Hävettää ja tuntuu pahalta, kun lapset katsoo niin paljon telkkua, mutta kun olen aivan loppu...

Älä vaadi itseltäs liikoja. Kukaan ei ole täydellinen.

Kurjaa että olet noin tiukilla. Onko mahdollista niitä tukiverkkoja yrittää laajentaa? Onko etääntyneitä sukulaisia joiden kanssa voisit yrittää lämmittää välejä ja pyytää vaikka kahville ja ehkä he jatkossa voisivat tulla muutamaksi tunniksi teille lapsia katsomaan ja sinä voisit vaikka käydä saunassa ja vetää päikkärit?

Ystäviä, kavereita, kummitädit ja sedät? Mummit ja ukit? 

Vaikka ei lastenhoitoapu olisikaan täysin pätevää päivitettyine kasvatusoppeineen, niin voisivat kuitenkin teillä kotona turvallisessa ympäristössä auttaa ja irroittaa sinut edes hetkeksi vetovastuusta?

Mistäpäin olet, jos joku tietäisi lastenhoitoringin?

Älä murehdi. Meillä lapset katseli kanssa paljon telkkaria pienenä ja fiksuja ihmisiä heistä on tullut. Aikansa kutakin.

Ei se oikeesti haittaa! Teet sun lapsienkans niin paljon kaikkee muutakin et toi television katsominen ei kuulosta ees pahalta vaan normaalilta.

sorryass kirjoitti:

Välillä mietin, että ei olisi pitänyt ollenkaan hankkia lapsia, kun en näköjään kestä pikkulapsiarjen rankkuutta :(

Olet oikeassa, ei olisi pitänyt. Tiesit varmaan miehesi työajat, tukiverkkojen olemattomuuden ja rahatilanteenne jo ennen lasten tekoa. 

Nyt ei auta muu kuin kestää, ja toivoa että lapsista tulee silti täyspäisiä ihmisiä. Yritä nyt kuitenkin olla marttyroitumatta liikaa.

Hei kuule! Ota rennosti! Sä kuulostat ihan loistavalta äidiltä! Yhtään huolestuttavalta ei kuulosta teidän arki lasten näkökulmasta! Tähän teette vaikka mitä! Ainoa mikä mua huolestuttaa on että sä vaadit itseltäsi jotain aivan yli-inhimmilstä vanhemmuutta ja näännyt ihan täysin omien vaatimustesi alle. Kunhan on vaan ikätasoista ohjelmaa niin kyllä ne lapset voi välillä kaiken muun tekemisen lomassa sitä telkkariakin katsoa. Itse asiassa se on ihan hyvä tauko jatkuvasta vuorovaikutuksesta vaan rauhoittua ja katsoa ohjelmaa. Älä ole yhtään huolissasi vaan jatka samaan malliin! Olet oikein hyvä äiti!

Kysy neuvolasta onko alueellasi saatavilla perhetyöntekijää avuksi. Ainakin omassa kunnassa tämä on mahdollista hyvin matalalla kynnyksellä ja hinta on hyvinkin pieni.

Harmi ettei mll toimi teidän alueella, siellä on myös perhekummitoimintaa joka olisi voinut olla teille hyödyksi. :/

Kuulostaa siltä, että olet liian ankara itsellesi. Mielestäni arkenne vaikuttaisi ihan hyvältä. Siis lasten ainakin.

Koska olet palaamassa työelämään?

Niin meilläkin katsovat. Ei nyt aina mutta usein. Isompi kuitenkin myös esim. ulkoilee 3h/ päivässä. Kotihoidossa ovat.

Mekin katsottiin mukulana paljon telkkaria. Ihan täyspäisiä, koulutettuja, perheellisiä ihmisiä meistä tuli. Empaattisia, rauhallisia, sosiaalisia. Ainoa vaan että kaikilla on silmälasit, liekö sillä kuvaputken tuijottelulla asian kanssa tekoa... :, D

Sosiaalitoimistosta voi saada perhetyötä myös ihan kotipalveluna, eri vaadi mitään lastensuojeluasiakkuutta. Täälläpäin hinta on 10e/h, min. 3h. Jos taas tulee kiireellisempiä lastensuojelutapauksia, voi olla että käyntejä ei saakaan niin usein, mutta toimii aika hienosti.

Vierailija kirjoitti:

Kurjaa että olet noin tiukilla. Onko mahdollista niitä tukiverkkoja yrittää laajentaa? Onko etääntyneitä sukulaisia joiden kanssa voisit yrittää lämmittää välejä ja pyytää vaikka kahville ja ehkä he jatkossa voisivat tulla muutamaksi tunniksi teille lapsia katsomaan ja sinä voisit vaikka käydä saunassa ja vetää päikkärit?

Ystäviä, kavereita, kummitädit ja sedät? Mummit ja ukit? 

Vaikka ei lastenhoitoapu olisikaan täysin pätevää päivitettyine kasvatusoppeineen, niin voisivat kuitenkin teillä kotona turvallisessa ympäristössä auttaa ja irroittaa sinut edes hetkeksi vetovastuusta?

Mistäpäin olet, jos joku tietäisi lastenhoitoringin?

Olen tiekkö yrittänyt aivan kaikkeni. Meillä on yksi isovanhempi, jota silloin tällöin (hyvin harvoin) pyydän auttamaan jos on joku aivan akuutti tilanne (tyyliin menen gynekologille, jonne ei todellakaan voi lapsia mukaan ottaa). Muuten en häntä rasita, koska on jo iäkäs ja siskoni käyttää häntä sitten minkä kerkeää... mutta ei siitä sen enempää. Ystävät joita on ovat yhtä tiukilla. Joskus ehdotin, että tehtäisiin puolin ja toisin pieniä lastenhoitopalveluksia, mutta se ei ottanut tuulta alleen. Pyysin siis ensin ystävän lapsia meille ja ehdotin, että hän voi vaikka mennä kauppaan tai asioille. Kun sitten joskus kysyin, että voisiko meidän lapset mennä tunniksi kun käyn virastossa asioilla niin se ei millään käynyt. Sukulaisia ei ole kuin se sisko ja hän ei ikimaailmassa auttaisi - päinvastoin hän on se, jota minun pitäisi auttaa vielä niillä viimeisillä voimillani... 

Lastenhoitorinkiä olen yrittänyt viritellä myös, mutta turhaan. Olen kysellyt paikallisella fb-palstalla innokkaita nuoria, jotka kaipaisivat extra-tienestiä - sain vastauksen yhdeltä tiettävästi alkoholisoituneelta nuorelta. 

Yritän ja törmään joka kerta seinään. Olen aika väsynyt yrittämään.

Kyllä se on parempi, että lapset katsovat telkkaria hetken pitempään kuin että äiti räjähtää. Sun on otettava pikku taukoja päivän mittaan, että jaksat. Teillä on perusasiat hyvällä mallilla, taidat olla itsellesi aika vaativa. Relaa vaan, ja mene välillä ihan tarkoituksella sieltä, mistä aita on matalin.

Anna myös lasten olla ilman mitään sinun ohjaamaasi tekemistä tai tv:tä, niin oppivat leikkimään keskenään! Aluksi varmaan on tappelua ja vinkumista, mutta kun sitkeästi laitat vaan leikit käyntiin ja menet itse kohta syrjemmälle vaikka kotihommiin tai lehteä lukemaan, niin kyllä ne alkavat pikku hiljaa leikkiä enemmän ja enemmän itsekseen.

Vierailija kirjoitti:

sorryass kirjoitti:

Välillä mietin, että ei olisi pitänyt ollenkaan hankkia lapsia, kun en näköjään kestä pikkulapsiarjen rankkuutta :(

Olet oikeassa, ei olisi pitänyt. Tiesit varmaan miehesi työajat, tukiverkkojen olemattomuuden ja rahatilanteenne jo ennen lasten tekoa. 

Nyt ei auta muu kuin kestää, ja toivoa että lapsista tulee silti täyspäisiä ihmisiä. Yritä nyt kuitenkin olla marttyroitumatta liikaa.

Ei kai kukaan oikeasti tiedä kuinka rankkaa lasten kanssa todellisuudessa on - ennen kuin on siinä tilanteessa.

Tässä tapauksessa en todellakaan tiennyt miehen tulevan työn luonteesta. Ja kun on perhe elätettävänä niin työ on otettava vastaan kun sellaista tarjotaan, niin se vaan menee. 

Tukiverkon olemattomuuden toki tiesin, mutta en tiennyt mitä se sitten lopulta merkitsee.

Vierailija kirjoitti:

Kysy neuvolasta onko alueellasi saatavilla perhetyöntekijää avuksi. Ainakin omassa kunnassa tämä on mahdollista hyvin matalalla kynnyksellä ja hinta on hyvinkin pieni.

Harmi ettei mll toimi teidän alueella, siellä on myös perhekummitoimintaa joka olisi voinut olla teille hyödyksi. :/

Juu, tämäkin reitti on todettu toimimattomaksi. Eli kunnassa on mahdollisuus saada perhetyöntekijä max kuuden viikon ajanjaksolle JOS sosiaalitoimesta näytetään vihreää valoa - eli ensin kotiin tulee kaksi sos.työntekijää, jotka toteavat, että minä/lapset/perheemme voi niin huonosti ja elämämme on niin pystyssä, että tarvitsemme perhetyöntekijän. Eli ts. täytyy olla aivan pohjalla saadakseen apua neuvolan kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalitoimistosta voi saada perhetyötä myös ihan kotipalveluna, eri vaadi mitään lastensuojeluasiakkuutta. Täälläpäin hinta on 10e/h, min. 3h. Jos taas tulee kiireellisempiä lastensuojelutapauksia, voi olla että käyntejä ei saakaan niin usein, mutta toimii aika hienosti.

Eli siten että ei ole lastensuojeluasiakas? Ok, no tämmöisestä en ole edes kuullut.. Täytyy nyt vielä kysyä, mutta epäilen ettei ole meilläpäin näin hyvää palvelua. Nimittäin kunta säästää säästää säästää aivan kaikesta. 

Meillä katsotaan myös paljon telkkaria. Sillä aikaa mä saan siivota ja tehdä ruokaa sekä yksi kerrallaan lapsille aamupesuja. Sen telkun lisäksi meillä myös leikitään ja ulkoillaan. Mies on paljon reissuhommissa ja meillä myös tukiverkko aika huono. Älä pode huonoa omaatuntoa, teillä on kertomasi mukaan ihan tarpeeksi muitakin virikkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Hei kuule! Ota rennosti! Sä kuulostat ihan loistavalta äidiltä! Yhtään huolestuttavalta ei kuulosta teidän arki lasten näkökulmasta! Tähän teette vaikka mitä! Ainoa mikä mua huolestuttaa on että sä vaadit itseltäsi jotain aivan yli-inhimmilstä vanhemmuutta ja näännyt ihan täysin omien vaatimustesi alle. Kunhan on vaan ikätasoista ohjelmaa niin kyllä ne lapset voi välillä kaiken muun tekemisen lomassa sitä telkkariakin katsoa. Itse asiassa se on ihan hyvä tauko jatkuvasta vuorovaikutuksesta vaan rauhoittua ja katsoa ohjelmaa. Älä ole yhtään huolissasi vaan jatka samaan malliin! Olet oikein hyvä äiti!

Kiitos <3 :)

-ap

Ei se tv katselu ole automaattisesti huono juttu. Katson perään mitä katovat. Esim tuon ikäisille sopivaa ohjelmaa tulee nick junior -kanavalta. On jopa ihan opettavaista, matemaattista ajattelua ja kieliä. Sen sijaan mtv lastenkanava mtv junior tms on ihan liian "rankka" ja ahdistava pienille. Sieltä tulee paavo pesusieniä ja pokemonia.

Anna ihan rauhassa katsella telkkaria.

Niin ja relaa vähän. Ei tarvitse suorittaa niin paljon ja voisihan lapset laittaa päivähoitoon 1-2 pvä /vko varhaiskasvatuksen piiriin niin voit hengähtää sen aikaa ja hoidella niinä päivinä virastokäynnit, lääkärit ja muut.