Mielipiteitä miehen käytöksestä

Vierailija kirjoitti:

Näköjään tää herättää laidasta laitaan mielipiteitä. En kadu yhtään että kysyin. Sain vahvistust sekä ylihysteerisyydelleni että mieheni vastuuttomuudelle. Vaan tien tästä eteenpäin? Nyt olis hyvät neuvot kalliit. Mies nukkuu vielä....kohtaaminen edessä kohta. Lasten edessä en viitsi alkaa paasaamaan mutta haluaisin näpäyttää niin että tuntuu.

Ap

Aloituksesta saa sen kuvan että kerta ei ollut ensimmäinen kun isä ei pysty sopimuksessa lasten kanssa ja ikääkin lapsilla jo on sen verran että näpäyttäminen ei oikein tunnu tehokkaalta tavalta.

Kunnollinen keskustelu siitä että kasvatukseen liittyvistä tavoista isä joutuu vastaamaan lapsille ei sinulle.

Mun mies ei ole sellainen joka oppisi siitä että rakentavasti keskustelee. Osaan sen kyllä ja tähän asti olen käyttänyt sitä. Se vaan ei toimi. Se on niin paksukalloinen että sen pitää saada itse kokea sama tunne. Vaan miten sen teen?

Ap

Tää on jotenkin hieno ilmaisu, että se on vihapuhelu, kun vaimo soittaa kiukkuisena ukolleen.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies ei ole sellainen joka oppisi siitä että rakentavasti keskustelee. Osaan sen kyllä ja tähän asti olen käyttänyt sitä. Se vaan ei toimi. Se on niin paksukalloinen että sen pitää saada itse kokea sama tunne. Vaan miten sen teen?

Ap

Et pidä kiinni nistä asioista jotka sovit hänen kanssaan.

Todellisuudessa paksukalloinen ei opi millään.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, halusin oikeasti rehellisiä mielipiteitä. Olen ylisuojeleva, mieheni päinvastainen, tuo haasteita tähän liittoon. Mieheni itsekkyys syö mua, itse Joustan, uhraudun ja ajattelen aina ensin lapsia. Välillä vähän haasteellista.

Miehen suusta: jos on sovittu että lasten isä  hoitaa lapset, silloin lasten isä on kotona sovittuun aikaan. Ok, hieman ylireagoit mutta se on ymmärrettävää tapauksessa jossa toinen osapuoli pettää lupauksensa.

Keskustelun paikka. Kyse on luottamuksen pettämisestä ja se voi vaikuttaa jopa parisuhteen jatkumiseen.

Teet juuri niin, kuin joku tässä ketjussa sanoi: Seuraavan kerran kun mies on lasten kanssa, sinä venytät omia menojasi monella tunnilla. Mutta tosiaan niin että lapset ei ole yksin, vaan isän kanssa. Tulee kyllä mieleen että teillä ei ole toimiva liitto, jos mies ei kuuntele sua yhtään. Pitäisikö vaan erota? Helpompi hoitaa teinit yksin, jos isä on oikeasti ongelmainen(alkoholi?). Jos isä ja äiti puhuu ihan ristiriitaisia, ja molemmilla ihan eri tavat kasvattaa, niin siitä tulee olemaan haittaa kun teinit alkaa kapinoimaan, Ja mä en jaksaisi asua saman katon alla tuollaisen miehen kanssa. Rakastatko muka sitä enää? Ehkä totuus on että et enää rakasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään tää herättää laidasta laitaan mielipiteitä. En kadu yhtään että kysyin. Sain vahvistust sekä ylihysteerisyydelleni että mieheni vastuuttomuudelle. Vaan tien tästä eteenpäin? Nyt olis hyvät neuvot kalliit. Mies nukkuu vielä....kohtaaminen edessä kohta. Lasten edessä en viitsi alkaa paasaamaan mutta haluaisin näpäyttää niin että tuntuu.

Ap

Aloituksesta saa sen kuvan että kerta ei ollut ensimmäinen kun isä ei pysty sopimuksessa lasten kanssa ja ikääkin lapsilla jo on sen verran että näpäyttäminen ei oikein tunnu tehokkaalta tavalta.

Kunnollinen keskustelu siitä että kasvatukseen liittyvistä tavoista isä joutuu vastaamaan lapsille ei sinulle.

Missä kohtaa aloituksessa mainittiin, ettei ollut eka kerta?? Vai oliko se vain sinun mielikuvituksessasi?

Jos suutut noin voimakkaasti, taustalla on varmaan paljon muutakin. Haluatko olla tuon ihmisen kanssa parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Sovitusta poikkeaminen ei tietenkään ollut hyvä juttu, mutta sopihan mies sentään lasten kanssa, että jatkaa iltaa pidempään. Isä on kuitenkin huoltajana tasaveroinen äidin kanssa, joten ei ole mitään tarvetta alistaa kaikkia päätöksiä äidin hyväksyttäväksi. Ap, ei ole mitään syytä paasata tai näpäyttää.

Nimenomaan, isä on huoltajana tasavertainen äidin kanssa. Miksi sitten isällä on oikeus itsenäisesti muuttaa yhdessä sovittuja asioita? Sama jos äiti olisi yksipuolisesti päättänyt että isäpä ei mene saunomaan lainkaan, ja tämän pitäisi olla sitten kaikille ok. Olisiko isä sitten nipottaja jos hänen pitäisi myöntyä äidin tekemään suunnitelman muutokseen?

Ihan samoilla linjoilla olen kanssasi ap. Luottamus sinun ja miehen välillä on tässä se mikä on saanut kolauksen. Kyllä varsinkin lapsiin liittyvissä asioissa tulee voida luottaa sovittuun 100 prosenttisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies olisi ollut vastuuton isä, ei olisi ilmoittanut lapsille että meneekin myöhempään. Nyt ilmoitti ja se oli kaikille muille ok paitsi sinulle. Sinuna en pilaisi sunnuntaita huutamalla näin mitättömästä asiasta. Anna miehelle vähän tilaa, jooko?

Mies joka delegoi viivästymisestä ilmoittamisen lapsilleen sen sijaan että uskaltaisi soittaa asiasta vaimolleen on pelkuri.  Sä et selkeästi näe  mikä se oikea ongelma tässä on. Noin ei parisuhteessa toimita.Ei vaan toimita - vastuullisuudesta ei  todellakaan ole kyse silloin kuin aikuinen soittaa  13-vuotiaalle että isäpä  jää vähän vielä  kännäämään ja tulee vasta joskus.

Lapset kyllä pärjäävät, kyse ei varmaan ole siitä. Itse olisin myös tuohtunut, jos en voisi luottaa siihen, että mies tulisi kotiin ja hoitaisi sovitut velvollisuudet. Eri asia on jos jotain ad hoc tapahtuu ja jääkin pidempää ja lapset ok, mutta jos se on toistuvaa.. Ei hyvä.

Surullista myöntää mutta munaton pelkuri se on omasta mielestänikin. Poikamiesasenteella perhe-elämää, silloin kunnes hänelle sopii. Kun on omat menot niin niin saa jäädä niin vaimon kuin lastenkin toiveet. Sukulaiset tai minä pelastaneet pulasta tähän asti lastenhoidolla että Pääsee menemään menoihinsa. Kaverit on tärkeimpiä, vaikka yrittää esittää muuta. Teot ja valinnat kuitenkin puhuvat toista, ei ole perheihminen. Taustalta löytyy oma itsekäs isä. Nyt jättää samaa mallia omalle pojalleen. Että kyllä, taustalla on muutakin kuten jo herkkävaistoinen huomasikin.

Minkä verran teidän eroavaisuuksista johtuvia ongelmia oikein vastuutetaan lapsille? Eli minkä takia isä kysyy omilta lapsiltaan lupaa jatkaa saunailtaa? Ei aikuiset kysele lupaa lapselta, ei lapsi osaa vastata semmoiseen vaan sanoo mitä ajattelee että iskä haluaa kuulla. Eli sanoo että "joo tuu vaan myöhemmin, kyllä me pärjätään".Vaikka olisi jo hätäillyt ja toivonut aikuista paikalle silloin viimeistään klo 20.

Minkä takia 13-vuotiaan pitää edes tietää että "kyllä nyt äiti on vihainen kun iskä ei tule" eli miksi tytär edes viestittää äidilleen jotain rauhoittavaa viestiä että nyt iskä tuli kotiin?

Minusta teidän erilaiset kasvatusperiaatteet on laitettu lasten kannettavaksi aivan liikaa.

Onko teillä kaksi eri "leiriä" perheessä, isän puoli ja äidin puoli? Ja lapset yrittää kaikin voimin miellyttää molempia?

Ei oikein hyvältä kuulosta. Ja tässä en edes puutu siihen, että onko toinen vanhemmista ylihysteerinen ja toinen leväperäinen. Vaan siitä että teidän lapset joutuu taiteilemaan tällaisessa tilanteessa. Se ei ole lapselle missään nimessä hyväksi. Ja te teette siinä molemmat täysin väärin, sekä sinä että miehesi..

Että ei nyt vaan kannata käyttää tuota klassista "Onko sulle kalja tärkeempi kuin lapset-huutoa?" vaan pitäisi keskustella perheen dynamiikasta, ketkä ovat aikuisia ja ketka lapsia sekä miten te aikuisina parisuhteessa voisitte yrittää kasvattaa ja pitää huolta lapsista.

En voisi luottaa miehen sanaan , kun ei pitänyt lupausta.tulla sovittuna aikana kotiin. Olit aiheesta vihainen miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä pitää pitää kiinni sovitusta. Jos lapsille on sanottu että vanhemmat ovat kotona kello silloin ja silloin, niin silloin ollaan eikä soitella mitään jatkoaikoja kun huvittaakin jäädä mielummin jonnekin muualle. Nämä ovat tällaisia perusluottamusjuttuja ja olemalla paikalla silloin kun sanotaan viestitään myös lapselle, että sinun kanssa oleminen on tärkeämpää j akivempaa minulle kuin mikään muu. Myös puolison pitää pystyä luottamaan siihen, että jos toinen lupaa huolehtia lapsista klo xx eteenpäin niin se toimii myös niin perään soittelematta.

Samoin meillä on ton humalassa oleminen kanssa, lasten silmissä ei esiinnytä selkeästi humaltuneena.

Toinen hysteerikko :)

Ja sinä ikuinen lapsi, johon ei voi koskaan luottaa. Ei aikuinen soita ja kysy lapselta jatkoaikaa. Toisinpäinhän se menee. Aikuinen päättää mikä hyvä ja sopivaa ja toimii sen mukaan.

Sitten voidaan miettiä minkä ikäiset lapset voivat olla keskenään ja kuinka myöhään. Siitä keskustellaan ja sovitaan ja siinä pysytään kunnes lasten kasvun myötä asia muuttuu.

Ikuinen teini- ikäinen mies joka ei erota sitä että on aikuisia ja lapsia ja aikuinen on vastuussa, on kyllä äärimmäisen rasittava kumppani ja hyvin herkästi johtaa siihen että äiti alkaa ylivastuulliseksi ja vauhkoamaan.

Ei siinä auta pilkallisuus vaan se että ottaa sen vastuun mikä kuuluu. Silloin äiti automaattisesti rauhoittuu ja luottaa että mieskin hoitaa oman osansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä pitää pitää kiinni sovitusta. Jos lapsille on sanottu että vanhemmat ovat kotona kello silloin ja silloin, niin silloin ollaan eikä soitella mitään jatkoaikoja kun huvittaakin jäädä mielummin jonnekin muualle. Nämä ovat tällaisia perusluottamusjuttuja ja olemalla paikalla silloin kun sanotaan viestitään myös lapselle, että sinun kanssa oleminen on tärkeämpää j akivempaa minulle kuin mikään muu. Myös puolison pitää pystyä luottamaan siihen, että jos toinen lupaa huolehtia lapsista klo xx eteenpäin niin se toimii myös niin perään soittelematta.

Samoin meillä on ton humalassa oleminen kanssa, lasten silmissä ei esiinnytä selkeästi humaltuneena.

Toinen hysteerikko :)

Ja sinä ikuinen lapsi, johon ei voi koskaan luottaa. Ei aikuinen soita ja kysy lapselta jatkoaikaa. Toisinpäinhän se menee. Aikuinen päättää mikä hyvä ja sopivaa ja toimii sen mukaan.

Sitten voidaan miettiä minkä ikäiset lapset voivat olla keskenään ja kuinka myöhään. Siitä keskustellaan ja sovitaan ja siinä pysytään kunnes lasten kasvun myötä asia muuttuu.

Ikuinen teini- ikäinen mies joka ei erota sitä että on aikuisia ja lapsia ja aikuinen on vastuussa, on kyllä äärimmäisen rasittava kumppani ja hyvin herkästi johtaa siihen että äiti alkaa ylivastuulliseksi ja vauhkoamaan.

Ei siinä auta pilkallisuus vaan se että ottaa sen vastuun mikä kuuluu. Silloin äiti automaattisesti rauhoittuu ja luottaa että mieskin hoitaa oman osansa.

Kolmas hysteerikko :)

Aikuinen ei pyydä lapselta lisäaikaa hurvitteluun. Eihän lapsella ole oikein realistista mahdollisuutta sanoa muuta kuin joo. Pakottava tarve on eri juttu, kun lapset jo tuon ikäisiä, mutta saunailta ei.

Noo..minusta miehen olisi pitänyt joko sopia selkeästi, että ei tule kotiin, tai sitten tulla. Tuollainen lisäajan tinkaaminen lapsilta ei ole sopivaa vanhemmalle. Olen kyllä myös vähän sitä mieltä, enemmistöstä näköjään poiketen, että 11- ja 13-vuotiaille tuo oli aika pitkä aika olla yksin kotona, varsinkin illalla. Aivan varmasti selviävät hyvin mutta ei minusta pitäisi ajatella, että on ihan ok jättää säännöllisesti pitkiksi päiviksi ja illoiksi keskenään tuonikäiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä pitää pitää kiinni sovitusta. Jos lapsille on sanottu että vanhemmat ovat kotona kello silloin ja silloin, niin silloin ollaan eikä soitella mitään jatkoaikoja kun huvittaakin jäädä mielummin jonnekin muualle. Nämä ovat tällaisia perusluottamusjuttuja ja olemalla paikalla silloin kun sanotaan viestitään myös lapselle, että sinun kanssa oleminen on tärkeämpää j akivempaa minulle kuin mikään muu. Myös puolison pitää pystyä luottamaan siihen, että jos toinen lupaa huolehtia lapsista klo xx eteenpäin niin se toimii myös niin perään soittelematta.

Samoin meillä on ton humalassa oleminen kanssa, lasten silmissä ei esiinnytä selkeästi humaltuneena.

Toinen hysteerikko :)

Ja sinä ikuinen lapsi, johon ei voi koskaan luottaa. Ei aikuinen soita ja kysy lapselta jatkoaikaa. Toisinpäinhän se menee. Aikuinen päättää mikä hyvä ja sopivaa ja toimii sen mukaan.

Sitten voidaan miettiä minkä ikäiset lapset voivat olla keskenään ja kuinka myöhään. Siitä keskustellaan ja sovitaan ja siinä pysytään kunnes lasten kasvun myötä asia muuttuu.

Ikuinen teini- ikäinen mies joka ei erota sitä että on aikuisia ja lapsia ja aikuinen on vastuussa, on kyllä äärimmäisen rasittava kumppani ja hyvin herkästi johtaa siihen että äiti alkaa ylivastuulliseksi ja vauhkoamaan.

Ei siinä auta pilkallisuus vaan se että ottaa sen vastuun mikä kuuluu. Silloin äiti automaattisesti rauhoittuu ja luottaa että mieskin hoitaa oman osansa.

Kolmas hysteerikko :)

Luojalle suurkiitos ettei minun tarvitse olla sinun kanssasi tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Musta mies olisi voinut viettää sen saunailtansa ihan ilman mitään soitteluita. Eikö koskaan saa muka olla edes yhtä iltaa kaverien kanssa? 

Mikä juttu tää nyt on et vaan musta mies sais saunoo rauhassa?