Kertokaa pelottavin/erikoisin/selittämättömin kokemuksenne!

Vierailija kirjoitti:

Heräsin 16-vuotiaana keskellä yötä, kun joku veti kulmakarvastani toistuvasti. Katsoin miten huoneessani keskellä mattoa velloi sumupatsas, josta alkoi muotoutua ihmishahmo. Kauhistuin ja vedin peiton ylitseni. Sydän hakkasi ja kylmä hiki puski pintaan. Silti - yhtäkkiä rauhoituin täydellisesti, rentouduin ja aloinkin nukkua.

Muistin tuon aamulla hyvin ja ihmettelin, että MITÄ se oli. Isoisäni oli kyllä kuollut 2 viikkoa aiemmin, että tulikohan hän moikkaamaan?

Hän kävi lohduttamassa sinua. <3

Vierailija kirjoitti:

Olin vanhempieni luona ja odotin esikoistani. Kun olin menossa nukkumaan, alkoi edesmenneeltä mummiltani saama soittorasia soida itsekseen pöydällä. Ikinä aiemmin se ei ollut tehnyt niin. Kun soitto oli reipasta, nousin sängystä ja pidin avaimesta kiinni ja hiljensin sitä. Oletan, että mummi viestitti, että tietää minun tilani. Mummi kuoli ennen raskauttani.

<3 Kyyneleet nousivat silmiin tästä.

Olin yksin kotona, luin kirjaa nojatuolissa ja kissa nukkui sylissäni. Äkkiä kissa heräsi, valpastui, alkoi tuijottaa yläkerran suuntaan ja sähisi. Itse en kuullut/nähnyt mitään.

Olin joskus vuosituhannen vaihteessa Työpalaverissa.Minulla oli nokian kännykkä jossa näytönsäästäjänä oli kello ( no taitaa se vieläkin olla joissain puhelimissa ). Palaveri oli tylsääkin tylsempi ja tuijotin tuota kännykän kelloa ( kännykkä oli pöydällä enkä koskenutkaan siihen ) ja ajattelin vain että tämän palaverin pitää loppua ennen yhtä, tämän palaverin pitää loppua ennen yhtä. Ja niin uskomatonta kuin se onkin, kello pysähtyi aikaan 12.59... palaveri jatkui ja seinäkello meni eteenpäin mutta kännykän kello pysähtyi. En koskenut siihen kertaakaan. Tuijotin vain epäuskoisena näyttöä. Palaveri päättyi sitten joskus 13.10 aikaan ja kun pääsin omalle työpisteelle ja avasin puhelimeni se hyppäsi oikeaan aikaan. Tämä on todella outo kokemus... ei ole tapahtunut koskaan sittemmin vaikka olen leikilläni yrittänyt pysäyttää aikaa ajatuksen voimalla.

Äitini oli tekemässä perunkirjoja oman äitinsä kuoltua. Kun hän aamulla keitti äitinsä asunnolla kahvia, vääntyi tukeva teräslusikka, jolla hän kahvijauhetta oli mitannut, itsestään. Sitä kyllä pohdittiin, että miten se on mahdollista. Kuului kuulemma rahiseva ääni.

Äitini on Uri Geller?

En tiedä, onko yliluonnollista, mutta mieheni näki minusta unta ennen kuin tapasimme. Kuulemma juuri minunnäköisestä tytöstä :-D Minulla taas oli ennakkoaavistus, että juuri tuona lauantai-iltana tulee tapahtumaan jotakin mullistavaa.

Yhdessä oltu jo 25 vuotta.

Asutaan kerrostalossa 2 kerroksessa ja meijän ikunalle ilmestyi varis joka koko ajan kopputti ikkunaa se oli minulle kun herätyskello se alotti koputuksen klo: 6.00 ja lopetti vasta 23.00 ja tää kesti noin 4 kk. Eka pelästyin mutta totuin sen jälkeen. Nyt naurattaa koko tilanne

Olen ystäväni kanssa tuntenut samaan aikaan kylmänväreet. Se kertoo kuulemma, että läsnä on voimakasta energiaa. Ystäväni oli myös alku vuodesta saanut yhtäkkiä jonkun inspiraation ja piirtänyt sydämen ja kirjoittanut runon siihen. Olin käymässä viikonloppuna hänen luonaan ja tajusimme, että tuo runo kuvasti juuri niitä keskusteluja ja oivalluksia joita olimme sinä viikonloppuna yhdessä saaneet.

Vierailija kirjoitti:

Olin vanhempieni luona ja odotin esikoistani. Kun olin menossa nukkumaan, alkoi edesmenneeltä mummiltani saama soittorasia soida itsekseen pöydällä. Ikinä aiemmin se ei ollut tehnyt niin. Kun soitto oli reipasta, nousin sängystä ja pidin avaimesta kiinni ja hiljensin sitä. Oletan, että mummi viestitti, että tietää minun tilani. Mummi kuoli ennen raskauttani.

No, on se vittu jos ei anopeista yms pääse eroon vaikka niistä henki lähtisi. Äkkiä voisi kuvitella, että viimeistään silloin saa olla rauhassa.

Lisää!

-Olin yksi ilta uimassa, seuraavana yönä näin unta että olin uimassa samaisessa paikassa ja keskellä järveä oli kuollut mies jonka kävin raahaamassa rantaan... seuraavan päivän lehdessä oli juttu että kyseisessä järvessä oli hukkunut kalastaja ja oli ajautunut rantaan josta joku oli ruumiin sitten löytänyt.

-olimme menossa kaverin lapsen ristiäisiin. Lapsen nimeä ei oltu kerrottu etukäteen. Edeltävänä yönä näin unta että lapsi sai nimen **** ja että lapsen vanhemmat menivät naimisiin samalla kertaa, ristiäisissä lapsi sai unissani näkemän nimen ja tämän vanhemmat menivät kaikkien yllätykseksi myös naimisiin. Tästäkään ei ketään tiennyt etukäteen.

Näin joskus teininä painajaisen vampyyrilinnasta ja harmaasta kivipaadesta jolla makasin, samassa havahduin hereille. Perheemme kissa naukui tai äänteli jotain pimeässä ja raapi jalkopäässä peittoa. Ajattelin, että painajaisuni johtui kissasta.

Jatkoin unia ja kun myöhemmin heräsin ja lähdin huoneestani, kysyin äidiltä kuka oli päästänyt kissan huoneeseen ja miten se oli päässyt pois. Äiti ihmetteli, että ei kissa ole siellä edes ollut tänään.

Jäi kummallinen olo.

5 vuotta sitten (13v) olin kolmen kaverini kanssa yhden kaverini kotona. Kaverin koti oli maaseudulla, jossa lähin naapuri oli 3km päässä. Kotiin kuului pieni mökki, joka oli siis erillinen päärakennuksesta. Me olimme majoittuneet sinne pieneen takapihamökkiin. Päätimme soittaa pilapuheluita esittäen olevamme jotain puhelinmyyjiä. Laitoin kännykkäni numeron salaiseksi ja näppäilimme puhelimeen numerot täysin sattumanvaraisesti. Olimme soittaneet muutaman puhelun ja ne mene ihan täydestä.

Yhdessä vaiheessa puhelimeen vastasi (todennäköisesti vanha) nainen. Puhelin oli kaiuttimella ja vain minä ehdin sanoa "Hyvää iltaa!" kunnes nainen vastasi puhelimeen "No hei tytöt, mites teiän ilta on mennyt?". Nainen ei ollut kenellekkään meistä tuttu ja hän ei mitenkään voinut tietää olevamme tyttöporukka viettämässä hauskaa iltaa yhdessä. Panikoimme ja nopeasti suljimme puhelimen. 

En vieläkään pysty käsittämään miten tuo nainen osasi vastata noin sujuvasti. Jotain outoa tässä on....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin vanhempieni luona ja odotin esikoistani. Kun olin menossa nukkumaan, alkoi edesmenneeltä mummiltani saama soittorasia soida itsekseen pöydällä. Ikinä aiemmin se ei ollut tehnyt niin. Kun soitto oli reipasta, nousin sängystä ja pidin avaimesta kiinni ja hiljensin sitä. Oletan, että mummi viestitti, että tietää minun tilani. Mummi kuoli ennen raskauttani.

No, on se vittu jos ei anopeista yms pääse eroon vaikka niistä henki lähtisi. Äkkiä voisi kuvitella, että viimeistään silloin saa olla rauhassa.

Olet ihan lempparini täällä. :)

Tästä on jo aikaa; olin yläasteella tai lukiossa ja pääsin koulusta jonain päivänä aikaisin. Tulin kotiin ja menin omaan huoneeseeni, jonka vieressä oli vanhempieni makuuhuone. Talomme oli rakennettu 60-luvulla, eli makuuhuoneissa oli kiinteät seinään "upotetut" komerot. Olin siis yksin kotona ja muuten aivan hiljaista, mutta yhtäkkiä kuulin aivan selvästi äänen, joka tulee kun metallihenkaria liikuttaa vanhempieni makuuhuoneen vaatekomeron tangolla. Äänet siis kuuluvat normaalisti hyvin, koska vaatekaapit oli rakennettu talossa näiden huoneiden väliin. Siis ikään kuin siellä vaatekenkari liikkuisi metallitangolla itsekseen. Oli valoisa kevättalven päivä epäuskoisena menin katsomaan, että tosiaankaan ketään muuta ei ollut kotona eikä siellä vanhempien makuuhuoneessa näkynyt mitään outoa. Jos tapahtuma ei olisi ollut keskellä tavallista arkipäivää valoisaan aikaan, niin kyllä olisi pelottanut. Nyt jäi vain sellainen olo, että mitä tässä oikein tapahtui?!

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä nyt yliluonnollista ole, mutta outoa. Olin menossa nukkumaan, siis makasin sängyssä peiton alla, aikomuksenani nukahtaa. Yhtäkkiä korvissa kuului kova humahdus/tömäys, ja näin erikoisen keltaisen valoräjähdyksen. Ääni oli siis todella kova, ja tuntui oudolta päässä/koko kehossa. Ajattelin siinä että katkeskohan päästä joku verisuoni tms, pelästyin hieman. Omituinen tapaus vaan.

Toi on ainaki englanniks nimeltään exploding head syndrome! Ei oo vaarallista, mut pelottavaa se kyl voi olla.

Olin teini-ikäisenä yksin yläkerrassa, valmistautumassa kouluun lähtöön. Äkkiä näin valkoisessa kaapin ovessa kohti kurottuvan käden varjon, voitte uskoa että lähdin vauhdilla alakertaan !

Kävin allergioitteni takia vyöhyketerapeutilla, joka siis hoitaa asiakkaitaan painelemalla kehon akupunktiopisteitä. Hoidosta oli minulle selkeästi hyötyä, ja kävin tällä n. 6-kymppisellä naisella useita kertoja. Hän piti "vastaanottoaan" kotonaan, ja aina ennen hoitoa kävimme läpi kuulumiseni, ts. kuinka olen voinut, mitä oikeita on ollut, olenko joutunut stressaamaan asioita jne. eli asioita jotka voivat vaikuttaa hyvinvontiini. Hoitaja oli hyvin empaattisen oloinen ihminen ja sen henkinen, että varmaan joskus menneisyydessä hän olisi ollut ns. "kylän parantajaeukko" tms. jolta yhteisön jäsenet olisivat hakeneet rohtoja ja neuvoja vaivoihinsa. Tällä vyöhyketerapeutilla oli kodissaan myös kissa, joka kävi toisinaan tervehtimässä nuuskien ja puskien vyöhyketerapeutin kotona käyviä ihmisiä. Erään kerran, kun minulla oli sattui olemaan paljon huolia meni terapeutti käymään vessassa tms. ennen varsinaisen hoitoni aloittamista, ilmestyi tuo kissa tuolini viereen lattialle istumaan. Se ei nuuskinut minua tai yrittänyt ottaa mitään fyysistä kontaktia, vain istui hiljaa paikallaan ja tuijotti minua silmiin. Minulle tuli jotenkin sellainen olo, että tuo kissa ei ole pelkkä kissa. Aivan absurdi ajatus, mutta sanoin sen ihan kissalle ääneen: "Sinä taidat olla muutakin kuin vain kissa?". Kissa istui vieressäni katsoen minuun niin kauan kunnes vyöhyketerapeutti tuli takaisin hoitohuoneeseen. Mitään varsinaista outoa ei tapahtunut, mutta minulle jäi mieleen tuo erityinen yhteyden kokeminen eläimen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin vanhempieni luona ja odotin esikoistani. Kun olin menossa nukkumaan, alkoi edesmenneeltä mummiltani saama soittorasia soida itsekseen pöydällä. Ikinä aiemmin se ei ollut tehnyt niin. Kun soitto oli reipasta, nousin sängystä ja pidin avaimesta kiinni ja hiljensin sitä. Oletan, että mummi viestitti, että tietää minun tilani. Mummi kuoli ennen raskauttani.

No, on se vittu jos ei anopeista yms pääse eroon vaikka niistä henki lähtisi. Äkkiä voisi kuvitella, että viimeistään silloin saa olla rauhassa.

Miten tuo anoppisuhde edes kuuluu tähän tarinaan, kun kommentoija kertoi mummistaan? 

Ystäväni puoliso kuoli pitkäaikaiseen sairauteensa. Ystäväni oli istunut puolisonsa vieressä tämän loppuun  asti. Tullessaan tapahtuman jälkeen taksilla sairaalasta myöhään illalla kotiinsa, tuli hänelle samalla matkalla outo tekstari. Numeroa ei näkynyt, mistä tuli. Itse viestikenttäkin oli tyhjä. Siis tyhjä viesti.

Ystäväni tietenkin ajatteli, että hänen miehensä siellä tekstaili toisesta ulottuvuudesta, että perillä ollaan.

Outoa, miten tällainen on mahdollista?