Appivanhemmat suojaavat perintöä lapsiltaan?!

Kuule AP, älä välitä. Jätä anoppi ja appi ihan rauhaan, älä käy edes kylässä (mies voi käydä yksin vanhemmillaan ja viedä lapset mukanaan kylään). Meillä on vuosia tehty niin niin, että vain oma lapsi käy hirviövanhemmillaan kylässä lastenlasten kanssa ,ja miniän/vävyn ei tarvitse tulla (koska hän saisi vain paskaa niskaansa), lapsien aikana emme arvostele isovanhenpia; heille ne on ihan ok käyttäytyviä. Puolisot vain ei kelpaa appivanhemmille.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti appivanhempien päässä jyllää samat ajatukset kuin palstan kommentoijissa, tyhmyys, kateus, pahansuopuus, ahneus. Vene ennakkoperintönä voisi olla ihan järkevä ratkaisu. Jos appivanhemmat tarvitsevat tai haluavat veneestään rahaa niin myykööt rauhassa muille. Ap:lla ja miehellään ei ole veneen ostoon rahaa.

Eiköhän päätös ole silloin appivanhempien mitä haluavat tehdä ja saavat tehdä ihan mitä vaan, ap:n mies ja ap voivat toki ehdottaa oman mielipiteensä ja siihenkin heillä on oikeus. Ap:n mies on lapsi, oikeutettu perintöön jos sitä on tai sitä jää ja ap on puoliso, yhteinen talous. Jos appivanhemmilla on mielessä sekä raha, käyttöoikeus veneilyyn ja veneen pysyminen suvussa niin ei taida onnistua. Käyttäisikö ulkopuolinen ostaja appivanhempia veneilemässä?

Kuka hoitaa appivanhempia myöhemmin? Kuka käy heitä tapaamassa? Yleensä kun aletaan riitelemään niin yhteydenpito vähenee. Omaisuudellaan saa tehdä mitä tykkää mutta jos "aletaan vasiten vittuilemaan" ha epäluuloisena näykkimäön niin eipä se ihmisiä lähinnä. Yleensä heikkous tekee vihaiseksi. Nyt appi on voimiensa vähetessä ärhäkkä omaisuutensa ja kuolemattomuutensa puolesta kuin hampaaton kapinen leijona. Sama vika kommentoijilla, heikko ymmärrys tuottaa vihaisia kommentteja.

Miksi appivanhempien pitäisi suosia ap.

Missä on oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo perheessä?

Jos veneen arvo on 25.000€ ja se olisi miniän perheelle ennakkoperintöä. niin eikö myös muilla tulevilla perijöillä olisi oikeus vastaavaan arvoon ennakkoperintöön?

Ongelmaksi muodostuu ap.appivanhempien vähäinen omaisuus ja heikot lainan otto mahdollisuus ja ainoa mahdollisuus olisi appivanhempien luopua kodistaan, jos aikoo kohdella kaikkia lapsia saman arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

Ja tässä tapauksessa kateuskortti voi huoletta jättää pois, kun jo faktat puhuvat toisin.

Mitä ap. luulet miehen veljen ajattelevan asiasta, jos vanhemmat suostuisivat miniän ehdotukseen.

Olisiko se miehen veljeä ajatellen oikeudenmukaista ja tasavertaista?

Tilanne olisi aivan toinen, jos miehesi oli ainoa lapsi ja aloite tullut hänen aloitteesta.

Väsynyt provo. Olen lukenut tämän täältä ennenkin. 

Itsekin aion rajata lasteni puolisot pois perinnöstä. Ihan normaalia.

Provo tai ei, mutta:

"No itsepä ehdottivat, että me OSTETTAISIIN heidän vene, halusivat, että pysyisi suvussa, niin että itsekin pääsevät vielä vanhoilla päivillään sen kyytiin"

Jos appivanhemmat tarvitsevat rahaa ja haluavat myydä veneen, niin se vähän poissulkee sen, että pysyisi suvussa ja he pääsisivät vanhoilla päivillä kyytiin. Koska ei ap:n miehellä ja ap:lla ole myöskään velvollisuutta ostaa venettä appivanhempien toiveiden mukaisesti, jotta nämä pääsevät vanhuuden päivillään vielä kruisailemaan tai kellään muullakaan ap:n miehen sukulaisella.

anna olla, paras neuvo ikinä.

Veneen antaminen/ myyminen teille alle markkinahinnan olisi tietysti ollut järkevää ja win-win tilanne. Mutta ihminen harvoin on järkevä, sehän täällä palstallakin nähdään tämän tästä.

Mutta toisaalta tämä heidän tekemä keskinäinen testamentti on myös erittäin järkevää, myös teidän kannaltanne, jollette ole varakkaita. Ilman appisten keskinäistä testamenttia olisitte voineet joutua vaikeuksiin kun toinen heistä kuolee. Leskelle jää kuitenkin asumisoikeus asuntoon, mutta koska puolisosi olisi perinnyt asunnosta osan, olisi hänelle langennut maksettavaksi perintövero. Eli periminen siinä vaiheessa olisi tuonut pelkkiä kustannuksia, jollei muuta perittävää ole... 

Itse asiassa mun taas tekisi mieleni varmistaa, että omilla appivanhemmilla on keskinäinen testamentti tehtynä, mutten kyllä tosiaan aio avata suutani, koska varmin tapa aiheuttaa jotain kaunaa, on alkaa puhua tällaisista. Jos sitten verot napsahtaa, niin mitä sitten toisaalta, pientä se on siinä surun rinnalla sit kuitenkin. Omien vanhempien kanssa kylläkin olen tällaisista keskustellut ihan asiallisesti, mutta toisen sukuun ei kannata lähteä liikaa sörkkimään, pieni - ja vähän suurempikin - etäisyys on hyväksi. Kohteliaat välit säilyvät paremmin kuin liian läheiset. 

Vierailija kirjoitti:

Mieheni kertoi, että hänen vanhempansa ovat "tehneet toimenpiteitä", ettei heidän lapsensa pääse käsiksi heidän omaisuuteensa siinä tapauksessa, jos jompi kumpi heistä kuolee. WHAT?! Tämän idean olivat kuulemma saaneet, kun MINÄ olin ehdottanut, että he voisivat antaa purjeveneensä meille ennakkoperintönä.

No itsepä ehdottivat, että me OSTETTAISIIN heidän vene, halusivat, että pysyisi suvussa, niin että itsekin pääsevät vielä vanhoilla päivillään sen kyytiin. Jos olisivat antaneet ennakkoperintönä, niin olisi ollut win-win-tilanne. Olisimme voineet viedä heitä purjehtimaan, ja me oltaisiin saatu vene. Ei meillä kuitenkaan ole mahdollista ostaa sitä.

No hepä olivat järkyttyneet tällaisestä ehdotuksesta. "Miniä pyysi ennakkoperintoä, ja sen takia piti alkaa suojaamaan omaisuutta." Näin oli oikeasti sanonut miehelleni... just joo...

Eikös lapsille kuulu joka tapauksessa vanhemman kuollessa 50 %, ja toinen 50 % jää puolisolle, vai miten se menee. En ymmärrä, miten on edes mahdollista suojata omaisuuttaan omilta lapsilta. Se asumisoikeus pariskunnan entisessä yhteisessä kodissahan leskellä joka tapauksessa on.

Ja ei, ei heillä mitään erityistä omaisuutta ole, koti vain ja se vene (ehkä 25 000 €), ja ehkä 50 000 € säästötilillä.

Voisiko joku avata mulle, mistä on kysymys?

Helppoahan se on tuossa tilanteessa hoitaa. Testamenttaavat oman osuutensa veneestä ja rahoista leskelle ja lapsille jää perittäväksi ainostaan puolet asunnosta, jota leski sitten käyttää. Tai sitten rahat leskelle, veneeseen elinikäinen hallinta ja käyttöoikeus leskelle, asunnosta voi lapset sitten periä lakiosansa.

en jaksa kaikkia vastauksia lukea. jos huonosti käy, niin appivanhemmat jättäävät miehellesi ainoastaan perintösan, joka on 25% ja kaiken lisäksi poissulkevat puolison perinnön ulkopuolelle. miehen veli tulee saamaan 75% ja miehesi 25%.

jos miehen vanhemmat on menneet sellaiseen kuntoon etteivät enään pysty venettä käyttämään, niin vene kannattaa myydä pois mahdollisimman nopeasti. veneen arvohan tippuu vuosi vuodelta alemmas. rahat voivat sitten käyttää haluamallaan tavalla. sekin on mahdollista että vanhemmilla on rahat vähissä, kun ovat halunneet myydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, eikö tuo ole ihan selvä? Pelkäävät, että miniä iskee näppinsä jotenkin kiinni heidän omaisuuteensa, kun jo ennakkoperintöäkin ehdotti. Haluavat suojata omaisuuttaan sulta.

Miksi menit edes puuttumaan koko asiaan ja ehdottelemaan yhtään mitään? Eiköhän tommoiset ehdotukset kuulu miehelle, eikä sulle. Ethän SÄ ole mitään perintöä heiltä saamassa, vaan heidän lapsensa eli miehesi.

Omat appivanhempani ovat rikkaita. Itse pidän tarkkaan huolen, etten puutu mihinkään perintöasioihin, tai muuhunkaan rahaan liittyvään. Ne on mieheni ja hänen vanhempiensa välisiä.

No kun mulla ja mun miehellä on yhteinen talous, niin eikös se perintö kosketa muakin, vaikka tuleekin sitten aikanaan miehen nimellä? Ei ole mitään avioehtoja tms.

   Miehesi vanhemmat voivat tehdä testamentin, jossa sanotaan, että heidän jättämänsä perinnön ulkopuolelle jäävät lasten puolisot, eli kyllä voi olla että halutessaan heidän jättämänsä omaisuus ei koske sinua.  Näin tekivät omat vanhempani.

Vierailija kirjoitti:

anna olla, paras neuvo ikinä.

Veneen antaminen/ myyminen teille alle markkinahinnan olisi tietysti ollut järkevää ja win-win tilanne. Mutta ihminen harvoin on järkevä, sehän täällä palstallakin nähdään tämän tästä.

Mutta toisaalta tämä heidän tekemä keskinäinen testamentti on myös erittäin järkevää, myös teidän kannaltanne, jollette ole varakkaita. Ilman appisten keskinäistä testamenttia olisitte voineet joutua vaikeuksiin kun toinen heistä kuolee. Leskelle jää kuitenkin asumisoikeus asuntoon, mutta koska puolisosi olisi perinnyt asunnosta osan, olisi hänelle langennut maksettavaksi perintövero. Eli periminen siinä vaiheessa olisi tuonut pelkkiä kustannuksia, jollei muuta perittävää ole... 

Itse asiassa mun taas tekisi mieleni varmistaa, että omilla appivanhemmilla on keskinäinen testamentti tehtynä, mutten kyllä tosiaan aio avata suutani, koska varmin tapa aiheuttaa jotain kaunaa, on alkaa puhua tällaisista. Jos sitten verot napsahtaa, niin mitä sitten toisaalta, pientä se on siinä surun rinnalla sit kuitenkin. Omien vanhempien kanssa kylläkin olen tällaisista keskustellut ihan asiallisesti, mutta toisen sukuun ei kannata lähteä liikaa sörkkimään, pieni - ja vähän suurempikin - etäisyys on hyväksi. Kohteliaat välit säilyvät paremmin kuin liian läheiset. 

   Muistaakseni leski  saa periä verottomana nykyään 80 000 €:n edestä ja siihen päälle veroton osuus eli 20000€ eli yht. 100000 €.  Korjatkaa jos joku haluaa ja osaa.  Eli jos haluaa veroja välttää kannattaa  testamentata tuo veroton osuus omaisuudesta puolisolle ja jättää loput perillisille perittäväksi.  Tietysti siinä on sitten sovittava mikä omaisuuden osa koskee tuota puolison osuutta, onko se se asunnon osa jossa puliso joka tapauksessa asuisi.  Jos puolison osuus koskee rahavaroja niin rahojahan voi sitten vähitellen jakaa perillisille verottomasti.  Kun antaa aina kolmen vuoden välein niin kertyy melkoinen summa.  Lisää verovinkkejä saa esim. veronmaksajat.fi.

Vierailija kirjoitti:

Provo tai ei, mutta:

"No itsepä ehdottivat, että me OSTETTAISIIN heidän vene, halusivat, että pysyisi suvussa, niin että itsekin pääsevät vielä vanhoilla päivillään sen kyytiin"

Jos appivanhemmat tarvitsevat rahaa ja haluavat myydä veneen, niin se vähän poissulkee sen, että pysyisi suvussa ja he pääsisivät vanhoilla päivillä kyytiin. Koska ei ap:n miehellä ja ap:lla ole myöskään velvollisuutta ostaa venettä appivanhempien toiveiden mukaisesti, jotta nämä pääsevät vanhuuden päivillään vielä kruisailemaan tai kellään muullakaan ap:n miehen sukulaisella.

Näin, vähän sama asia pienemmässä mittakaavassa:

Olen myymässä arvokasta rannekelloani, mutta haluan sen ostajan olevan joko siskoni tai äitini, jotta kello pysyisi suvussa ja minä voin tarpeen tullen lainata sitä. 

0/5

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tehnyt testamentin nuorille sukulaisilleni, ja ilman muuta suljettiin mahdolliset puolisot pois, nykyisin tapahtuu avioeroja niin paljon, vaikkei sellaista rakkailleen toivoisikaan, niin kuitenkin se on mahdollista.

Olin vuosia sitten töissä paikassa, jossa oli paljon toimistoja ja konttoreita, mm yksi varsin persoonallisen tuomarin lakitoimisto. Kerran kuului käytävältä kovaa karjuntaa, ja kun sitten talon ravintolassa satuin hänen pöytäänsä, hän avautui siitä miten paljon vielä nykyisinkin on näitä haukkoja, jotka tulevat kyselemään, miten voisi estää, että vanha isä/äiti/molemmat saataisiin jotenkin holhoukseen, kun ovat ruvenneet tuhlailemaan, ovat jopa käyneet matkalla, ostaneet liian hyvä vaatteita jne, ja heidän odottamansa perintörahat sitten tuhlaavat. Sinä päivänä oli harvinaisen törkeä tämmöinen tapaus ollut ja tuomari sitten saattoi nämä haukat ovelle karjuen, että ettekö edes älyä hävetä, että kovalla työllä rahansa ansainneilta ihmisiltä pitäisi estää elämästä nauttiminen vanhoilla päivillään. (olen muuttanut yksityiskohtia, eikä tämä tuomari ole enää työelämässä).

Puolison rajaaminen ei loukkaa ketään, jos perillesällä ei edes ole puolisoa silloin hänen hyväkseen on tehty testamentti. Mutta silloin kun kyseessä on lapsen pitkäaikainen puoliso jonka kanssa on oltu paljon tekemisissä, niin onhan se nyt ihan pelkkää vittuilua lapsen puolisolle että tehdään testamenttiin tuollainen rajaus ja lisäksi se on epäluottamuslause omaa lasta kohtaan. Minusta se on lapsen ja hänen puolisonsa asia sopia miten tulevien peritöjensä kanssa toimivat, jos haluavat niin voivat tehdä avioehdon jossa rajaavat perinnöt pois avio-oikeudesta.

   Lähinnä lienee tarkoitus avioerotilanteessa suojata peritty omaisuus siltä, että esim. perintömökki olisi myytävä jotta eronneelle saataisiin maksettua osuus pesästä.  Kun peritty omaisuus on testamentissa suljettu pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, on tilanne selvä, eli lähtijä saa vain osuutensa omasta pesästä;   mummon ja  papan mökkiä ei  tarvitse myydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tehnyt testamentin nuorille sukulaisilleni, ja ilman muuta suljettiin mahdolliset puolisot pois, nykyisin tapahtuu avioeroja niin paljon, vaikkei sellaista rakkailleen toivoisikaan, niin kuitenkin se on mahdollista.

Olin vuosia sitten töissä paikassa, jossa oli paljon toimistoja ja konttoreita, mm yksi varsin persoonallisen tuomarin lakitoimisto. Kerran kuului käytävältä kovaa karjuntaa, ja kun sitten talon ravintolassa satuin hänen pöytäänsä, hän avautui siitä miten paljon vielä nykyisinkin on näitä haukkoja, jotka tulevat kyselemään, miten voisi estää, että vanha isä/äiti/molemmat saataisiin jotenkin holhoukseen, kun ovat ruvenneet tuhlailemaan, ovat jopa käyneet matkalla, ostaneet liian hyvä vaatteita jne, ja heidän odottamansa perintörahat sitten tuhlaavat. Sinä päivänä oli harvinaisen törkeä tämmöinen tapaus ollut ja tuomari sitten saattoi nämä haukat ovelle karjuen, että ettekö edes älyä hävetä, että kovalla työllä rahansa ansainneilta ihmisiltä pitäisi estää elämästä nauttiminen vanhoilla päivillään. (olen muuttanut yksityiskohtia, eikä tämä tuomari ole enää työelämässä).

Puolison rajaaminen ei loukkaa ketään, jos perillesällä ei edes ole puolisoa silloin hänen hyväkseen on tehty testamentti. Mutta silloin kun kyseessä on lapsen pitkäaikainen puoliso jonka kanssa on oltu paljon tekemisissä, niin onhan se nyt ihan pelkkää vittuilua lapsen puolisolle että tehdään testamenttiin tuollainen rajaus ja lisäksi se on epäluottamuslause omaa lasta kohtaan. Minusta se on lapsen ja hänen puolisonsa asia sopia miten tulevien peritöjensä kanssa toimivat, jos haluavat niin voivat tehdä avioehdon jossa rajaavat perinnöt pois avio-oikeudesta.

   Lähinnä lienee tarkoitus avioerotilanteessa suojata peritty omaisuus siltä, että esim. perintömökki olisi myytävä jotta eronneelle saataisiin maksettua osuus pesästä.  Kun peritty omaisuus on testamentissa suljettu pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, on tilanne selvä, eli lähtijä saa vain osuutensa omasta pesästä;   mummon ja  papan mökkiä ei  tarvitse myydä.

   Avioerot ovat niin tavallisia että tämmöinen perityn omaisuuden sulkeminen pois puoisolta olisi varmasti paikallaan.  Tehkää ihmiset testamentteja.  Jos ei eroa tule ei testamentilla ole merkitystä mutta jos ero tulee niin sillä saattaa olla suurikin merkitys.  Eroava puoliso saattaa viedä mennessään toisen puolison suurenkin perityn omaisuuden.   Suuri harmi silloin jos ei ole avioehtoa tai testamentilla suljettu perintöä pois.

Ilmeisesti ap:n perhe on saanut appivanhempien veneestä ja purjehtimisesta nauttia, vaikkeivät venettä omista. Eli miten tilanne olennaisesti muuttuisi muuten, kuin omaisuuden jaon mielessä, jos vene ennakkoperintönä annettaisiin? Appivanhemmat haluavat todennäköisesti asua talossaan mahdollisimman pitkään, mikä tietää tavallisten ylläpitokulujen lisäksi remonttikuluja, voi olla tarvetta apuvälineille ja vanhemmiten tuppaa tulemaan myös sairaus- ja lääkemenoja, eli eiköhän vene jouduta myyntiin lopulta laittamaan. Ap:llä miehineen tuskin on varoja näihin lisääntyneisiin kuluihin antaa, jos veneen ennakkoperintönä saisivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei välttämättä koske, jos ovat tehneet testamentin, että puoliso perii ensin toisensa. Eli lapset sitten joskus, kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Odottavan aika on pitkä.

Tuossakin tapauksessa voi vaatia lakiosansa ensimmäisen kuoltua. Lakiosaa ei edelleenkään voi ohittaa testamentilla.

   Mitenkäs vaadit lakiosaa jos ainoa omaisuus on esim asunto jossa leski asuu ja haluaa asua.  Mistä saat lakiosas,i jota vaadit?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni kertoi, että hänen vanhempansa ovat "tehneet toimenpiteitä", ettei heidän lapsensa pääse käsiksi heidän omaisuuteensa siinä tapauksessa, jos jompi kumpi heistä kuolee. WHAT?! Tämän idean olivat kuulemma saaneet, kun MINÄ olin ehdottanut, että he voisivat antaa purjeveneensä meille ennakkoperintönä.

No itsepä ehdottivat, että me OSTETTAISIIN heidän vene, halusivat, että pysyisi suvussa, niin että itsekin pääsevät vielä vanhoilla päivillään sen kyytiin. Jos olisivat antaneet ennakkoperintönä, niin olisi ollut win-win-tilanne. Olisimme voineet viedä heitä purjehtimaan, ja me oltaisiin saatu vene. Ei meillä kuitenkaan ole mahdollista ostaa sitä.

No hepä olivat järkyttyneet tällaisestä ehdotuksesta. "Miniä pyysi ennakkoperintoä, ja sen takia piti alkaa suojaamaan omaisuutta." Näin oli oikeasti sanonut miehelleni... just joo...

Eikös lapsille kuulu joka tapauksessa vanhemman kuollessa 50 %, ja toinen 50 % jää puolisolle, vai miten se menee. En ymmärrä, miten on edes mahdollista suojata omaisuuttaan omilta lapsilta. Se asumisoikeus pariskunnan entisessä yhteisessä kodissahan leskellä joka tapauksessa on.

Ja ei, ei heillä mitään erityistä omaisuutta ole, koti vain ja se vene (ehkä 25 000 €), ja ehkä 50 000 € säästötilillä.

Voisiko joku avata mulle, mistä on kysymys?

No etköhän ap vastannut omaan kysymykseesi. Meidän lähipiireissä on ollut yleinen käytäntö, että kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes toinenkin puoliso kuolee. Sinä olet ilmeisesti tehnyt selväksi, että tämä ei sinulle käy, vaan aiot vaatia pesää heti jaettavaksi (tai siis pakottaa puolisosi vaatimaan) jolloin leski joutuu normaalitilanteessa luopumaan puolesta yhteisestä omaisuudesta. Asuntoa ei voi myydä, mutta esim. mökki ja vene voidaan pakottaa myymään. Minä en henkilökohtaisesti ymmärrä millainen ihminen edes harkitsee tehdä näin omalle vanhemmalleen. Onneksi ahneutesi paljastui ja osaavat varautua

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040

Appivanhemmilla on vene jonka myisivät (lapsen perheelle) ja saisivat siitä rahaa vanhuuden varalle tai mitä ikinä suunnittelivatkaan. Ja miniä ehdottaa että luopuisivat veneestä ilmaiseksi....silloin ne rahat jäävät appivanhemmilta saamatta ja suunnitelmat eivät toteudukaan.

Ahneelta kuulostaa jos appivanhemmilla ei muuta omaisuutta juuri ole.