Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko normaalia, että sijaisperheessä..

Vierailija
04.04.2017 |

..kohdellaan eri tavalla biologisia- ja sijaislapsia?
Tiedän yhden tälläisen perheen, biologiset lapset saavat elää paljon leveämmin kuin muut. Välillä toinen vanhemmista lähtee lomalle biologisten lasten kanssa, mutta sijaislapset jää kotiin.
Raivostuttavaa, ei sijaislapsia kuuluisi ottaa rahan takia. Omaa sijaissisarustani on kohdeltu aina 100 % täysin samalla tavalla kuin muitakin perheenjäseäni ja olen sanoinkuvailemattoman onnellinen siitä, että vanhempani eivät ole olleet ääliöitä.

Kommentit (51)

Vierailija
41/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sijaislapsille maksetaan myös normi harrastukset ym. Tiedän yhden perheen, jossa isä on soitonopettaja puhaltimessa, joka ei ole suosittu. Mutta tämän perheen kaikki vuosien varrella vaihtuvat sijaislapset harrastavat tätä soitinta - ja ope ja laskuttaja on tuo sijaisperheen isä.

Kiva sattuma, että kaikki sijaislapset halunneet harrastuksekseen tuollaisen ei-suositun vaskimusiikin!

Vierailija
42/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sijoituksessa olevaa lasta viedä pois maasta esim. lomareissulle? Vai pitääkö siihen vain hakea ajoissa luvat jostain? Sijoituksessa olevahan ei ole perheessä "omana" lapsena ennen adoptiota, joten miten paljon sijoituslapsen huoltajilla on oikeuksia lapsen suhteen?

En tiedä luvista mutta sijaissiskoni matkusti monia kertoja ulkomaille kanssamme. Ei kai siinä paperien hakemisessa mitään niin vaikeaa ole että pitäisi joku jättää reissusta pois sen takia..

Kyllä huoltajan suostumus tarvitaan lomaan ja lapsen huoltajan allekirjoitus tarvitaan passiin ja mahdolliseen viisumiin.

Sotketko nyt sijais- ja adoptiovanhemmat keskenään?

Sijaisvanhemmuus lähes aina lyhytaikainen, muutamasta päivästä ja muutamaan kuukauteen ja vain poikkeustapauksissa muutaman vuoden.

Sijaisperheessä tuetaan lapsen biologisia vanhempia ja kotia, ellei se vaaranna lasta.

Ja mitä tulee kysymykseen, niin sijaisvanhemmilla ei ole edes omin päin oikeutta toiseen maahan, vaan siihen tarvitaan viranomaisten lupa ja vanhempien suostumus ei ole edes tahdon asia.

En sekoita, ollut lähes koko ikänsä sijoitettuna vanhemmilleni

Jos on ollut lähes koko ikänsä, miksi ihmeessä vanhemmat eivät ole häntä adoptoineet?

Sijaisvanhemmilla kun ei ole mitään päätösvaltaa lasta koskevissa asioissa, vaan siitä päättävät viranomaiset ja lapsen biologiset vanhemmat.

Mistä päättelit että eivät olisi halunneet adoptoida? siinä on myös lapsen biologisilla vanhemmilla sanansa sanottavana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki tuntemani sijoitetut (3kk-4v) on tiedetty jo sijoittaessa aika varmasti, että sijoitus kestää aikuisuuteen. Yhteys biologiseen perheeseen ja sukuun on kuitenkin haluttu turvata esim. biologisen äidin sairaudesta huolimatta.

Vierailija
44/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sijoituksessa olevaa lasta viedä pois maasta esim. lomareissulle? Vai pitääkö siihen vain hakea ajoissa luvat jostain? Sijoituksessa olevahan ei ole perheessä "omana" lapsena ennen adoptiota, joten miten paljon sijoituslapsen huoltajilla on oikeuksia lapsen suhteen?

En tiedä luvista mutta sijaissiskoni matkusti monia kertoja ulkomaille kanssamme. Ei kai siinä paperien hakemisessa mitään niin vaikeaa ole että pitäisi joku jättää reissusta pois sen takia..

Kyllä huoltajan suostumus tarvitaan lomaan ja lapsen huoltajan allekirjoitus tarvitaan passiin ja mahdolliseen viisumiin.

Sotketko nyt sijais- ja adoptiovanhemmat keskenään?

Sijaisvanhemmuus lähes aina lyhytaikainen, muutamasta päivästä ja muutamaan kuukauteen ja vain poikkeustapauksissa muutaman vuoden.

Sijaisperheessä tuetaan lapsen biologisia vanhempia ja kotia, ellei se vaaranna lasta.

Ja mitä tulee kysymykseen, niin sijaisvanhemmilla ei ole edes omin päin oikeutta toiseen maahan, vaan siihen tarvitaan viranomaisten lupa ja vanhempien suostumus ei ole edes tahdon asia.

En sekoita, ollut lähes koko ikänsä sijoitettuna vanhemmilleni

Todella harvinaista. Jos lapsella ei ole yhteyttä biologisiin vanhempiinsa, niin lähes aina sijaisvanhemmat haluavat adaptoida lapsen, joka mahdollistaa kasvattaa lasta kuin omaansa ja olla lapsen huoltaja.

Sijaisvanhemmilla ei ole juridista päätösvaltaa lasta koskevissa asioissa.

Miksi adoptoida kun joutuu jättämään perinnön

Jos käykin niin, että tämä sijaislapsi kuolee nuorena aikuisena liikenneonnettomuudessa eikä ole adoptoitu, silloin ilmaantuu ne verisisarukset joita ei vainaja ole koskaan edes nähnyt ja perii vainajan omaisuuden.

Jos olisi adoptoitu adobtiovanhemmat perisivät. Tilanteessa vainajalla ei siis viellä omia lapsia ja biovanhemmat kuolleet jotka olisivat perineet jos olisivat hengissä.

Ei sijoituslapset pärjää elämässä joten ei heillä siten omaisuuttakaan.

Älä puhu jaskaa kun et tiedä! Tälläkin sijais"lapsella" oli oma asunto ja 20000€ säästöjä.

Sijoitettuja lapsia on monista tauostoista. Ei kaikkien vanhemmat ole edes n.s. huonoja (holisteja, vankeja, pahoinpitelijöitä, välinpitämättömiä tms.). Minäkin tiedän yhden lapsen, jolla on satojen tuhansien perintö ja menee nyt erittäin hyvin aikuisena (oma yritys, omakotitalo niillä rahoilla yms.; sjaisperheestä sisaruksia .... näistä yksi naimisissa minun sisarukseni kanssa ja siten tunnen siis) .... tämän lapsen molemmat vanhemmat kuoli, isovanhempia tai muita ei ollut. Sijaiskotiin noin 10 vanhanana. Ei sen kummempia ongelmia hänellä, kuin että biologiset vanhemmat kuoli.

Sijoitetulle lapselle kerätään ihan lainmukaista puskurirahaa, joka luovutetaan lapsen käyttöön viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi aikuistuun. Kuuluu lakisääteisiin jälkihuollon tukitoimenpiteisiin ja summa voi jossain harvinaisissa tilanteissa olla 20000 luokkaa. Mutta silloin sijoitus on ollut pitkä. Ja lapsi todella perii vanhempansa, sieltäkin voi tulla rahaa.

Ei kyllä todellakaan voi olla 20000 vaikka olisi koko lapsuutensa sijoitettuna.

Vierailija
45/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sijoituksessa olevaa lasta viedä pois maasta esim. lomareissulle? Vai pitääkö siihen vain hakea ajoissa luvat jostain? Sijoituksessa olevahan ei ole perheessä "omana" lapsena ennen adoptiota, joten miten paljon sijoituslapsen huoltajilla on oikeuksia lapsen suhteen?

En tiedä luvista mutta sijaissiskoni matkusti monia kertoja ulkomaille kanssamme. Ei kai siinä paperien hakemisessa mitään niin vaikeaa ole että pitäisi joku jättää reissusta pois sen takia..

Kyllä huoltajan suostumus tarvitaan lomaan ja lapsen huoltajan allekirjoitus tarvitaan passiin ja mahdolliseen viisumiin.

Sotketko nyt sijais- ja adoptiovanhemmat keskenään?

Sijaisvanhemmuus lähes aina lyhytaikainen, muutamasta päivästä ja muutamaan kuukauteen ja vain poikkeustapauksissa muutaman vuoden.

Sijaisperheessä tuetaan lapsen biologisia vanhempia ja kotia, ellei se vaaranna lasta.

Ja mitä tulee kysymykseen, niin sijaisvanhemmilla ei ole edes omin päin oikeutta toiseen maahan, vaan siihen tarvitaan viranomaisten lupa ja vanhempien suostumus ei ole edes tahdon asia.

En sekoita, ollut lähes koko ikänsä sijoitettuna vanhemmilleni

Todella harvinaista. Jos lapsella ei ole yhteyttä biologisiin vanhempiinsa, niin lähes aina sijaisvanhemmat haluavat adaptoida lapsen, joka mahdollistaa kasvattaa lasta kuin omaansa ja olla lapsen huoltaja.

Sijaisvanhemmilla ei ole juridista päätösvaltaa lasta koskevissa asioissa.

Miksi adoptoida kun joutuu jättämään perinnön

Jos käykin niin, että tämä sijaislapsi kuolee nuorena aikuisena liikenneonnettomuudessa eikä ole adoptoitu, silloin ilmaantuu ne verisisarukset joita ei vainaja ole koskaan edes nähnyt ja perii vainajan omaisuuden.

Jos olisi adoptoitu adobtiovanhemmat perisivät. Tilanteessa vainajalla ei siis viellä omia lapsia ja biovanhemmat kuolleet jotka olisivat perineet jos olisivat hengissä.

Ei sijoituslapset pärjää elämässä joten ei heillä siten omaisuuttakaan.

Älä puhu jaskaa kun et tiedä! Tälläkin sijais"lapsella" oli oma asunto ja 20000€ säästöjä.

Sijoitettuja lapsia on monista tauostoista. Ei kaikkien vanhemmat ole edes n.s. huonoja (holisteja, vankeja, pahoinpitelijöitä, välinpitämättömiä tms.). Minäkin tiedän yhden lapsen, jolla on satojen tuhansien perintö ja menee nyt erittäin hyvin aikuisena (oma yritys, omakotitalo niillä rahoilla yms.; sjaisperheestä sisaruksia .... näistä yksi naimisissa minun sisarukseni kanssa ja siten tunnen siis) .... tämän lapsen molemmat vanhemmat kuoli, isovanhempia tai muita ei ollut. Sijaiskotiin noin 10 vanhanana. Ei sen kummempia ongelmia hänellä, kuin että biologiset vanhemmat kuoli.

Sijoitetulle lapselle kerätään ihan lainmukaista puskurirahaa, joka luovutetaan lapsen käyttöön viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi aikuistuun. Kuuluu lakisääteisiin jälkihuollon tukitoimenpiteisiin ja summa voi jossain harvinaisissa tilanteissa olla 20000 luokkaa. Mutta silloin sijoitus on ollut pitkä. Ja lapsi todella perii vanhempansa, sieltäkin voi tulla rahaa.

Ei kyllä todellakaan voi olla 20000 vaikka olisi koko lapsuutensa sijoitettuna.

Ilmeisesti lastensuojelun työntekijä sitten valehteli, vai?

Vierailija
46/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sijoituksessa olevaa lasta viedä pois maasta esim. lomareissulle? Vai pitääkö siihen vain hakea ajoissa luvat jostain? Sijoituksessa olevahan ei ole perheessä "omana" lapsena ennen adoptiota, joten miten paljon sijoituslapsen huoltajilla on oikeuksia lapsen suhteen?

En tiedä luvista mutta sijaissiskoni matkusti monia kertoja ulkomaille kanssamme. Ei kai siinä paperien hakemisessa mitään niin vaikeaa ole että pitäisi joku jättää reissusta pois sen takia..

Kyllä huoltajan suostumus tarvitaan lomaan ja lapsen huoltajan allekirjoitus tarvitaan passiin ja mahdolliseen viisumiin.

Sotketko nyt sijais- ja adoptiovanhemmat keskenään?

Sijaisvanhemmuus lähes aina lyhytaikainen, muutamasta päivästä ja muutamaan kuukauteen ja vain poikkeustapauksissa muutaman vuoden.

Sijaisperheessä tuetaan lapsen biologisia vanhempia ja kotia, ellei se vaaranna lasta.

Ja mitä tulee kysymykseen, niin sijaisvanhemmilla ei ole edes omin päin oikeutta toiseen maahan, vaan siihen tarvitaan viranomaisten lupa ja vanhempien suostumus ei ole edes tahdon asia.

En sekoita, ollut lähes koko ikänsä sijoitettuna vanhemmilleni

Todella harvinaista. Jos lapsella ei ole yhteyttä biologisiin vanhempiinsa, niin lähes aina sijaisvanhemmat haluavat adaptoida lapsen, joka mahdollistaa kasvattaa lasta kuin omaansa ja olla lapsen huoltaja.

Sijaisvanhemmilla ei ole juridista päätösvaltaa lasta koskevissa asioissa.

Miksi adoptoida kun joutuu jättämään perinnön

Jos käykin niin, että tämä sijaislapsi kuolee nuorena aikuisena liikenneonnettomuudessa eikä ole adoptoitu, silloin ilmaantuu ne verisisarukset joita ei vainaja ole koskaan edes nähnyt ja perii vainajan omaisuuden.

Jos olisi adoptoitu adobtiovanhemmat perisivät. Tilanteessa vainajalla ei siis viellä omia lapsia ja biovanhemmat kuolleet jotka olisivat perineet jos olisivat hengissä.

Ei sijoituslapset pärjää elämässä joten ei heillä siten omaisuuttakaan.

Älä puhu jaskaa kun et tiedä! Tälläkin sijais"lapsella" oli oma asunto ja 20000€ säästöjä.

Sijoitettuja lapsia on monista tauostoista. Ei kaikkien vanhemmat ole edes n.s. huonoja (holisteja, vankeja, pahoinpitelijöitä, välinpitämättömiä tms.). Minäkin tiedän yhden lapsen, jolla on satojen tuhansien perintö ja menee nyt erittäin hyvin aikuisena (oma yritys, omakotitalo niillä rahoilla yms.; sjaisperheestä sisaruksia .... näistä yksi naimisissa minun sisarukseni kanssa ja siten tunnen siis) .... tämän lapsen molemmat vanhemmat kuoli, isovanhempia tai muita ei ollut. Sijaiskotiin noin 10 vanhanana. Ei sen kummempia ongelmia hänellä, kuin että biologiset vanhemmat kuoli.

Sijoitetulle lapselle kerätään ihan lainmukaista puskurirahaa, joka luovutetaan lapsen käyttöön viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi aikuistuun. Kuuluu lakisääteisiin jälkihuollon tukitoimenpiteisiin ja summa voi jossain harvinaisissa tilanteissa olla 20000 luokkaa. Mutta silloin sijoitus on ollut pitkä. Ja lapsi todella perii vanhempansa, sieltäkin voi tulla rahaa.

Ei kyllä todellakaan voi olla 20000 vaikka olisi koko lapsuutensa sijoitettuna.

Ilmeisesti lastensuojelun työntekijä sitten valehteli, vai?

Missä mielessä kertoiko sulle huvikseen jostain nuoresta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää itsenäistymisraha muodostuu lapsen sijoituksen aikana tulleille lapsilisille ja elatusmaksuille/tuille laske siitä tuleeko 20000

Vierailija
48/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sijoituksessa olevaa lasta viedä pois maasta esim. lomareissulle? Vai pitääkö siihen vain hakea ajoissa luvat jostain? Sijoituksessa olevahan ei ole perheessä "omana" lapsena ennen adoptiota, joten miten paljon sijoituslapsen huoltajilla on oikeuksia lapsen suhteen?

En tiedä luvista mutta sijaissiskoni matkusti monia kertoja ulkomaille kanssamme. Ei kai siinä paperien hakemisessa mitään niin vaikeaa ole että pitäisi joku jättää reissusta pois sen takia..

Kyllä huoltajan suostumus tarvitaan lomaan ja lapsen huoltajan allekirjoitus tarvitaan passiin ja mahdolliseen viisumiin.

Sotketko nyt sijais- ja adoptiovanhemmat keskenään?

Sijaisvanhemmuus lähes aina lyhytaikainen, muutamasta päivästä ja muutamaan kuukauteen ja vain poikkeustapauksissa muutaman vuoden.

Sijaisperheessä tuetaan lapsen biologisia vanhempia ja kotia, ellei se vaaranna lasta.

Ja mitä tulee kysymykseen, niin sijaisvanhemmilla ei ole edes omin päin oikeutta toiseen maahan, vaan siihen tarvitaan viranomaisten lupa ja vanhempien suostumus ei ole edes tahdon asia.

En sekoita, ollut lähes koko ikänsä sijoitettuna vanhemmilleni

Todella harvinaista. Jos lapsella ei ole yhteyttä biologisiin vanhempiinsa, niin lähes aina sijaisvanhemmat haluavat adaptoida lapsen, joka mahdollistaa kasvattaa lasta kuin omaansa ja olla lapsen huoltaja.

Sijaisvanhemmilla ei ole juridista päätösvaltaa lasta koskevissa asioissa.

Miksi adoptoida kun joutuu jättämään perinnön

Jos käykin niin, että tämä sijaislapsi kuolee nuorena aikuisena liikenneonnettomuudessa eikä ole adoptoitu, silloin ilmaantuu ne verisisarukset joita ei vainaja ole koskaan edes nähnyt ja perii vainajan omaisuuden.

Jos olisi adoptoitu adobtiovanhemmat perisivät. Tilanteessa vainajalla ei siis viellä omia lapsia ja biovanhemmat kuolleet jotka olisivat perineet jos olisivat hengissä.

Ei sijoituslapset pärjää elämässä joten ei heillä siten omaisuuttakaan.

Älä puhu jaskaa kun et tiedä! Tälläkin sijais"lapsella" oli oma asunto ja 20000€ säästöjä.

Sijoitettuja lapsia on monista tauostoista. Ei kaikkien vanhemmat ole edes n.s. huonoja (holisteja, vankeja, pahoinpitelijöitä, välinpitämättömiä tms.). Minäkin tiedän yhden lapsen, jolla on satojen tuhansien perintö ja menee nyt erittäin hyvin aikuisena (oma yritys, omakotitalo niillä rahoilla yms.; sjaisperheestä sisaruksia .... näistä yksi naimisissa minun sisarukseni kanssa ja siten tunnen siis) .... tämän lapsen molemmat vanhemmat kuoli, isovanhempia tai muita ei ollut. Sijaiskotiin noin 10 vanhanana. Ei sen kummempia ongelmia hänellä, kuin että biologiset vanhemmat kuoli.

Sijoitetulle lapselle kerätään ihan lainmukaista puskurirahaa, joka luovutetaan lapsen käyttöön viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi aikuistuun. Kuuluu lakisääteisiin jälkihuollon tukitoimenpiteisiin ja summa voi jossain harvinaisissa tilanteissa olla 20000 luokkaa. Mutta silloin sijoitus on ollut pitkä. Ja lapsi todella perii vanhempansa, sieltäkin voi tulla rahaa.

Ei kyllä todellakaan voi olla 20000 vaikka olisi koko lapsuutensa sijoitettuna.

Ilmeisesti lastensuojelun työntekijä sitten valehteli, vai?

Missä mielessä kertoiko sulle huvikseen jostain nuoresta

Ihan kuule koulutusmielessä eikä kertonut kenestäkään nuoresta, vaan antoi esimerkkejä summista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sijoituksessa olevaa lasta viedä pois maasta esim. lomareissulle? Vai pitääkö siihen vain hakea ajoissa luvat jostain? Sijoituksessa olevahan ei ole perheessä "omana" lapsena ennen adoptiota, joten miten paljon sijoituslapsen huoltajilla on oikeuksia lapsen suhteen?

En tiedä luvista mutta sijaissiskoni matkusti monia kertoja ulkomaille kanssamme. Ei kai siinä paperien hakemisessa mitään niin vaikeaa ole että pitäisi joku jättää reissusta pois sen takia..

Kyllä huoltajan suostumus tarvitaan lomaan ja lapsen huoltajan allekirjoitus tarvitaan passiin ja mahdolliseen viisumiin.

Sotketko nyt sijais- ja adoptiovanhemmat keskenään?

Sijaisvanhemmuus lähes aina lyhytaikainen, muutamasta päivästä ja muutamaan kuukauteen ja vain poikkeustapauksissa muutaman vuoden.

Sijaisperheessä tuetaan lapsen biologisia vanhempia ja kotia, ellei se vaaranna lasta.

Ja mitä tulee kysymykseen, niin sijaisvanhemmilla ei ole edes omin päin oikeutta toiseen maahan, vaan siihen tarvitaan viranomaisten lupa ja vanhempien suostumus ei ole edes tahdon asia.

En sekoita, ollut lähes koko ikänsä sijoitettuna vanhemmilleni

Todella harvinaista. Jos lapsella ei ole yhteyttä biologisiin vanhempiinsa, niin lähes aina sijaisvanhemmat haluavat adaptoida lapsen, joka mahdollistaa kasvattaa lasta kuin omaansa ja olla lapsen huoltaja.

Sijaisvanhemmilla ei ole juridista päätösvaltaa lasta koskevissa asioissa.

Miksi adoptoida kun joutuu jättämään perinnön

Jos käykin niin, että tämä sijaislapsi kuolee nuorena aikuisena liikenneonnettomuudessa eikä ole adoptoitu, silloin ilmaantuu ne verisisarukset joita ei vainaja ole koskaan edes nähnyt ja perii vainajan omaisuuden.

Jos olisi adoptoitu adobtiovanhemmat perisivät. Tilanteessa vainajalla ei siis viellä omia lapsia ja biovanhemmat kuolleet jotka olisivat perineet jos olisivat hengissä.

Ei sijoituslapset pärjää elämässä joten ei heillä siten omaisuuttakaan.

Älä puhu jaskaa kun et tiedä! Tälläkin sijais"lapsella" oli oma asunto ja 20000€ säästöjä.

Sijoitettuja lapsia on monista tauostoista. Ei kaikkien vanhemmat ole edes n.s. huonoja (holisteja, vankeja, pahoinpitelijöitä, välinpitämättömiä tms.). Minäkin tiedän yhden lapsen, jolla on satojen tuhansien perintö ja menee nyt erittäin hyvin aikuisena (oma yritys, omakotitalo niillä rahoilla yms.; sjaisperheestä sisaruksia .... näistä yksi naimisissa minun sisarukseni kanssa ja siten tunnen siis) .... tämän lapsen molemmat vanhemmat kuoli, isovanhempia tai muita ei ollut. Sijaiskotiin noin 10 vanhanana. Ei sen kummempia ongelmia hänellä, kuin että biologiset vanhemmat kuoli.

Sijoitetulle lapselle kerätään ihan lainmukaista puskurirahaa, joka luovutetaan lapsen käyttöön viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi aikuistuun. Kuuluu lakisääteisiin jälkihuollon tukitoimenpiteisiin ja summa voi jossain harvinaisissa tilanteissa olla 20000 luokkaa. Mutta silloin sijoitus on ollut pitkä. Ja lapsi todella perii vanhempansa, sieltäkin voi tulla rahaa.

Ei kyllä todellakaan voi olla 20000 vaikka olisi koko lapsuutensa sijoitettuna.

Ilmeisesti lastensuojelun työntekijä sitten valehteli, vai?

Missä mielessä kertoiko sulle huvikseen jostain nuoresta

Ihan kuule koulutusmielessä eikä kertonut kenestäkään nuoresta, vaan antoi esimerkkejä summista.

Jos pidät tuota normaalina summana niin onnea

Vierailija
50/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sijoituksessa olevaa lasta viedä pois maasta esim. lomareissulle? Vai pitääkö siihen vain hakea ajoissa luvat jostain? Sijoituksessa olevahan ei ole perheessä "omana" lapsena ennen adoptiota, joten miten paljon sijoituslapsen huoltajilla on oikeuksia lapsen suhteen?

En tiedä luvista mutta sijaissiskoni matkusti monia kertoja ulkomaille kanssamme. Ei kai siinä paperien hakemisessa mitään niin vaikeaa ole että pitäisi joku jättää reissusta pois sen takia..

Kyllä huoltajan suostumus tarvitaan lomaan ja lapsen huoltajan allekirjoitus tarvitaan passiin ja mahdolliseen viisumiin.

Sotketko nyt sijais- ja adoptiovanhemmat keskenään?

Sijaisvanhemmuus lähes aina lyhytaikainen, muutamasta päivästä ja muutamaan kuukauteen ja vain poikkeustapauksissa muutaman vuoden.

Sijaisperheessä tuetaan lapsen biologisia vanhempia ja kotia, ellei se vaaranna lasta.

Ja mitä tulee kysymykseen, niin sijaisvanhemmilla ei ole edes omin päin oikeutta toiseen maahan, vaan siihen tarvitaan viranomaisten lupa ja vanhempien suostumus ei ole edes tahdon asia.

En sekoita, ollut lähes koko ikänsä sijoitettuna vanhemmilleni

Todella harvinaista. Jos lapsella ei ole yhteyttä biologisiin vanhempiinsa, niin lähes aina sijaisvanhemmat haluavat adaptoida lapsen, joka mahdollistaa kasvattaa lasta kuin omaansa ja olla lapsen huoltaja.

Sijaisvanhemmilla ei ole juridista päätösvaltaa lasta koskevissa asioissa.

Miksi adoptoida kun joutuu jättämään perinnön

Jos käykin niin, että tämä sijaislapsi kuolee nuorena aikuisena liikenneonnettomuudessa eikä ole adoptoitu, silloin ilmaantuu ne verisisarukset joita ei vainaja ole koskaan edes nähnyt ja perii vainajan omaisuuden.

Jos olisi adoptoitu adobtiovanhemmat perisivät. Tilanteessa vainajalla ei siis viellä omia lapsia ja biovanhemmat kuolleet jotka olisivat perineet jos olisivat hengissä.

Ei sijoituslapset pärjää elämässä joten ei heillä siten omaisuuttakaan.

Älä puhu jaskaa kun et tiedä! Tälläkin sijais"lapsella" oli oma asunto ja 20000€ säästöjä.

Sijoitettuja lapsia on monista tauostoista. Ei kaikkien vanhemmat ole edes n.s. huonoja (holisteja, vankeja, pahoinpitelijöitä, välinpitämättömiä tms.). Minäkin tiedän yhden lapsen, jolla on satojen tuhansien perintö ja menee nyt erittäin hyvin aikuisena (oma yritys, omakotitalo niillä rahoilla yms.; sjaisperheestä sisaruksia .... näistä yksi naimisissa minun sisarukseni kanssa ja siten tunnen siis) .... tämän lapsen molemmat vanhemmat kuoli, isovanhempia tai muita ei ollut. Sijaiskotiin noin 10 vanhanana. Ei sen kummempia ongelmia hänellä, kuin että biologiset vanhemmat kuoli.

Sijoitetulle lapselle kerätään ihan lainmukaista puskurirahaa, joka luovutetaan lapsen käyttöön viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi aikuistuun. Kuuluu lakisääteisiin jälkihuollon tukitoimenpiteisiin ja summa voi jossain harvinaisissa tilanteissa olla 20000 luokkaa. Mutta silloin sijoitus on ollut pitkä. Ja lapsi todella perii vanhempansa, sieltäkin voi tulla rahaa.

Ei kyllä todellakaan voi olla 20000 vaikka olisi koko lapsuutensa sijoitettuna.

Ilmeisesti lastensuojelun työntekijä sitten valehteli, vai?

Missä mielessä kertoiko sulle huvikseen jostain nuoresta

Ihan kuule koulutusmielessä eikä kertonut kenestäkään nuoresta, vaan antoi esimerkkejä summista.

Jos pidät tuota normaalina summana niin onnea

Ja missähän näin sanoin? Kannattaisiko sinun opetella lukemaan ennen keskustelupalstalle tuloa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/51 |
04.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sijoituksessa olevaa lasta viedä pois maasta esim. lomareissulle? Vai pitääkö siihen vain hakea ajoissa luvat jostain? Sijoituksessa olevahan ei ole perheessä "omana" lapsena ennen adoptiota, joten miten paljon sijoituslapsen huoltajilla on oikeuksia lapsen suhteen?

En tiedä luvista mutta sijaissiskoni matkusti monia kertoja ulkomaille kanssamme. Ei kai siinä paperien hakemisessa mitään niin vaikeaa ole että pitäisi joku jättää reissusta pois sen takia..

Kyllä huoltajan suostumus tarvitaan lomaan ja lapsen huoltajan allekirjoitus tarvitaan passiin ja mahdolliseen viisumiin.

Sotketko nyt sijais- ja adoptiovanhemmat keskenään?

Sijaisvanhemmuus lähes aina lyhytaikainen, muutamasta päivästä ja muutamaan kuukauteen ja vain poikkeustapauksissa muutaman vuoden.

Sijaisperheessä tuetaan lapsen biologisia vanhempia ja kotia, ellei se vaaranna lasta.

Ja mitä tulee kysymykseen, niin sijaisvanhemmilla ei ole edes omin päin oikeutta toiseen maahan, vaan siihen tarvitaan viranomaisten lupa ja vanhempien suostumus ei ole edes tahdon asia.

En sekoita, ollut lähes koko ikänsä sijoitettuna vanhemmilleni

Todella harvinaista. Jos lapsella ei ole yhteyttä biologisiin vanhempiinsa, niin lähes aina sijaisvanhemmat haluavat adaptoida lapsen, joka mahdollistaa kasvattaa lasta kuin omaansa ja olla lapsen huoltaja.

Sijaisvanhemmilla ei ole juridista päätösvaltaa lasta koskevissa asioissa.

Miksi adoptoida kun joutuu jättämään perinnön

Jos käykin niin, että tämä sijaislapsi kuolee nuorena aikuisena liikenneonnettomuudessa eikä ole adoptoitu, silloin ilmaantuu ne verisisarukset joita ei vainaja ole koskaan edes nähnyt ja perii vainajan omaisuuden.

Jos olisi adoptoitu adobtiovanhemmat perisivät. Tilanteessa vainajalla ei siis viellä omia lapsia ja biovanhemmat kuolleet jotka olisivat perineet jos olisivat hengissä.

Ei sijoituslapset pärjää elämässä joten ei heillä siten omaisuuttakaan.

Mun vanhemmat kuolivat liikenneonettomuudessa kun olin 12v. ja veljeni 10v. ja oltiin hetken aikaa sijaisperheessä, johon olisimme saaneet jäädä, mutta me halutiin kotiin ja saatiin sinne apua.

Meille perintönä jäi okt, kesämökki, vakuutus ja molemmat saatiin vanhempieni työeläkkeestä ihan muhkeat eläkkeet, niin kauan kuin opiskelimme, joita tuskin vanhempamme olisivat tuskin koskaan pystyneet maksamaan meille.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi viisi