikoinen ja jos ei ole niin hoitaa vanhempaa lasta.

Ei isyysloma ole tarkoitettu isän hupilomaksi.

Pakko vielä sanoa että omat lapset jo teinejä. En kestä tuota äitejen syyllistämistä.

Joskus toivon saavani olla miniän henkinen tuki. Opetan että hän on äitinä kullan arvoinen.

Joskus ennenkin on ollut vastaava aloitus palstalla. En jaksa kahlata koko ketjua läpi, niin en tiedä onko joku jo tästä näkökulmasta kommentoinut, mutta tuonpa silti veronmaksajien näkökulman asiaan. Se isyysvapaa on tarkoitettu sen vauvan hoitoon. Jos joku äijänkutale suunnittelee lähtevänsä ilman vauvaa Lappiin, Thaikkuun tai vaikkapa intokiinaan, niin se on kyllä suoraan veronmaksajien kusetusta. Tähän pitäisi kehittää samanlaiset tarkistussysteemit kuin on esim opintotuen ja muiden tukien saamisen ehtona. Jollei ole sitä omaa kakaraansa hoitanut, niin joutuu maksamaan päivärahat takaisin Kelalle. Tai jos jollain työnantaja maksaa palkkaa, niin sitten joutuisi maksamaan palkan takaisin. Onkohan muuten irtisanomisen peruste, jos kusettaa työnantajaansa tuolla tavoin? (Tosin yleensä miesvaltaisten alojen Tes:sissa ei puhuta perhevapaiden palkanmaksusta mitään, eli yleensä miehet joutuu päivärahalle isyysvapaallaan.) Nykyään kun näitä kyyläyssysteemejä on kehitetty hyvin moneen asiaan (lääkekorvaukset esim), niin luulisi ettei olisi temppu eikä mikään kehittää tähänkin jonkinlainen tarkistussysteemi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette oo tosissanne. Minäpä kerron mitä minun mieheni teki esikoisen syntymän jälkeen, kun oli 7 viikkoa meidän kanssa kotona (3isyyslomaa + 4 kesälomaa). Se teki alkuun aivan kaiken! Mies teki ruuat, siivosi, pyykkäsi. Se pesi vauvan pyllyn, vaihtoi vaipat ja nosti mulle imetettäväksi ja sen jälkeen röyhtäytti. Se siirsi vauvan, kun piti vaihtaa rintaa ja laittoi minulle tyynyjä tueksi. Koska joo, olin todella kipeä synnytyksen jälkeen. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt hakea sairaslomaa (että isä olisi voinut pitää äitiysloman ajan vanhempainvapaana), mutta ei sitä tajuttu, kun edelliset 9 kk oli hoettu että raskaus ei ole sairaus...

Mutta pointtina, että monet ihan oikeasti tarvitsee sitä puolisoa avuksi ,vaikkei ihan näin paha tilanne olisikaan

Naislapsien ja prinsessojen ei tulisi lisääntyä. Todistit sen ulinallasi.

Estääkö ei-prinsessuus esim sektioon joutumisen, 4. asteen repeämät tai allergisen lapsen tai koliikkivauvan saamisen?

Olen itse läpikäynyt leikkauksen, josta palstamammat ulisisivat seuraavat 500 vuotta. Yksi synnytys olisi sen rinnalla kuin leivän voitelemista.

Kerropa meille tarkemmin mikä tämä leikkaus oli. Oliko luomenpoistoa isompi operaatio?

Niin ja hoisitko siis tämän leikkauksen jälkeen yksinäsi vastasyntynyttä vai saitko parantua rauhassa? Vai miten tuo liittyy aiheeseen mitenkään?

Viikko leikkauksen jälkeen olin taas sukulaiseni omaishoitajana, joka painoi enemmän kuin muutaman kilon. Mutta äityleillä on aina niin kamalan rankkaa.

Eli ei ollut mikään iso leikkaus jos pystyit turvallisesti nostamaan yli 50kg. Tulihan se sieltä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies joka pitäisi tylsänä sitä että joutuu katselemaan vastasyntynyttä omaa vauvaa ja sitä imettävää äitiä ja jolla ei tulisi mieleenkään itse sylitellä ja kannella lasta saati osallistua muutenkaan, ei edes ansaitsisi lasta. Tuollainen tapausta saisi ihan vapaasti lähteä poikien kanssa viettämään hauskaa aikaa isyyslomaksi ja samalla loppuelämäksi. Jos oma lapsi ja vaimo kiinnostaa noin vähän, niin miksi ihmeessä siihen perhe-elämään on ryhtynyt? Ei menisi jatkoon mun elämässä vaan tiet erkanisi ihan satavarmasti.

Vanhana aikana miehet eivät keskimäärin olleet kovin kiinnostuneita vauvoista. Kyllä niistä ja vaimosta huolta pidettiin, mutta eivät ne vauvat samalla tavalla olleet misten vastuulla... Ja silti perheet pysyivät yhdessä ja olivat ihan onnellisia.

Vanhana aikana lapset lähti pellolle töihin, kun oppivat kävelemään. Hyväosaisilla lapsia hoiti ulkopuolinen, ei omat vanhemmat ollenkaan. Ennen vanhaan lapsikuolleisuus oli paljon korkeampi. Ennen vanhaan kuolleet kuvattiin ihan normaaleissa vaatteissa, kuin istuisivat silmät kiinni. Ennen vanhaan sotilaille maksettiin palkka osittain oluella. Ennen vanhaa olut oli vettä terveellisempää. Ennen vanhaa ei ollut mitään lomia, äidit pieraisi kakarat maailmaan (jos selvisivät hengissä) ja töitä jatkettiin niinkuin ennenkin. Ennen vanhaa isovanhemmat olivat lapsenkaitsijoita, kun työikäiset raato pellolla.

Niin mikä sun pointti oli?

Sitä että kaikki on suhteellista. Nykyisin miehet keskimäärin ovat perheidensä kanssa paljon enemmän kuin ennen. Ja jos nykyään mies tekee jotain sellaista mikä ei ole feministisen ideaaliperhekuvan mukaista, on hän heti itsekäs kusipää. Jos mies nyt haluaa pitää pienen loman ja jättää lapsen vaimon hoiviin pariksi viikoksi niin ei sen nyt pitäisi olla noin kamala asia.

Mutta mulla veronmaksajana ei kyllä ole velvollisuutta kenenkään lomailua kustantaa. Ottakoon perkule palkatonta ja painukoon niin kauas perheestään kuin mieli tekee ja ilkeää, ihan sama mulle. Mutta jättäköön päivärahat silloin nostamatta. T. Ohis

Vierailija kirjoitti:

Isoäitinne ovat synnyttäneet saunassa ja lypsäneet seuraavana aamuna lehmät. Av-mamman suurin murhe on äitiyspakkauksen vaatteiden väri. Kyllä siitä pitäisi joku kärsimysraha saada, eikö niin?

Oletko koskaan kuullut entisaikojen äiti ja lapsikuolleisuudesta?

Se että miehelle on kärsimystä olla isyyslomalla kotona perheensä kanssa on kuitenkin ihan ok? Ja mies on jotenkin ansainnut sen että.lähtee rilluttelemaan isyyslomalla. Lisäksi mies kuin mies istuu työpäivän jälkeen marttyyrinä sohvalla ja valittaa kun on niin poikki ettei jaksa mitään kotihommia tehdä. Vaimohan sitten jaksaa työpäivän jälkeenkin eihän naista koskaan väsytä. Ja vaimot on vettumaisia ettei edes avattu kaljapulloa tuo miehelle käteen sohvalle.

Fiksu nainen päästää miehensä poikien kanssa vähän rälläämään. Varsinkin kun elättää perheen kun äiti on kotona  ja kenties ei haluu vähään aikaan edes töihin.