Täysi-ikäiseltä rahaa asumisesta/ruoasta?

En. Vaikka lapsi käy töissä ja pystyisi helposti maksamaan vaikka satasen tai pari joka kuukausi.. Mun puolesta käyttäköön rahansa johonkin kivaan ja matkusteluun. Ja säästää myös jatko-opintoja varten...

Mietin tätä itse kun vanhempi lapsista lähestyi täysi-ikää. Perusteena se että osallistuisi menoihin ja oppisi vastuuta. Mutta tuntui sittenkin enemmän rahastamiselta. Samaa mieltä ensimmäisen kommentoijan kanssa - käyttäköön lapsi rahansa johonkoin kivaan.

En, mutta yhden ystäväni äiti alkoi periä vuokraa, kun ystäväni täytti 18. Ystäväni muutti pois kotoa kahden viikon päästä ja katkaisi välit äitiinsä. Siitä on nyt 20 vuotta, ja välit ovat edelleen kylmät. Äiti alkaa jo olla huonokuntoinen, mutta ystäväni ei aio äitiään hoitaa.

Kannattaa siis miettiä tarkkaan ennen kuin tuollaiseen hulluuteen ryhtyy.

En mutta ehtona on että säästää ensiasunnon alkupääomaa.

jos on töissä niin voi pienen summan pyytää, mutta opiskelijaa velottamalla pilaa oman lapsensa tulevaisuutta

Jos olisi itsellä riittävästi rahaa niin ei. Pakon edessä kyllä. Sen verran, että yhteiseen hiileen puhaltaa, jos ylimääräistä rahaa on.

Mäkin ajattelisin, että voi käyttää sitten ainakin osan omista rahoistaan järkevästi, kuten mainittu. Mun äiti aikanaan kitisi myös mulle riitojen yhteydessä, mutta mä kuitenkin kotona asuessa pienestä palkasta säästin vuokratakuut ja ostin astiat, kodinkoneet ja tarvikkeet omaa kotia varten. Sain muuten silloin palkkaa noin tuhat euroa kuussa.

 Sitten jos nuori on sellainen, että ajattelee, että voi täysin kotona loisia tekemättä yhtään mitään ja ilman suunnitelmia, alkaisin miettiä jotain vastikkeellisuutta.

On lapsellista rahastaa omia lapsiaan koska niille loput omista rahoista sitten aikanaan kuitenkin päätyy. Käärinliinoissa ei ole taskuja se kannattaa jokaisen muistaa.

Ei jos opiskelee kokopäiväisesti ja tulot ovat pienet esim.viikonlopputöistä tai satunnaisia hommia. Kyllä jos käy töissä eikä opiskele. Sopiva summa esim. 300 eur/kk.

Mitä ihmettä? Taidat olla aika vitun köyhä jos pitäisi omalta hädin tuskin täysi-ikäiseltä, todennäköisesti opiskelijalta periä jotain rahoja. Kai tiedät, ettei lapsesi saa edes asumistukea/muita vastaavia tukia, jos tuon ikäisenä asuu porukoillaan "vuokralla". Siis aivan älytön ajatus, että perisi omalta lapseltaan rahaa siitä että tämä asuu omassa kodissaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei jos opiskelee kokopäiväisesti ja tulot ovat pienet esim.viikonlopputöistä tai satunnaisia hommia. Kyllä jos käy töissä eikä opiskele. Sopiva summa esim. 300 eur/kk.

Mitä ihmeen järkeä?

Pyytäisin vuokraa kotona asumisesta. Mulle oli itsestään selvyys että maksoin vanhemmille kun asuin aikuisena kotona.

Ei ole lapsesi vika, että olet hänet tähän maailmaan pyöräyttänyt. Kuten joku jo sanoi, kuulostaa todellakin rahastukselta, että perisit lapselta vuokraa tai ruokarahaa. Luulitko oikeasti, että sun ei enää tarvitse maksaa lapsesta mitään sillä sekunnilla kun täyttää 18? Olisi voinut jättää lapsen tekemättä alunperinkin, jos ei ole varaa elättää tätä.

No itse pyysin lapsen maksamaan osan ruuista kerta töissä kävi. Lapsi oli tosin jo 24, en olisi joltain 18-20 ikäseltä varmaan pyytänytkään rahaa. Opiskeli siis 23 vuotiaanksi asti ja asui kotona vielä vajaa 25 asti vainka teki töitä. Säästi rahaa. Asumiskustannuksiin en pyytänyt rahaa. En tiedä olisinko pyytänyt ruokarahaakaan jos en olisi telonut kättäni ja joutunut olemaan vajaa 3kk sairaslomalla.

En halua mitään rahaa lapsiltani jos opiskelevat kotoa käsin ja toivon että niin tulevat tekemään ettei tarttisi ottaa opintolainaa. Mutta jos olisivat töissä ja asuisivat kotona niin voisin kuvitella perivän "vuokraa" joka olisi kuitenkin silkkaa säästöä tulevaan omaan asuntoon eli säästäisin vuokran ja antaisin sen sitten lapselle kun haluaa ostaa oman asunnon.

Jos on pienituloinen ja lapsi töissä niin kyllä pari sataa on ok että osallistuu vuokra/ruokakuluihin

Vierailija kirjoitti:

Pyytäisin vuokraa kotona asumisesta. Mulle oli itsestään selvyys että maksoin vanhemmille kun asuin aikuisena kotona.

Onpa hirveät vanhemmat sulla. Asuin kotona melkein 19-vuotiaaksi asti, siihen asti vanhemmat maksoi mulle kaikki ruuat, opiskeluvälineet, vaatteet jne. Sitten sain töitä ja muutin pois, vanhemmat maksoivat muuton ja ostivat tarpeellisia asioita omaan asuntoon. Tästä on nyt kolme vuotta, nykyään pärjään omillani ihan hyvin, mutta vanhempien satunnaiset rahalahjoitukset olivat tosi tärkeitä alussa. Sekä tietysti abivuonna, millä olisin muka maksanut koulukirjat, ruuat, hygieniatuotteet, vaatteet jne? Vanhempien tulojen takia en olisi saanut opintotukeakaan kotona asuessani. Ei puhettakaan että olisin pystynyt maksamaan vuokraa vanhemmilleni. Enkä ymmärrä, miten kukaan voi sellaista lapseltaan vaatiakaan. 

Meillä on vielä nuorin kotona, 19v, käy töissä, pätkää tosin tekee tällä hetkellä. Palkka ei ole kummoinen, mutta maksaa omasta halustaan muutaman satasen kotiin, ymmärtää sen, että kuluttaa sähköä ja vettä jne. Joskus tuo ruokakassin kaupasta. Kysyy, mitä tarvitaan ja käy kaupassa. Asuu kotona, koska armeija kutsuu vasta ensi vuonna lykkäyksen takia ja työmarkkinatkin vielä epävarmat.

Ystäväni lapsi maksoi kotona asumisesta 200 eur/kk. Oli siis silloin jo töissä. Kun hän muutti pois n. kahden vuoden jälkeen, äiti antoi rahat takaisin. Ihan kiva summa oman asunnon sisustamiseen.

Vierailija kirjoitti:

On lapsellista rahastaa omia lapsiaan koska niille loput omista rahoista sitten aikanaan kuitenkin päätyy. Käärinliinoissa ei ole taskuja se kannattaa jokaisen muistaa.

Kun mä kuolen niin ei jää mitään omaisuutta lapselle. Ei ole säästöjä yms. Palkka menee elämiseen. Eläke tulee olemaan netto n. 1000€. Mä maksoin vanhemmille kun asuin heidän kotona.