Lue keskustelun säännöt.
Mistä arvaat, että joku on ihastunut sinuun?
07.04.2017 |
Ja miltä se mielestäsi tuntuu, jos olet vaikkapa itse varattu? Onko se mukavaa vai epämiellyttävää? Miten se ihastunut voisi minimoida epämiellyttävät fiilikset ihastuksen kohteessaan?
Kommentit (37)
Varmin merkki taitaa olla tuijotus ja vahtaaminen, huomaa kun toinen vilkuilee jatkuvasti ja sen oikeasti huomaa. Jos tämän lisäksi huomaa miten toinen reagoi itseen, tapaus on varmaan aika selvä. Puhumattakaan näistä lisääntyvistä kohtaamisista "sattumalta", tikusta asiaa jne.
Joskus itselleni on käynyt niin, että toinen on peittänyt tunteensa todella hyvin enkä ole aavistanut mitään, mutta sopivan hetken tullen rennossa tilanteessa kun viihdytään selvästi yhdessä, on kertonut tai vihjannut sanallisesti tunteistaan. Nämä tapaukset ovat olleet ihania ja sydäntälämmittäviä. On osattu kunnioittaa toista ja oltu hienotunteisia ilman ilmiselvää jatkuvaa tuijottamista jne. ja otetaan rohkeasti riski pakeista. Ja tästä tietysti pitää seurata samanlainen asiallinen käytös edelleen, vaikka pakit tulisikin.
Olen sitä mieltä ap, että tärkeintä on, että et kyttää jatkuvasti ihastuksesi kohdetta tai ole liian läpinäkyvä ja tungetteleva. Voihan sitä kokeilla kepillä jäätä hetken, mutta jos vastakaikua ei irtoa innostuneen oloisesti niin peräydy nopeasti. Toisen tunteista ei voi olla koskaan varma, mutta toisen olon voi tehdä pidemmän päälle hyvin hankalaksi pelkästään tuijottamisella ja vilkuilulla, jos tunne on yksipuolinen. On rasittavaa ja tuskallista olla, jos joku "pyydystää" katsetta koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maiken kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä ihan heti arvaa. Jos joku katsoo sellaisella tietyllä katseella, niin ehkä voi olla ihastunut. Jotkut osaa peittää sen melko hyvin.
Millainen on tuo paljon puhuttu "tietty katse". Mistä tietää, että ei vain itse (ihastuneena) tulkitse toisen katsetta siksi "tietyksi katseeksi"?
Eikös pupillit laajene ihastusta katsoessa?:) en tiedä päteekö kaikkiin ihmisiin, mutta näin oon lukenut.
Miten kenenkään pupillien koon erottaa vähänkin kauempaa? Minun pitää olla suuteluetäisyydellä jos pupillit erotan, ja siinä vaiheessa kyllä tiedän jo ilman pupillejakin, että "jotakin on ilmassa" ☺
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä ihan heti arvaa. Jos joku katsoo sellaisella tietyllä katseella, niin ehkä voi olla ihastunut. Jotkut osaa peittää sen melko hyvin.
Millainen on tuo paljon puhuttu "tietty katse". Mistä tietää, että ei vain itse (ihastuneena) tulkitse toisen katsetta siksi "tietyksi katseeksi"?
Jos hän vastaa katseeseesi tai katselee sinua normaalissa kanssakäymistilanteessa, et voi tietää sellaista.
Vierailija kirjoitti:
maiken kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä ihan heti arvaa. Jos joku katsoo sellaisella tietyllä katseella, niin ehkä voi olla ihastunut. Jotkut osaa peittää sen melko hyvin.
Millainen on tuo paljon puhuttu "tietty katse". Mistä tietää, että ei vain itse (ihastuneena) tulkitse toisen katsetta siksi "tietyksi katseeksi"?
Eikös pupillit laajene ihastusta katsoessa?:) en tiedä päteekö kaikkiin ihmisiin, mutta näin oon lukenut.
Miten kenenkään pupillien koon erottaa vähänkin kauempaa? Minun pitää olla suuteluetäisyydellä jos pupillit erotan, ja siinä vaiheessa kyllä tiedän jo ilman pupillejakin, että "jotakin on ilmassa" ☺
Valoisuuskin vaikuttaa. Jos on hämärää, pupillit laajenee ja päinvastoin kirkas valo tai hyvä lamppujen valo estää pupillien laajentumisen.
Minäkin vannon enemmän katsoessani. Siihen mitä jännitystä tulee ja viihtyykö tilanteessa. Jos toista ei sinun seura kiinnosta niin kyllä sen myös huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen voimakkaasti ihastuneena hyvin neutraali, etäinen, kylmä jottei ihastukseni paljastuisi. Etenkin tilanteissa, joissa en ole varma ihastuksen kohteeni tunteista.
Minä olen vaikea-asteisen ei-toivotun ihastukseen huomattuani hyvin neutraali, etäinen ja kylmä, jotta ihailijani älyäisi siirtyä pois henkilökohtaiselta alueelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuun ihastumiset jäävät tajuamatta ja tuskin sellaista usein tapahtuukaan. Ehkä sitten kun tanssitaan hitaita poski poskea vasten, niin alkaa hiljakseen valkenemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä ihan heti arvaa. Jos joku katsoo sellaisella tietyllä katseella, niin ehkä voi olla ihastunut. Jotkut osaa peittää sen melko hyvin.
Millainen on tuo paljon puhuttu "tietty katse". Mistä tietää, että ei vain itse (ihastuneena) tulkitse toisen katsetta siksi "tietyksi katseeksi"?
Jos hän vastaa katseeseesi tai katselee sinua normaalissa kanssakäymistilanteessa, et voi tietää sellaista.
Sitä juuri tarkoitinkin, että miten jotkut ovat näkevinään lähes jokaisessa katseessa sen tietyn katseen (itse en sellaista näe/luule). Tai sitten jos joku ei katso, niin tulkitaan että ei vain uskalla katsoa, kun on niin ihastunut. Monilla kai niin mahtava itsetunto, että heille jokainen toisen osoittama ele viestii omasta kiinnostavuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmin merkki taitaa olla tuijotus ja vahtaaminen, huomaa kun toinen vilkuilee jatkuvasti ja sen oikeasti huomaa. Jos tämän lisäksi huomaa miten toinen reagoi itseen, tapaus on varmaan aika selvä. Puhumattakaan näistä lisääntyvistä kohtaamisista "sattumalta", tikusta asiaa jne.
Joskus itselleni on käynyt niin, että toinen on peittänyt tunteensa todella hyvin enkä ole aavistanut mitään, mutta sopivan hetken tullen rennossa tilanteessa kun viihdytään selvästi yhdessä, on kertonut tai vihjannut sanallisesti tunteistaan. Nämä tapaukset ovat olleet ihania ja sydäntälämmittäviä. On osattu kunnioittaa toista ja oltu hienotunteisia ilman ilmiselvää jatkuvaa tuijottamista jne. ja otetaan rohkeasti riski pakeista. Ja tästä tietysti pitää seurata samanlainen asiallinen käytös edelleen, vaikka pakit tulisikin.
Olen sitä mieltä ap, että tärkeintä on, että et kyttää jatkuvasti ihastuksesi kohdetta tai ole liian läpinäkyvä ja tungetteleva. Voihan sitä kokeilla kepillä jäätä hetken, mutta jos vastakaikua ei irtoa innostuneen oloisesti niin peräydy nopeasti. Toisen tunteista ei voi olla koskaan varma, mutta toisen olon voi tehdä pidemmän päälle hyvin hankalaksi pelkästään tuijottamisella ja vilkuilulla, jos tunne on yksipuolinen. On rasittavaa ja tuskallista olla, jos joku "pyydystää" katsetta koko
Entäs sitten kun toista ei ole nähnyt vuosiin, kuvatkin on hävinneet. . Arvailuja vain!
Eipä muhun kai kukaan ole ihastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mies naisvaltaisella alalla. Jos hymy, silmiin uppoaminen keskustelussa lasketaan ihastumiseksi niin ihastuisin sen mukaan monta kertaa päivässä useamman ihmisen kanssa. Koska olen varattu niin ei käy.
mies65433 kirjoitti:
Olen mies naisvaltaisella alalla. Jos hymy, silmiin uppoaminen keskustelussa lasketaan ihastumiseksi niin ihastuisin sen mukaan monta kertaa päivässä useamman ihmisen kanssa. Koska olen varattu niin ei käy.
Nuo on kyllä minustakin pelkkää toiveunta joiltain. Totta kai keskustelukumppania voidaan katsoa silmiin "upoten" ja usein kohdatessa voi hymyillä vaikka töissä jne. ilman että se on ihastumista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tee mitään huomioita enää, tulkitsen kuitenkin väärin.
Ei voi tietää mistään. Ihmiset ovat niin erilaisia - joillakin on tapana flirttailla ja tuijotella silmiin ja kosketella ihan viattomassakin mielessä, kun taas jotkut oikeinkin ihastuneet voivat olla tosi kylmiäkin. Ja aivan kaikkea siltä väliltä. Tuo pupillien laajeneminen, siis sehän tarkoittaa että katsoo jotain itseä miellyttävää - myös kaverillisessa tai vaikka ulkonäöllisessä mielessä! Ei välttämättä ihastusta. Itsekin reagoin erääseen komeaan työkaverimieheen heti kun hän astuu ovesta sisään ja kuolaan ihan estottomasti, mutta en ikinä olisi hänestä romanttisessa mielessä kiinnostunut (esim. siitä syystä, että kyseinen mies on homo).
En muuten itse ole koskaan huomannut kenenkään miehen ihastusta. Niitä kuitenkin on ollut, koska moni tuttu on kertonut vuosia myöhemmin olleensa minuun kovinkin rakastunut. Itse lasken helposti kaiken peruskohteliaisuuden ja kaverillisuuden piikkiin, joten mikäli asiaa ei tosiaan hierota päin näköä, en sitä ala edes arvailla.
Ei voi tietää mistään varmaksi. Kysy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä ihan heti arvaa. Jos joku katsoo sellaisella tietyllä katseella, niin ehkä voi olla ihastunut. Jotkut osaa peittää sen melko hyvin.
Millainen on tuo paljon puhuttu "tietty katse". Mistä tietää, että ei vain itse (ihastuneena) tulkitse toisen katsetta siksi "tietyksi katseeksi"?
Jos hän vastaa katseeseesi tai katselee sinua normaalissa kanssakäymistilanteessa, et voi tietää sellaista.
Sitä juuri tarkoitinkin, että miten jotkut ovat näkevinään lähes jokaisessa katseessa sen tietyn katseen (itse en sellaista näe/luule). Tai sitten jos joku ei katso, niin tulkitaan että ei vain uskalla katsoa, kun on niin ihastunut. Monilla kai niin mahtava itsetunto, että heille jokainen toisen osoittama ele viestii omasta kiinnostavuudesta.
Kuulostaa varmaan omahyväiseltä, mutta mulla on ainakin aika hyvä kyky huomata ihastumiset,myös kun kun ne eivät koske itseäni. Luotan vaistoon nykyään enemmän, kun toistuvat tilanteet on osoittaneet sen oikeaksi. Esim. krrran bileissä huomasin että tyyppi vaikutti vähän vaan jotekin liian kiinnostuneelta. Yritin olla karun asiallinen ja vältellä häntä mutta hän vaan seurasi, ulos röökille (ei polta), keittiöön kokkaamaan, you know how it goes. Sitten loppuillasta hän yritti suudella, olin melkoisen vaivaantunut. Olin varattu ja tämä oli dudella ihan tiedossa. Tai kun nuorena yhtäkkiä sain -lyhyestä katseesta- oudon fiban että onkohan mun kaveri kiinnostunut musta siten, luulin et hänellä on poikaystävä? Joidenkin vuosien päästä kaveri tuli kaapista ulos.
Vierailija kirjoitti:
mies65433 kirjoitti:
Olen mies naisvaltaisella alalla. Jos hymy, silmiin uppoaminen keskustelussa lasketaan ihastumiseksi niin ihastuisin sen mukaan monta kertaa päivässä useamman ihmisen kanssa. Koska olen varattu niin ei käy.
Nuo on kyllä minustakin pelkkää toiveunta joiltain. Totta kai keskustelukumppania voidaan katsoa silmiin "upoten" ja usein kohdatessa voi hymyillä vaikka töissä jne. ilman että se on ihastumista!
Harvemmin tulee uppouduttua toisten silmiin ja hymykin on kiva, mutta jos niitä saa salaiselta ihastuksen kohteelta ihan vaikka ystävällisyytenä, niin kyllä se tuntuu. Älkää nyt ihmiset kuitenkaan lopettako hymyilyä :)
35 lisää että ihastumisten tulkinta on hyvästä vaistostakin huolimatta hyvin vaikeaa silloin, jos itse on ihastunut, juuri siksi että toiveajattelun riskin tiedostaa. Siitä ei meinaa tulla mitään vaan arpoo ja huopaa. Mutta jos ei ole ihastunut, lyhyistä vihjeistä saa hyvin kiinni. Mulle on jostain syystä usein tultu tunnustamaan tunteita ja nilenomaan yksipuolisia, joten mieluummin vetäydyn hieman heti jos tuntuu, kun siitä ei ole ainakaan haittaa.
Jotkut miehet ovat vaikuttaneet jatkuvasti huomaavan minut melkein heti, kun olen ilmestynyt paikalle, jo kaukaa tai monien ihmisten joukosta. Itse spottaan myös tuolla tavalla ihastukseni kohteet.