Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
TEILLE lapsentekoha harkitseville opettavainen tarina
02.04.2017 |
Olimme harkinneet lapsen hankkimista.
Sen sijaan hankimmekin kokeeksi koiran. Koiran hankkiminen avasi katseemme. Koiraan piti sitoutua, ja se vie vapauden tunteen elämästä.
Ensimmäinen vuosi koiran kanssa oli niin uuvuttava kokemus, että se avasi aivoni myös lastenhankinnan suhteen.
En haluaisi olla uupunut kymmentä vuotta elämästäni.
Koira aikuistuu parissa vuodessa ja on nyt ihana loikoilijakoira, jonka kanssa ulkoilen kerran päivässä, mies vie lenkille pari kertaa päivässä.
Lapsia tekemällä menisi kyllä vapauden tunne elämästä.
Emme siis tee lapsia.
Suosittelen kaikkia lapsia harkitseville, että otatte vaikka lainaan jonkun sukulaisen koiran kuukaudeksi.
Tajuatte, että ette halua lasta. Se on liian sitouttavaa.
Kommentit (31)
Todella hyvä ettette hommanneet lasta jos koiran hankkiminen oli teille noin uuvuttavaa. Mt ongelmaisten ihmisten ei muutenkaan pitäisi lisääntyä, ei tosin hankkia niitä koiriakaan :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ehdotus. Tulisi myös selväksi millainen vanhempi siitä parisuhteen toisesta osapuolesta tulisi.
Itse olen sekä lapsellinen että koirallinen, lapset teinejä ja koirat yli 7-vuotiaita, eli kaikilta osin helppoja jo. Mentiin sitten ottamaan kuukausi sitten koiranpentu, ja olen aivan totaalisen poikki. Ei ikinä enää ihmis- eikä koiravauvoja meille, jos vaan tästä hengissä selvitään! Samat fiilikset tosin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen ja niin noita vain on kuitenkin siunaantunut...
Vierailija kirjoitti:
Parempi onkin ettei tollainen lisäänny. Äidirakkautta et ole etkä varmaan koskaan tule kokemaan.
Samaa mieltä! Iltiksessä juuri luki miten joka viides nainen ei ole ollenkaan äidiksi sopiva. Erittäin hyvä jos nämä naiset tunnistavat asian itsessään ennen lisääntymistä.
Sama koskee tietysti myös miehiä.
Ja kun monelle ei sovi se lemmikkikään, että parempi jos senkin ottaa ensialkuun ihan vaan lainaan.
Vierailija kirjoitti:
Parempi onkin ettei tollainen lisäänny. Äidirakkautta et ole etkä varmaan koskaan tule kokemaan.
Koen sen äidinrakkauden ihan samalla tavalla kuin kaikkin nekin vanhemmat, jotka adoptoivat lapsia.
Sinä haluat sanomallasi vähätellä adoptiolapsen vanhemmuutta.
Koira on tavallaan adoptiolapsi, jota rakastan.
Fiksu kokeilu, jos useampi ihminen tekisi tämän/auttaisi vaikka lähipiirin lastenhoidossa kuukauden niin maailmassa olisi vähemmän ei toivottuja lapsia. Paljon vähemmän älykästä on hankkia se lapsi ja sitten tajuta, ettei sitä haluunutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempi onkin ettei tollainen lisäänny. Äidirakkautta et ole etkä varmaan koskaan tule kokemaan.
Hä? - Äidinrakkautta Ap on varmasti voinut kokea, tai voi yhtä hyvin kokea omaa äitiään kohtaan edelleen. Ja jos hän päättänyt, ettei halua saada lapsia, niin varmaan tajuaa ilman sannomattakin, ettei voi rakastaa olemastonta lasta. - Miksi on niin vaikea tajuta (a) kaikki eivät onnistu -syystä tai toisesta- saamaan lapsia, ainkaan niin sanotusti perinteisellä tavalla. Ja (b) mikisi kaikkien ylipäätään pitäisi haluta saada lapsia.
Höpöhöpö! Saatte ulkoilla seuraavat noin 13 vuotta tiheään, vähintään kolmesti päivässä, lapsen kanssa enintään kaksi ja osaa olla tulevaisuudessa ulkona yksinkin. Lasta ei tarvitse välttämättä kiikuttaa ulos edes aivan joka päivä. Lapsi saattaa olla vauvasta asti helppo. Kun kohtelee lasta normaalisti, niin käyttäytyy ihan fiksusti, eikä ole rankas vauvavalvotusten jälkeen. Kun kasvattaa lapsensa, ei tarvits epäillä, että alkaisi aiheuttamaan ongelmia. Yksikään lapsistani ei ole ongelmanuori!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi onkin ettei tollainen lisäänny. Äidirakkautta et ole etkä varmaan koskaan tule kokemaan.
Koen sen äidinrakkauden ihan samalla tavalla kuin kaikkin nekin vanhemmat, jotka adoptoivat lapsia.
Sinä haluat sanomallasi vähätellä adoptiolapsen vanhemmuutta.
Koira on tavallaan adoptiolapsi, jota rakastan.
:D koira ei ole lapsi.. Ei hyvää päivää.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö! Saatte ulkoilla seuraavat noin 13 vuotta tiheään, vähintään kolmesti päivässä, lapsen kanssa enintään kaksi ja osaa olla tulevaisuudessa ulkona yksinkin. Lasta ei tarvitse välttämättä kiikuttaa ulos edes aivan joka päivä. Lapsi saattaa olla vauvasta asti helppo. Kun kohtelee lasta normaalisti, niin käyttäytyy ihan fiksusti, eikä ole rankas vauvavalvotusten jälkeen. Kun kasvattaa lapsensa, ei tarvits epäillä, että alkaisi aiheuttamaan ongelmia. Yksikään lapsistani ei ole ongelmanuori!
Menen töihin, eikä minun tarvitse viedä koiraa päiväkotiin. Olemme järjesteneet asiat niin, että koira on max 6-7h kotona yksin arkipäivisin.
Koira ei huuda ja meuhkaa, eikä kysele koko ajan. Eikä vaadi ruokaa kuin kaksi kertaa päivässä.
Monta kertaa olen ajatellut televisiota tai aamulehteä katsellessani, että jos nyt olisi lapsi, jäisin tästäkin sisvistävästä kokemuksesta paitsi, koska lapsi vaatisi koko ajan jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira on myös paljon ekologisempi ratkaisu kuin lapsi.
Hankkimalla pienen koiran koira ei juuri kuluta, mutta kuin päivittäisen ruoka-annoksen ja muutaman vuoden välein ostettavan uuden flexin ja pannan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi onkin ettei tollainen lisäänny. Äidirakkautta et ole etkä varmaan koskaan tule kokemaan.
Koen sen äidinrakkauden ihan samalla tavalla kuin kaikkin nekin vanhemmat, jotka adoptoivat lapsia.
Sinä haluat sanomallasi vähätellä adoptiolapsen vanhemmuutta.
Koira on tavallaan adoptiolapsi, jota rakastan.
:D koira ei ole lapsi.. Ei hyvää päivää.
Koira on minun lapseni. Koiramme rakastaa meitä yli kaiken ja me häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono kokeilu. Lapsesta saa yleensä elinaikaisen ihmissuhteen, kun taas pelkkään koiraan hukkaa voimavarojaan, eikä saa lapsenlapsiakaan. Miksi elää koiranelämää, kun voisi elää ihmisen rinnalla? Koira on korvike. Ymmärrän kyllä koirat, jotka tekevät tärkeää työtä tai ovat esim vanhukselle seurana. Koira viihdykkeenäkin on ok, mutta extraa, ei välttämätöntä. Täytyy varoa ettei koira vie jonkin tärkeämmmän vaatimaa tilaa, kuten biologisesti oman lapsen. Kyllä koirakin huolehtisi pennuistaan ennen ihmistä! Tästä systä ei ole kannatettava akokeilla koirtalla miten olsi valmis huolehtimaan lapsestaan. Lapsi on aina lapsi, uniikki, ei koiramainen.
Mjaah, minä en vertaisi koiraa vauvaan. Olen vauvakuumeillut pari vuotta, otettiin koira loppusyksystä.
Koira on ollut rankka sen takia, koska se on koira. En ole kokenut vastuuta ja situvuutta rankaksi, nautin ulkoilusta. Koiran kanssa on ollut rasittavaa vain sisäsiistiksi oppimattomuus ja koiran "teinikäytös"(pureminen, repiminen, yleinen tottelemattomuus ja uhmaaminen).
Totta kai samankaltaisia asioita kokee myös lapsen kanssa, mutta mielestäni se on ihan eri asia.
Rakastan koiraamme, mutta olen onnellinen siitä että se on kohtapuolin aikuistumassa. (8kk ja käytös alkaa viimein tasaantua, luulin ettei tuo rauhoitu koskaan)
En ottaisi enää toista koiranpentua, en ainakaan hyvin pitkään aikaan. Aikuisen koiran voisin ottaa.
Minulla on edelleen vauvakuume, kaikesta huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hitto :D
Synnytitkö sen koiran? Eihän näitä asioita voi verrata mitenkään! Voi luoja...
Terveyteni on hyvä, eikä meillä ole univajetta. Koira on nukkunut pienestä asti kaikki yöt putkeen.
Ainoastaan ensimmäisen kuukauden aikana piti herätä kuudelta pisuttaamaan koiraa ulos.
Vierailija kirjoitti:
Terveyteni on hyvä, eikä meillä ole univajetta. Koira on nukkunut pienestä asti kaikki yöt putkeen.
Ainoastaan ensimmäisen kuukauden aikana piti herätä kuudelta pisuttaamaan koiraa ulos.
Monelle äidille jää unihäiriö lapsesta päälle loppuelämäksi. Lapsi herätää monesti parin-kolmen tunnin välein. Onhan se hankala sitten jaksaa tulevaisuudessa töissä jos on krooninen heräilyhäiriö.
koira antaa ihmisten nukkua.
Vierailija kirjoitti:
Todella hyvä ettette hommanneet lasta jos koiran hankkiminen oli teille noin uuvuttavaa. Mt ongelmaisten ihmisten ei muutenkaan pitäisi lisääntyä, ei tosin hankkia niitä koiriakaan :/
Minulla on lähipiirssäni monta lapsiperhettä, jotka ovat läpen uupuneita.
Sitten on heitäkin joiden lapset ovat lentäneet pesästä. Heidän elämänsä onkin tyhjää. Ihmiset kaikkosivat lasten aikana ympäriltä. Ei ollut enää mitään yhteistä.
Ero heille taitaa tulla. Ovat vieraantuneet toisistaan kun on kaikki aika mennyt lastenhoitoon.
En kyllä lähtisi vertaamaan koiraa ja lasta keskenään. Omalla kohdalla koiran eka pentuvuosi oli paaaljon raskaampi kuin vauvavuosi. Sattui haastava pentu, vauvat on olleet helppoja ja nukkuneet hyvin. Eikä lapset ole olleet mitenkään uuvuttavia.
Lapsen voi opettaa tekemään enemmän asioita itse kuin koiran. Kerralla voi laittaa enemmän ruokaa ja lapsi osaa laittaa välipalaa ja olla avuksi jo muutaman vuoden ikäisenä! Lapselle voi sanoa, että äiti katsoo nyt ohjelmaa, jolloin lapsi oppii kyllä keskittymään omiin juttuihinsa ja on äidin kanssa silloin, kun äidillä on hänelle aikaa. Ei lapsi tarvitse enempää ohjausta kuin koira tarvitsee esim lenkitystä! Lapsi oppii esimerkistä ja tekee rinnalla.
Parempi onkin ettei tollainen lisäänny. Äidirakkautta et ole etkä varmaan koskaan tule kokemaan.