Millaisia ylisuuria odotuksia tuntemasi ikisinkut asettavat kumppaniehdokkailleen?
Siis jos olet sivusta seurannut tilannetta, niin mitä olet havainnut?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Minun tuntemieni ikisinkkujen odotuksista en tiedä, mutta heitä yhdistää ainakin se, että heidän elämänsä ovat jo muotoutuneet niin itsenäisiksi ja täysiksi että kumppania on vaikea mahduttaa sekaan ilman kirpaisevia kompromisseja.
Jotkut pelkäävät menettämistä niin paljon, että vetäytyvät suojamuureihinsa ja jäävät jahkailemaan kun tapailu voisi muuttua läheisemmäksi. Jotkut taas ovat niin kovasti haku päällä, että potentiaaliset kumppanit säikähtävät jo alkumetreillä.
Tämä on tismalleen oma tilanteeni. Halusin eron jälkeen olla yksin ja tehdä niitä asioita, mitä haluan tehdä. Pikkuhiljaa on muodostunut niin vahvat rutiinit ja niin hyvä oma elämä, että saisi olla aika ihmeellinen mies, että osaisin päästää ketään oikeasti lähelleni.
Joskus parikymppisenä naiset sikailivat ihan vitusti kanssani. Ei muuta tarvinnut kun mennä baarissa juttelemaan jonkun 8 tai paremman muijan kanssa niin heti tuli paskaa niskaan. Nykyisin olen 40-v, miljonääri, käyn innokkaasti punttiksella, bmi 22, syön terveellisesti, hiukset tallella eivätkä harmaantuneet, ei lapsia. Markkina-arvoni on noussut ihan stratosfäärisesti kun taas oman ikäluokan naisten markkina-arvo on laskenut. Nyt sitten sikailen 3- ja 4-kymppisten naisten kanssa ihan vitusti eikä vakiintuminen käy edes mielessä. Varsinkin etsin noita entisiä nirppanokka kaunottaria (au pair vanessa) ja teen heidän elämästä yhtä helvettiä. Sitä saa mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus parikymppisenä naiset sikailivat ihan vitusti kanssani. Ei muuta tarvinnut kun mennä baarissa juttelemaan jonkun 8 tai paremman muijan kanssa niin heti tuli paskaa niskaan. Nykyisin olen 40-v, miljonääri, käyn innokkaasti punttiksella, bmi 22, syön terveellisesti, hiukset tallella eivätkä harmaantuneet, ei lapsia. Markkina-arvoni on noussut ihan stratosfäärisesti kun taas oman ikäluokan naisten markkina-arvo on laskenut. Nyt sitten sikailen 3- ja 4-kymppisten naisten kanssa ihan vitusti eikä vakiintuminen käy edes mielessä. Varsinkin etsin noita entisiä nirppanokka kaunottaria (au pair vanessa) ja teen heidän elämästä yhtä helvettiä. Sitä saa mitä tilaa.
Oikeasti, käsi sydämellä - tekeekö moinen katkeruus ja kostonhimo sinusta onnellisen?
Vierailija kirjoitti:
Joskus parikymppisenä naiset sikailivat ihan vitusti kanssani. Ei muuta tarvinnut kun mennä baarissa juttelemaan jonkun 8 tai paremman muijan kanssa niin heti tuli paskaa niskaan. Nykyisin olen 40-v, miljonääri, käyn innokkaasti punttiksella, bmi 22, syön terveellisesti, hiukset tallella eivätkä harmaantuneet, ei lapsia. Markkina-arvoni on noussut ihan stratosfäärisesti kun taas oman ikäluokan naisten markkina-arvo on laskenut. Nyt sitten sikailen 3- ja 4-kymppisten naisten kanssa ihan vitusti eikä vakiintuminen käy edes mielessä. Varsinkin etsin noita entisiä nirppanokka kaunottaria (au pair vanessa) ja teen heidän elämästä yhtä helvettiä. Sitä saa mitä tilaa.
Niin just. :D
Vierailija kirjoitti:
Joskus parikymppisenä naiset sikailivat ihan vitusti kanssani. Ei muuta tarvinnut kun mennä baarissa juttelemaan jonkun 8 tai paremman muijan kanssa niin heti tuli paskaa niskaan. Nykyisin olen 40-v, miljonääri, käyn innokkaasti punttiksella, bmi 22, syön terveellisesti, hiukset tallella eivätkä harmaantuneet, ei lapsia. Markkina-arvoni on noussut ihan stratosfäärisesti kun taas oman ikäluokan naisten markkina-arvo on laskenut. Nyt sitten sikailen 3- ja 4-kymppisten naisten kanssa ihan vitusti eikä vakiintuminen käy edes mielessä. Varsinkin etsin noita entisiä nirppanokka kaunottaria (au pair vanessa) ja teen heidän elämästä yhtä helvettiä. Sitä saa mitä tilaa.
Naisten kanssa menestyvät miljonäärit tunnetusti surffailevat työaikana Vauva-lehden palstalla :-DDD
En mitään odotuksia, ihan jos olisi vain täysipäinen? Pikkuhiljaa alkaa usko hiipua.
Pari kolme tapausta tiedän, yhden tunnen itse suoraan ja ne muut vaimon kertomana.
Yhteistä näille on, että ovat käytökseltään "kulmikkaita" tai positiivisesti sanottona itsenäisiä ja suorapuheisia.
Ovat ihan normaalin rajoissa, mutta tietynlainen empatian ja tyylitajun puute vaivaa. Jos työyhteisössä joutuu miettimään, että töksäyttikö tahallaan vai ei vaan tajua, niin parisuhteessa sitten ....
Kuinka monta vuotta erosta pitää sinkkuilla että saa ikisinkun kriteerin?
Mulla miehenä on kieltämättä aika kovat haaveet naisen ulkonäöstä. Ei aivan epärealistiset, mutta koska pitkä ja hoikka nainen saa mut ihan sekaisin, niin oon hyväksynyt sen, että se nyt vain on jotenkin muhun koodattu. Tällaisia toki ei ihan puissa kasva ja sen takia luulen että mun naiseni on lopulta alle 175cm.
Muuten postiviinen asenne elämään on vaatimus. Melkein kaikesta muusta voi neuvotella. :)
Aina puhutaan sinkkujen liioista vaatimuksista, tuskin suurimmalla osalla on sen kummemmat vaatimukset kuin jo pariutuneilla. Kaikki vaan eivät tapaa "sitä oikeaa" tai tapaavat vanhemmalla iällä. Minusta liikaa vaadittu, jos vaatii toiselta jotain, jota ei itse pysty täyttämään. Tahtoo olla myös, että vaatimukset hiukan kasvavat vanhemmiten. Se tietysti johtuu jostain huonoista kokemuksista eikä kukaan halua huonontaa elämänlaatuansa pariutumalla, elämänlaadunhan pitäisi nousta.
Minulle kelpaisi upporikas omanikäiseni, joka näyttää 30-vuotiaalta, on komea, akateeminen, hauska, fiksu, viisas, kunnioittava, huomioonottava, kärsivällinen, vaatimaton ja ymmärtää myös häipyä taustalle kun haluan omaa tilaa.
Koska tällaisia ei ole, pysyn ikisinkkuna mielelläni. No problem.
Vierailija kirjoitti:
Joskus parikymppisenä naiset sikailivat ihan vitusti kanssani. Ei muuta tarvinnut kun mennä baarissa juttelemaan jonkun 8 tai paremman muijan kanssa niin heti tuli paskaa niskaan. Nykyisin olen 40-v, miljonääri, käyn innokkaasti punttiksella, bmi 22, syön terveellisesti, hiukset tallella eivätkä harmaantuneet, ei lapsia. Markkina-arvoni on noussut ihan stratosfäärisesti kun taas oman ikäluokan naisten markkina-arvo on laskenut. Nyt sitten sikailen 3- ja 4-kymppisten naisten kanssa ihan vitusti eikä vakiintuminen käy edes mielessä. Varsinkin etsin noita entisiä nirppanokka kaunottaria (au pair vanessa) ja teen heidän elämästä yhtä helvettiä. Sitä saa mitä tilaa.
... Ja sitten heräsin.
Vierailija kirjoitti:
Joskus parikymppisenä naiset sikailivat ihan vitusti kanssani. Ei muuta tarvinnut kun mennä baarissa juttelemaan jonkun 8 tai paremman muijan kanssa niin heti tuli paskaa niskaan. Nykyisin olen 40-v, miljonääri, käyn innokkaasti punttiksella, bmi 22, syön terveellisesti, hiukset tallella eivätkä harmaantuneet, ei lapsia. Markkina-arvoni on noussut ihan stratosfäärisesti kun taas oman ikäluokan naisten markkina-arvo on laskenut. Nyt sitten sikailen 3- ja 4-kymppisten naisten kanssa ihan vitusti eikä vakiintuminen käy edes mielessä. Varsinkin etsin noita entisiä nirppanokka kaunottaria (au pair vanessa) ja teen heidän elämästä yhtä helvettiä. Sitä saa mitä tilaa.
Heh, mies joka käy innokkaasti punttiksella....mutta bmi 22 :D
Aivan, siis AIVAN liian matala. Maratoonarimiehen bmi, ei pikajuoksijan.
Mutta kiva fantasia toi toki on. BMI22 tarkoittaa vaan, että kirjoittaja on todennäköisesti nainen, joka ei tiedä salimiesten BMIstä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus parikymppisenä naiset sikailivat ihan vitusti kanssani. Ei muuta tarvinnut kun mennä baarissa juttelemaan jonkun 8 tai paremman muijan kanssa niin heti tuli paskaa niskaan. Nykyisin olen 40-v, miljonääri, käyn innokkaasti punttiksella, bmi 22, syön terveellisesti, hiukset tallella eivätkä harmaantuneet, ei lapsia. Markkina-arvoni on noussut ihan stratosfäärisesti kun taas oman ikäluokan naisten markkina-arvo on laskenut. Nyt sitten sikailen 3- ja 4-kymppisten naisten kanssa ihan vitusti eikä vakiintuminen käy edes mielessä. Varsinkin etsin noita entisiä nirppanokka kaunottaria (au pair vanessa) ja teen heidän elämästä yhtä helvettiä. Sitä saa mitä tilaa.
Oikeasti, käsi sydämellä - tekeekö moinen katkeruus ja kostonhimo sinusta onnellisen?
Tietyn pisteen jälkeen, onni on saavuttamattomissa. Kosto on parempi kuin ei mitään.
Nämä ovat omat mahdottomaksi osoittautuneet vaatimukset. Olen mies.
- Ei vittuile jatkuvasti
- Meikkaa ja liikkuu jonkin verran
- Ei tärvele itseään lyhyillä hiuksilla ja tatskoilla
- Kestää sen, että mies ei ole vihervasemmistolainen
Koska tästä ei tullut mitään muutin ulkomaille. Nyt vaatimukseni tuntuvat taas mahdolliselle saavuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ikisinkku ja omat vaatimukset ovat:
- näyttää tunnistettavasti naiselta eikä ole sairaalloisen laiha tai lihava
- pulssi
- lapsia ei ole eikä tule
- ikä likimain 18-40v
Olenkohan liian nirso? Pitäisiköhän jostain joustaa?
No tuo lapsia ei ole, rajoittaa varmaan eniten.
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat omat mahdottomaksi osoittautuneet vaatimukset. Olen mies.
- Ei vittuile jatkuvasti
- Meikkaa ja liikkuu jonkin verran
- Ei tärvele itseään lyhyillä hiuksilla ja tatskoilla
- Kestää sen, että mies ei ole vihervasemmistolainen
Koska tästä ei tullut mitään muutin ulkomaille. Nyt vaatimukseni tuntuvat taas mahdolliselle saavuttaa.
Onneksi sinä et tärvellyt kenenkään suomalaisen naisen elämää :)
Kenestäkään ei voi sanoa: kelpaa kuka tahansa, kun pitää jostakin ei auta muiden väheksyntä.