Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miesystävä itkee kissansa kuolemaa jo kolmatta viikkoa, mitä teen?
04.04.2017 |
Aamulla herään siihen että hän on vieressäni silmät punaisina. Päivällä hän itkeskelee pitkin päivää. Jos televisiossa näkyy kissa, purskahtaa itkuun. Iltaisin itkee itsensä uneen. Minulla ei ole koskaan ollut lemmikkejä, joten en osaa samaistua suruun vaikka toki ymmärränkin että 22 vuoden elinkumppanin menettäminen on varmasti kamalaa. Mitä voin tehdä? Uutta kissaa hän ei halua.
Kommentit (29)
Ja piti vielä sanoa, että älä myöskään vähättele miehen tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäiseksi lopetat provojen rustaamisen av:lle. Sitten vedät takin niskaan ja lähdet vähän ulkoilemaan. Kyllä se siitä!
Miehesi ei ole henkisesti tasapainoinen. Normaali ihminen ei sure tuolla tavoin kissavanhuksen luonnollista kuolemaa.
Tuskin voit mitään tehdä.
Minäkin surin kissaa varmasti liki vuoden,se oli niin hyvä kaveri.
M53
R.I.P. kissa. Tsemppiä miehellesi, toivoo toinen höpsö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et voi muuta kuin jaksaa ymmärtää ja tarjota olkapäätä. Älä ainakaan idiootiksi rupea ja hoputa miestä toipumaan. Menetyksestä toipuminen vie aina aikansa. Kolme viikkoa on todella lyhyt aika.
Ai kolme viikkoa on todella lyhyt aika vollottaa jotain eläimen raatoa?
Aikuinen, psyykkisesti terve mies (ja nainen myös) ei tule eläimestä tuolla tavoin sairaan riippuvaikseksi, vaan ymmärtää elämän realiteetit. Kissa on eläin ja tässä tapauksessa hyvin vanhakin.
Eläintä on helppo rakastaa pyyteettömästi. Minua itkettää jo ajatus siitä, että lemmikkini tulee joskus kuolemaan. Kolme viikkoa ei ole mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
22 vuotta ollut perheenjäsen ja kolme viikkoa vasta surrut. haloo vähämpä sinä mistään ymmärrät vaikka lemmikeitä ei ollutkaan. Ei varmasti halua vielä uutta kissaa. Toiv mies tajuisi jättää tollasen muijan.
Ajatuksenkin tasolla kamala turn off. Sano sille että hakee lääkkeet ja menee hoitoon ettei vaan itselin kohta jättäydy jonkun junan alle siinä toivossa että näkisi jonkun kuppaisen katin rajn takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita vaihtoon ja ota mies tilalle. Hompit on keskenään.
Ii
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi muuta kuin jaksaa ymmärtää ja tarjota olkapäätä. Älä ainakaan idiootiksi rupea ja hoputa miestä toipumaan. Menetyksestä toipuminen vie aina aikansa. Kolme viikkoa on todella lyhyt aika.
Ai kolme viikkoa on todella lyhyt aika vollottaa jotain eläimen raatoa?
Aikuinen, psyykkisesti terve mies (ja nainen myös) ei tule eläimestä tuolla tavoin sairaan riippuvaikseksi, vaan ymmärtää elämän realiteetit. Kissa on eläin ja tässä tapauksessa hyvin vanhakin.
Sureminen ei liity millään tavalla elämän realiteettien ymmärtämättömyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi muuta kuin jaksaa ymmärtää ja tarjota olkapäätä. Älä ainakaan idiootiksi rupea ja hoputa miestä toipumaan. Menetyksestä toipuminen vie aina aikansa. Kolme viikkoa on todella lyhyt aika.
Ai kolme viikkoa on todella lyhyt aika vollottaa jotain eläimen raatoa?
Aikuinen, psyykkisesti terve mies (ja nainen myös) ei tule eläimestä tuolla tavoin sairaan riippuvaikseksi, vaan ymmärtää elämän realiteetit. Kissa on eläin ja tässä tapauksessa hyvin vanhakin.
Psyykkisesti terve ihminen ymmärtää kyllä järjen tasolla, että se vanha lemmikki tai vanha,sairas äiti/isä voi kuolla pian ja kuolema olla jopa helpotus.Tämän ymmärtäminen ei poista sitä surua kuitenkaan ja kyllä surutyössä aikansa menee. Toiset myös reagoivat voimakkaammin muutoksiin ja menetyksiin ja sekin on normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi muuta kuin jaksaa ymmärtää ja tarjota olkapäätä. Älä ainakaan idiootiksi rupea ja hoputa miestä toipumaan. Menetyksestä toipuminen vie aina aikansa. Kolme viikkoa on todella lyhyt aika.
Ai kolme viikkoa on todella lyhyt aika vollottaa jotain eläimen raatoa?
Aikuinen, psyykkisesti terve mies (ja nainen myös) ei tule eläimestä tuolla tavoin sairaan riippuvaikseksi, vaan ymmärtää elämän realiteetit. Kissa on eläin ja tässä tapauksessa hyvin vanhakin.
Kuolema on varma realiteetti jokaisen kohdalle. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että tunteva ihminen suree menetystä. Ei surulla ole määräaikaa. Eläimet tarjoavat niin pyyteetöntä rakkautta ja kiintymystä, että suru menetyksestä on hyvinkin todellinen. Kun oma kissa tuli tiensä päähän - vielä vuosia myöhemmin hätkähdin välillä, kun tunsin elävästi sen olevan vierelläni.
Taitaa olla joku kaappihomo tai mt-vaivainen? Ei ole normaalia porata jonkun eläimen perään enempää kuin pari päivää.
Vierailija kirjoitti:
Ajatuksenkin tasolla kamala turn off. Sano sille että hakee lääkkeet ja menee hoitoon ettei vaan itselin kohta jättäydy jonkun junan alle siinä toivossa että näkisi jonkun kuppaisen katin rajn takana.
Ei se minnekään venäjälle ole lähteny.
Vierailija kirjoitti:
R.I.P. kissa. Tsemppiä miehellesi, toivoo toinen höpsö.
Ihana. <3
Minun vieressä nukkuu kissa tosi väsyneenä kun oli yön ulkona.
Kun sanon sen nimen niin se värisyttää häntäänsä vastaukseksi,muuten ei jaksa reakoida.
Vierailija kirjoitti:
22 vuotta ollut perheenjäsen ja kolme viikkoa vasta surrut. haloo vähämpä sinä mistään ymmärrät vaikka lemmikeitä ei ollutkaan. Ei varmasti halua vielä uutta kissaa. Toiv mies tajuisi jättää tollasen muijan.
Suru on eri asia kuin silmät punaisina itkeä tihruttaminen aamusta iltaan. Surullinen asiasta voi olla vaikka loppuelämänsä.
Monet ovat vieraantuneet täysin luonnosta, sen huomaa täälläkin... Kissa on eläin ja eläintäkin voi surra, mutta rajansa kaikella.
Alue: Aihe vapaa
Et voi muuta kuin jaksaa ymmärtää ja tarjota olkapäätä. Älä ainakaan idiootiksi rupea ja hoputa miestä toipumaan. Menetyksestä toipuminen vie aina aikansa. Kolme viikkoa on todella lyhyt aika.