Mies sanoi että isyysloma on hänelle pieni irtiotto perheestä ja lähtee lomalle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sitä isyyslomaa tuolla tavalla käytetään niin sen vois samantien lakkauttaa kokonaan. Tollasta käytöstä ei kyllä verorahoilla pitäisi tukea.

Mutta av-mammojen palstalla notkumista pitää tukea?

No miten tuo oma notkumisesi?

Olen tänää pessyt 8 suurta ikkunaa, kuusi mattoa, laittanut pää- ja jälkiruokaa, pessyt kolme koneellista pyykkiä, käynyt kaupassa ja siivonnut. Mitä palstamamma on tänään saanut aikaan? Ulissut miesvihapalstalla?

Ohiksena - Tämä kertoo ihmisestä paljon, jos ajattelee, että tuossa on muka saatu paljon aikaan 😂

No ei lähtisi meillä :) Kieltäisin. Onko ap joku nynny, joka alapeukuttaisi minua, kun oli se ketju, jossa mies pelasi illalla koneella mölyten jotain peliä, ja minä sanoin, että kieltäisin pelaamisen. Niin eiii, täytyyhän miehen saada häiritä, oli muiden palstalla mielipide. Niin jos ette osaa kieltää mitään niiltä taukeilta kumppaneiltanne, niin kai ne sitten kävelevätkin ylitsenne, kun huomaavat valinneensa tollon jolle kaikki käy.

Vierailija kirjoitti:

No ei lähtisi meillä :) Kieltäisin. Onko ap joku nynny, joka alapeukuttaisi minua, kun oli se ketju, jossa mies pelasi illalla koneella mölyten jotain peliä, ja minä sanoin, että kieltäisin pelaamisen. Niin eiii, täytyyhän miehen saada häiritä, oli muiden palstalla mielipide. Niin jos ette osaa kieltää mitään niiltä taukeilta kumppaneiltanne, niin kai ne sitten kävelevätkin ylitsenne, kun huomaavat valinneensa tollon jolle kaikki käy.

Jos nainen päästetään tuolla tavalla päsmäröimään suhteessa niin se suhde on tuhoon tuomittu. Eihän kukaan itseään kunnioittava nainen pysty katselemaan tossunalla olevaa miestä. Naisen biologiakin on luotu olemaan alistettu, kodin hengetär jne.

Ne on vaan ajattelemattomia juhlapuheita, joissa ylistetään jeesmiehiä. Katso mitä tahan av:n ketjua treffailuista niin yhdessäkään ei nainen hae nössöä miestä.

Kannattais olla avioeropaperit valmiina jo kun mies tulee kotiin. Tuo liitto nimittäin tulee joka tapauksessa päättymään eroon.

Mies raataa niska limassa joten anna mennä. Lapsi isompi niin mene sinä tyttöjen kanssa riemulomalle.

Vierailija kirjoitti:

Juuh sellainen mies mulla..Mies siis tosissaan ajatteli isyyslomalla lähteä kavereiden kanssa reissuun. On kuulemma tukenut ja valvonut ja isyysloma tarkoitettu juuri tuosta palautumiseen ihan kuin kesäloma töistä palautumiseen.

Tää ote on Kelan sivuilta: "Saat isyysrahaa, jos olet avo- tai avioliitossa yhdessä lapsen äidin kanssa ja osallistut lapsen hoitoon"  

Mä käräyttäisin tuollaisen paskan vaikka olisi mitenkä oma mies. Ilmoittaisin Kelaan että tää heppu se ei mitään isyysrahoja tarvitse koska ei isänäkään ole. Siinä sit lomailisi palkatta, kusinulli.

Yksi kaverini jäi lapsen synnyttyä isyysloma mutta palasi töihin takaisin kun oli niin tylsää kotona kun vauva nukkui 4-5 h päivälläkin...

Eli ihan hyvin olisi voinut olla lomallakin

Onhan se surullista jos oma lapsi ei ole niin tärkeä että sen kanssa halutaan viettää aikaa.

No jo on ollut törkeä mies, ja sanon tämän miehenä itse. Stressaantuneisuuden tai tyytymättömyyden voisinkin vielä ymmärtää, mutta että tuolla tavalla rumasti ja piittaamatra on asian käsitellyt on jo kyllä järkyttävää. AP ansaitsee parempaa.

Olen pahoillani, että sinua on noin kaltoinkohdeltu. Usein pyrin neuvomaan yhdessä pysymistä, mutta nyt on kyllä sellainen tapaus, että lähtisin miettimään onko hän pysymisen arvoinen, vaiko etsitkö mielummin sellaisen seuraa joka ei kohtele sinua noin arvottomasti.

Voimia AP, pärjäilehän.

1. Sektiosta toipuminen voi viedä pitkään. Ekaan neljään kuukauteen en saanut kumarrella tai nostella mitään vauvaa painavampaa. Käy siinä sitten kaupassa tai hoida kotia? Vauvan syntymäpaino oli alle 3 kg.

2. Äiti ei voi olla lapsessa kiinni 24/7. Isä pitää lasta välillä ihokontaktissa.

3. Ekalla isyysvapaalla (2 vkoa syntymästä) mieheni ruokki minut, koska en olisi muuten ehtinyt syödä/juoda, ja mahdollisti, että voin nukkua välillä. Lapsi ansaitsee järjissään olevan äidin!

4. Toisella isyysvapaalla (4 vkoa) olen minä töissä ja isä lapsen kanssa kotona.

Täysi torvi, keskenkasvuinen ukko. Ei onnistuis meillä.

Vierailija kirjoitti:

Fiksu nainen päästää miehensä poikien kanssa vähän rälläämään. Varsinkin kun elättää perheen kun äiti on kotona  ja kenties ei haluu vähään aikaan edes töihin. 

Ja sinne rälläämään on pakko päästä just silloin, kun vaimo tulee sairaalasta kotiin vastasyntyneen kanssa?

Minulle ei tullut mieleenkään lähteä päiviksi pois kotoa edes silloin, kun mies pääsi sairaalasta kotiin keskisuuren leikkauksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

1. Sektiosta toipuminen voi viedä pitkään. Ekaan neljään kuukauteen en saanut kumarrella tai nostella mitään vauvaa painavampaa. Käy siinä sitten kaupassa tai hoida kotia? Vauvan syntymäpaino oli alle 3 kg.

2. Äiti ei voi olla lapsessa kiinni 24/7. Isä pitää lasta välillä ihokontaktissa.

3. Ekalla isyysvapaalla (2 vkoa syntymästä) mieheni ruokki minut, koska en olisi muuten ehtinyt syödä/juoda, ja mahdollisti, että voin nukkua välillä. Lapsi ansaitsee järjissään olevan äidin!

4. Toisella isyysvapaalla (4 vkoa) olen minä töissä ja isä lapsen kanssa kotona.

Ehtinyt syödä? Miksi et jättänyt lasta sairaalaan, jos se ei nukkunut lainkaan. Joku paha neurologinen vika siinä on, jos ei kykene koskaan nukkumaan.

Ei ihme, että nykylapset on hankalia, jos niitä täytyy pitää 24/7 ihokontaktissa, äiti  ei ennätä koskaan syömään, jos isä ei ruoki (!) ja koko maailma käpertyy vauvan ympärille niin, että tämä pystyy tuskin hengittämään.

Meillä lapsi syntyi onnettomuudekseen toukokuussa, jolloin mies oli peltotöissä käytännössä koko isyysloman ajan (paitsi että mies ei mitään kelakorvauksia edes hakenut eli ei ollut lomalla). Minä ehdin varsin hyvin laittamaan ruokaa hänellekin vauvan hoitamisen ohessa, koska ei käynyt edes mielessä kuljeskella ympäriinsä rinnat paljaina, jotta vauvalla olisi ihokontakti.

Hyvä isä miehestä silti tuli, vaikka ei ryhtynytkään afrikkalaishenkisesti pesimään. Meillä jatkettiin elämistä kuin ennenkin ja vauva pääsi mukaan elämään alusta alkaen.

Vähän OT, mutta miehen työnantaja panostaa työhyvinvointiin ja tarjoaa puoli vuotta palkallista isyyslomaa. Tuon vapaan saa ottaa itselleen sopivana ajankohtana lapsen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäkuukauden (vai oliko se nykyään 6 vk) ideana oli, että isä ottaisi vastuun lapsiperheen arjen pyörittämisestä äidin käydessä töissä. Näin sitten isäkin osaisi ja älyäisi osallistua arkeen, kun molemmat ovat töissä.

Mutta jostain syystä moni perhe päättää ottaa äidin vuosilomat isäkuukaudeksi ja lähteä porukalla viettämään laatuaikaa etelään. Että kai tuolla samalla logiikalla isyysloma on isän lomaa.

Entäpä sitten äitiysloma? Onko se äidin lomaa. Äiti voi lähteä yksin tai kaveriporukalla vailla reppureissaamaan pariksi kuukaudeksi?

No, voi? Samalla logiikalla siis. Tällä logiikalla minä ainakin toimisin niin, koska mihin se lapsi äitiään ylipäätään tarvitsee, isä ajaa saman homman. Tässä olen tottakai rajannut pois rintaruokinnan, koska ainakin minulle on selvää että vauva syö äidinmaidonkorviketta.

Meillä päin sanotaan, että laiska töitään luettelee. En minä koskaan laske, mitä kotitöitä päivän aikana olen tehnyt. Kämppä on perussiisti ja oma kunto on hyvä. Toiset tekevät saman tuloksen eteen enemmän kuin toiset. Isyyslomaa ei nyt yleisesti ole tarkoitettu omaan lomailuun, sehän on työnantajan huijaamista. Ei se, että talossa on vauva, oikeuta ylimääräiseen vuosilomaan. Meillä se käytettiin siihen, että isä oli esikoisen kanssa kun itse jouduin olemaan pitempään sairaalassa. Mut se oli silloin vain viikko. Se olisi ihan riittävä aika kyllä, jos äiti on kunnossa. En minä miestä mihinkään tarvinnut esikoisen aikaan enää sitten, kun olin kunnossa, päiväsaikaan. Vauva vain nukkui, kakki ja söi. 

Ihme ulinaa taas palsta täynnä. Palstan miehet ovat täysin oikeassa, ei kotona molempia vanhempia tarvita. Itse otin äkkilähdön synnytyksen jälkeisenä päivänä etelään, oli mukavaa saada levätä rauhassa ja palautua raskaudesta ja synnytyksestä. Parin viikon päästä palasin pirteänä takaisin kotiin, valmiina tutustumaan vauvaan. Mies oli pärjännyt oikein hyvin, vaikkakin kodin siisteystaso oli hieman laskenut mikä ärsytti, mutta en viitsinyt alkaa asiasta naputtaa vaikka varmasti hänellä olisi aikaa siivoamiseen ollutkin. Ei äitiä kotona ekoina viikkoina tarvita, kyllä lapseen ehtii suhteen luomaan myöhemminkin! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies teki saman. OLi katsonut siskonsa perheessä, miten 2 aikuista tuijotti joko nukkuvaa tai syövää vauvaa parin viikon ajan ja tuli siihen tulokseen, että mitä hemmettiä hän kotona tekisi. Niinpä minä sain kaikessa rauhassa rytmittää elämääni ja elellä viikon verran juuri niin kuin halusin, kun mies oli kalastamassa Lapissa. En minä tarvinnut miestä sinä aikana mihinkään! Tylsäähän se olisi ollut kummallekin, kun minä nukuin ja imetin ja vauva nukkui ja söi. Mitä se mies olisi siinä tehnyt?

Isyyslomalle paljon parempi aika oli 3 kk myöhemmin.

Kaipa tämä vitsi on. Tosin itselläni ei ole lapsia mutta en siltikään usko, että aidosti joutuisin miettimään, että mitä oma mies ja lapsen isä omassa kodissaan tekisi. Miten olisi vaikka huolehtisi kodista, tekisi ruokaa, kävisi kaupassa.

Ei tämä ollut vitsi. Se oli meillä äärettömän hyvä vaihtoehto, jota kokeiltiin ja mainioksi todettiin. Koti ei tarvitse huolehtijaa, ruokaa osaan laittaa itsekin ja kaupassa oli mukava käydä vauvaa vaunuissa lykkien. Emme ole miehen kanssa mitään toisissamme roikkuvia tapauksia, vaan ymmärrämme, että toiselle voi antaa tilaa ilman, että itse menettää jotain.

Miehestä oli aidosti paljon enemmän hyötyä koko perheelle siinä vaiheessa, kun vauva oli 3 kk ikäinen ja vähän vaativampi tapaus kuin vastasyntynyt. Ja silloin minä saatoin täysin vailla huolia ja hormonimyrskyjä antaa miehen huolehtia lapsesta.

Ei kannata kuvitella, että normaalia perhe-elämää viettävät pariskunnat eivät antaisi toisilleen tilaa tai roikkuisivat toisissaan. Meillä mies omasta tahdostaan on halunnut olla kiinteä osa perhettämme synnytystä ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Se tarkoittaa, että hän kantaa vastuuta osana perhettä, huolehtii vauvan kantelusta jos vauva niin vaatii, vaihtaa vaippoja, desinfioi rintapumppua, tukee vaimoa synnytyksestä palautumisessa, jne. jne. 

Saanko kysyä, miten mies tutustuu omaan vastasyntyneeseen jälkikasvuunsa - alkaa luoda tähän kiintymyssuhdetta, jos hän lähtee reissuun heti tämän syntymän jälkeen? Ja ovatko puolisot perheessä läsnä ainoastaan silloin kun heistä "on hyötyä", kuten asian ilmaisit?

Ja taas päästään tähän samaan kysymykseen, eli Miksi teit lapsen kyseisen miehen kanssa??!!! Lopettakaa nyt hemmetti se valitus kun ootte kerta ukkonne valinnu. Ei niitä lapsia ole pakko tehdä.