Jos olisit ainoa ihminen maailmassa, noudattaisitko sitä ruokavaliota, jota noudatat?

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin yksin maailmassa, ei mitenkään voisi olla niin, että kaikkea olisi saatavilla kuten ennen. Kukaan ei olisi kuskaamassa lähikauppaan valmispizzaa ja mikroaterioita tai pyörittämässä Hesburgeria, josta voisin kipaista hakemassa purilaisen ja kolan. Vähän veikkaan, ettei Unicafekaan enää tarjoaisi päivän annosta.

Joutuisin itse käyttämään tietojani syötävistä kasveista, sienistä ja marjoista ja selviämään luonnon antimilla, mikä saattaisi parantaa terveyttäni kesäisin, mutta talvella voisi tulla pieniä pulmia. Mahdollisesti osaisin rakentaa alkeellisen ansan saadakseni kiinni pienriistaa ja voisin piilottaa siemeniä ja jyviä talven varalle. Melkein joka lehdossa kasvaa Etelä-Suomessa euroopanpähkinäpensas, joka kuuluu samaan sukuun kuin hasselpähkinä. Niiden antimista sitten kilpailisin oravien ja närhien kanssa ja kiroaisin, kun vievät varastoni.

-n28

Omenapuut, marjapensaat ja monet muut monivuotiset kasvit jäisivät jäljelle ja tuottaisivat satoa vielä kymmeniä vuosia. Järvissä ja joissa olisi kalaa, ja kauppojen varastoista löytyisi kelvollisia säilykepurkkeja vielä pitkään.

Söisin raikkaampaa ja terveellisempää luomuruokaa. Nyt ei ole vara

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin yksin maailmassa, ei mitenkään voisi olla niin, että kaikkea olisi saatavilla kuten ennen. Kukaan ei olisi kuskaamassa lähikauppaan valmispizzaa ja mikroaterioita tai pyörittämässä Hesburgeria, josta voisin kipaista hakemassa purilaisen ja kolan. Vähän veikkaan, ettei Unicafekaan enää tarjoaisi päivän annosta.

Joutuisin itse käyttämään tietojani syötävistä kasveista, sienistä ja marjoista ja selviämään luonnon antimilla, mikä saattaisi parantaa terveyttäni kesäisin, mutta talvella voisi tulla pieniä pulmia. Mahdollisesti osaisin rakentaa alkeellisen ansan saadakseni kiinni pienriistaa ja voisin piilottaa siemeniä ja jyviä talven varalle. Melkein joka lehdossa kasvaa Etelä-Suomessa euroopanpähkinäpensas, joka kuuluu samaan sukuun kuin hasselpähkinä. Niiden antimista sitten kilpailisin oravien ja närhien kanssa ja kiroaisin, kun vievät varastoni.

-n28

Omenapuut, marjapensaat ja monet muut monivuotiset kasvit jäisivät jäljelle ja tuottaisivat satoa vielä kymmeniä vuosia. Järvissä ja joissa olisi kalaa, ja kauppojen varastoista löytyisi kelvollisia säilykepurkkeja vielä pitkään.

Niinpä, ja ei löytöjään itse asiassa tarvitsisi maahan piilottaa närhiltä ja oravilta vaan oma kämppäkin pysyisi asumiskunnossa vielä kauan. Sähkönjakelu ehkä lakkaisi jossain vaiheessa, jolloin jääkaappi ei enää pysyisi kylmänä, joten kuivakaappi ym. olisi se paikka, missä talvivarasto säilöttäisiin. Kunnes hiiret ja rotat tajuaisivat tilaisuutensa tullen ja yrittäisivät hyökkäystä. Kissa pitäisi kyllä niistäkin huolen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Miksi sitä pitäisi olla heikko paskamaha vaikka olisi yksin maailmassa?

Mielenkiintoinen kommentti. Millaista ruokavaliota noudattava ihminen on heikko paskamaha ja mikä sinun syömisessäsi aiheuttaa sen, ettet sinä ole heikko paskamaha?

Helppoa. Sipsiä, einespaskaa, pakastepitsaa ja siideriä liikaa vetävä on heikko paskamaha. Ravinnerikasta, monipuolista ravintoa vain tarpeen mukaan syövä taas ei ole. Nämä ovat toki ääripäitä, siitä voi sitten halunsa mukaan tehdä eri yhdistelmiä.

Mistä tuo sana "heikko"? Tarkoitatko, että on henkisesti heikko ja lankeaa kiusauksiin, vai? Kyselen vaan, koska minusta heikkous ja vahvuus ovat vähän hassuja adjektiiveja kun puhutaan elämän perustarpeesta. 😊 Esim. jos eineksiä syövä on heikko (ei ehkä jaksa/ole aikaa/ei välitä kokata, niin onko kikkailija nauttiva jotenkin vahva? Exäni piti kokkailusta, mutta oli täysi selkärangaton nahjus.

Tietenkin eineksiä syövä on heikko, jos on mahdollisuus muuhunkin. Tai no, heikko, typerä, tahdonvoimaton, tietämätön tai näiden yhdistelmä. Ja jännää, että puhut normaalista ravinnerikkaasta ravinnosta kikkailuna. Normaalia, hyvää ruokaa syövä ihminen on normaali.

Maailmasi taitaa olla lapsellisen mustavalkoinen. Huvittavaa.

Muuten ihan kiva ad hominem, mutta sanoin jo aiemmin, että asioilla on eri yhdistelmiä ääripäiden välissä. Ja nyt minulta kysyttiin ääripäistä ja minä vastasin. Mutta paskamahoilla on aina paskamahojen tekosyyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Miksi sitä pitäisi olla heikko paskamaha vaikka olisi yksin maailmassa?

Mielenkiintoinen kommentti. Millaista ruokavaliota noudattava ihminen on heikko paskamaha ja mikä sinun syömisessäsi aiheuttaa sen, ettet sinä ole heikko paskamaha?

Helppoa. Sipsiä, einespaskaa, pakastepitsaa ja siideriä liikaa vetävä on heikko paskamaha. Ravinnerikasta, monipuolista ravintoa vain tarpeen mukaan syövä taas ei ole. Nämä ovat toki ääripäitä, siitä voi sitten halunsa mukaan tehdä eri yhdistelmiä.

Mistä tuo sana "heikko"? Tarkoitatko, että on henkisesti heikko ja lankeaa kiusauksiin, vai? Kyselen vaan, koska minusta heikkous ja vahvuus ovat vähän hassuja adjektiiveja kun puhutaan elämän perustarpeesta. 😊 Esim. jos eineksiä syövä on heikko (ei ehkä jaksa/ole aikaa/ei välitä kokata, niin onko kikkailija nauttiva jotenkin vahva? Exäni piti kokkailusta, mutta oli täysi selkärangaton nahjus.

Tietenkin eineksiä syövä on heikko, jos on mahdollisuus muuhunkin. Tai no, heikko, typerä, tahdonvoimaton, tietämätön tai näiden yhdistelmä. Ja jännää, että puhut normaalista ravinnerikkaasta ravinnosta kikkailuna. Normaalia, hyvää ruokaa syövä ihminen on normaali.

Ei kikkailu vaan kokkailu. Ennakoiva tekstinsyöttö temppuili. Ai nyt ruoka jo määrittää onko ihminen normaali vai epänormaali 😁. En ole koskaan todella tajunnutaan, että joillekin ihmisille ravinto määrittää noin suurta osaa elämässä, että sen perusteella voi määrittää normeja. Lisäksi en uskaltaisi pitää itseäni niin ylivoimaisena, että minulla olisi oikeus määrittää millainen on "normaali ihminen".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Miksi sitä pitäisi olla heikko paskamaha vaikka olisi yksin maailmassa?

Mielenkiintoinen kommentti. Millaista ruokavaliota noudattava ihminen on heikko paskamaha ja mikä sinun syömisessäsi aiheuttaa sen, ettet sinä ole heikko paskamaha?

Helppoa. Sipsiä, einespaskaa, pakastepitsaa ja siideriä liikaa vetävä on heikko paskamaha. Ravinnerikasta, monipuolista ravintoa vain tarpeen mukaan syövä taas ei ole. Nämä ovat toki ääripäitä, siitä voi sitten halunsa mukaan tehdä eri yhdistelmiä.

Mistä tuo sana "heikko"? Tarkoitatko, että on henkisesti heikko ja lankeaa kiusauksiin, vai? Kyselen vaan, koska minusta heikkous ja vahvuus ovat vähän hassuja adjektiiveja kun puhutaan elämän perustarpeesta. 😊 Esim. jos eineksiä syövä on heikko (ei ehkä jaksa/ole aikaa/ei välitä kokata, niin onko kikkailija nauttiva jotenkin vahva? Exäni piti kokkailusta, mutta oli täysi selkärangaton nahjus.

Tietenkin eineksiä syövä on heikko, jos on mahdollisuus muuhunkin. Tai no, heikko, typerä, tahdonvoimaton, tietämätön tai näiden yhdistelmä. Ja jännää, että puhut normaalista ravinnerikkaasta ravinnosta kikkailuna. Normaalia, hyvää ruokaa syövä ihminen on normaali.

Ei kikkailu vaan kokkailu. Ennakoiva tekstinsyöttö temppuili. Ai nyt ruoka jo määrittää onko ihminen normaali vai epänormaali 😁. En ole koskaan todella tajunnutaan, että joillekin ihmisille ravinto määrittää noin suurta osaa elämässä, että sen perusteella voi määrittää normeja. Lisäksi en uskaltaisi pitää itseäni niin ylivoimaisena, että minulla olisi oikeus määrittää millainen on "normaali ihminen".

Jaaha, siten otetaan jo taka-askelia kikkailun suhteen, kun tajuttiin mitä sanottiin. Ja ruoka ei määrittele koko ihmistä, mutta normaalia ruokaa syövä ihminen on ruoan suhteen normaali ja paskaeineksiä syövä sitten se paskamaha.

Jos oisin ainoo ihminen maan päällä en ymmärrä miten ravintolassa kukaan mulle ruokia vääntäis, mutta siis no. En syö minkään ruokavalion mukaan, mutta säännöstelen tietty vähän nii etten nyt ihan siaks paisu. Jos olisin ainoo ihminen, ei kiinnostelis vittuakaan oma ulkonäkö joten söisin pelkkiä herkkuja varmaan käytännössä, enkä jaksais liikkua joten lihoisin vitusti :=)

enemmän kasviksii.

söisin yhtä terveellisesti kuin nykyisinkin, koska jos syö jotain rasvaista/sokerista niin tulee vain huono olo.. ihanan virkeä olo ja jaksaa treenata kun syö ravintorikasta ruokaa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Miksi sitä pitäisi olla heikko paskamaha vaikka olisi yksin maailmassa?

Mielenkiintoinen kommentti. Millaista ruokavaliota noudattava ihminen on heikko paskamaha ja mikä sinun syömisessäsi aiheuttaa sen, ettet sinä ole heikko paskamaha?

Helppoa. Sipsiä, einespaskaa, pakastepitsaa ja siideriä liikaa vetävä on heikko paskamaha. Ravinnerikasta, monipuolista ravintoa vain tarpeen mukaan syövä taas ei ole. Nämä ovat toki ääripäitä, siitä voi sitten halunsa mukaan tehdä eri yhdistelmiä.

Mistä tuo sana "heikko"? Tarkoitatko, että on henkisesti heikko ja lankeaa kiusauksiin, vai? Kyselen vaan, koska minusta heikkous ja vahvuus ovat vähän hassuja adjektiiveja kun puhutaan elämän perustarpeesta. 😊 Esim. jos eineksiä syövä on heikko (ei ehkä jaksa/ole aikaa/ei välitä kokata, niin onko kikkailija nauttiva jotenkin vahva? Exäni piti kokkailusta, mutta oli täysi selkärangaton nahjus.

Tietenkin eineksiä syövä on heikko, jos on mahdollisuus muuhunkin. Tai no, heikko, typerä, tahdonvoimaton, tietämätön tai näiden yhdistelmä. Ja jännää, että puhut normaalista ravinnerikkaasta ravinnosta kikkailuna. Normaalia, hyvää ruokaa syövä ihminen on normaali.

Maailmasi taitaa olla lapsellisen mustavalkoinen. Huvittavaa.

Muuten ihan kiva ad hominem, mutta sanoin jo aiemmin, että asioilla on eri yhdistelmiä ääripäiden välissä. Ja nyt minulta kysyttiin ääripäistä ja minä vastasin. Mutta paskamahoilla on aina paskamahojen tekosyyt.

Mukava ad hominem myös tuo, että olen paskamaha, vaikka et ole koskaan minua tavannut. Minä sen sijaan tiedän, että ainakin tässä asiassa ajattelusi on todella mustavalkoista, koska olet sen ihan itse ilmaissut. Kyse ei siis ollut ad hominem argumenttivirheestä. Opettele termisi. Sinulta ei kukaan pyytänyt mitään ääripäitä. Toit ne ihan itse, koska olet mustavalkoinen ihminen. Heti ensimmäinen kommenttisi puhui lapsellisesti paskamahoista, vaikka kyse oli ruokavalioista ja niiden vaikutuksesta muihin ihmisiin ja ympäristöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Miksi sitä pitäisi olla heikko paskamaha vaikka olisi yksin maailmassa?

Mielenkiintoinen kommentti. Millaista ruokavaliota noudattava ihminen on heikko paskamaha ja mikä sinun syömisessäsi aiheuttaa sen, ettet sinä ole heikko paskamaha?

Helppoa. Sipsiä, einespaskaa, pakastepitsaa ja siideriä liikaa vetävä on heikko paskamaha. Ravinnerikasta, monipuolista ravintoa vain tarpeen mukaan syövä taas ei ole. Nämä ovat toki ääripäitä, siitä voi sitten halunsa mukaan tehdä eri yhdistelmiä.

Mistä tuo sana "heikko"? Tarkoitatko, että on henkisesti heikko ja lankeaa kiusauksiin, vai? Kyselen vaan, koska minusta heikkous ja vahvuus ovat vähän hassuja adjektiiveja kun puhutaan elämän perustarpeesta. 😊 Esim. jos eineksiä syövä on heikko (ei ehkä jaksa/ole aikaa/ei välitä kokata, niin onko kikkailija nauttiva jotenkin vahva? Exäni piti kokkailusta, mutta oli täysi selkärangaton nahjus.

Tietenkin eineksiä syövä on heikko, jos on mahdollisuus muuhunkin. Tai no, heikko, typerä, tahdonvoimaton, tietämätön tai näiden yhdistelmä. Ja jännää, että puhut normaalista ravinnerikkaasta ravinnosta kikkailuna. Normaalia, hyvää ruokaa syövä ihminen on normaali.

Ei kikkailu vaan kokkailu. Ennakoiva tekstinsyöttö temppuili. Ai nyt ruoka jo määrittää onko ihminen normaali vai epänormaali 😁. En ole koskaan todella tajunnutaan, että joillekin ihmisille ravinto määrittää noin suurta osaa elämässä, että sen perusteella voi määrittää normeja. Lisäksi en uskaltaisi pitää itseäni niin ylivoimaisena, että minulla olisi oikeus määrittää millainen on "normaali ihminen".

Jaaha, siten otetaan jo taka-askelia kikkailun suhteen, kun tajuttiin mitä sanottiin. Ja ruoka ei määrittele koko ihmistä, mutta normaalia ruokaa syövä ihminen on ruoan suhteen normaali ja paskaeineksiä syövä sitten se paskamaha.

Miksi kukaan ottaisi "taka-askeleita" jossain vauva palstan keskustelussa 😁. Ehkä jossain vaalitenttissä, mutta täällä? Sanoinko muuten jossain että minä en syö hyvää, ravinteikasta ruokaa tai pidä ruoanlaitosta? Minua kiinnosti käyttämäsi kohtalaisen ylimielisesti sanamuodon, ei se, että arvostat laadukasta ruokaa. Tuon tarkennus ruuan suhteen oli ihan hyvä, tähän asti olet vetänyt (kuten joku muukin totesi) mutkat suoriksi. Oletko kohtalaisen nuori, se selittäisi kirjoitustyyli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Miksi sitä pitäisi olla heikko paskamaha vaikka olisi yksin maailmassa?

Mielenkiintoinen kommentti. Millaista ruokavaliota noudattava ihminen on heikko paskamaha ja mikä sinun syömisessäsi aiheuttaa sen, ettet sinä ole heikko paskamaha?

Helppoa. Sipsiä, einespaskaa, pakastepitsaa ja siideriä liikaa vetävä on heikko paskamaha. Ravinnerikasta, monipuolista ravintoa vain tarpeen mukaan syövä taas ei ole. Nämä ovat toki ääripäitä, siitä voi sitten halunsa mukaan tehdä eri yhdistelmiä.

Mistä tuo sana "heikko"? Tarkoitatko, että on henkisesti heikko ja lankeaa kiusauksiin, vai? Kyselen vaan, koska minusta heikkous ja vahvuus ovat vähän hassuja adjektiiveja kun puhutaan elämän perustarpeesta. 😊 Esim. jos eineksiä syövä on heikko (ei ehkä jaksa/ole aikaa/ei välitä kokata, niin onko kikkailija nauttiva jotenkin vahva? Exäni piti kokkailusta, mutta oli täysi selkärangaton nahjus.

Tietenkin eineksiä syövä on heikko, jos on mahdollisuus muuhunkin. Tai no, heikko, typerä, tahdonvoimaton, tietämätön tai näiden yhdistelmä. Ja jännää, että puhut normaalista ravinnerikkaasta ravinnosta kikkailuna. Normaalia, hyvää ruokaa syövä ihminen on normaali.

Maailmasi taitaa olla lapsellisen mustavalkoinen. Huvittavaa.

Olen aivan samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin yksin maailmassa, ei mitenkään voisi olla niin, että kaikkea olisi saatavilla kuten ennen. Kukaan ei olisi kuskaamassa lähikauppaan valmispizzaa ja mikroaterioita tai pyörittämässä Hesburgeria, josta voisin kipaista hakemassa purilaisen ja kolan. Vähän veikkaan, ettei Unicafekaan enää tarjoaisi päivän annosta.

Joutuisin itse käyttämään tietojani syötävistä kasveista, sienistä ja marjoista ja selviämään luonnon antimilla, mikä saattaisi parantaa terveyttäni kesäisin, mutta talvella voisi tulla pieniä pulmia. Mahdollisesti osaisin rakentaa alkeellisen ansan saadakseni kiinni pienriistaa ja voisin piilottaa siemeniä ja jyviä talven varalle. Melkein joka lehdossa kasvaa Etelä-Suomessa euroopanpähkinäpensas, joka kuuluu samaan sukuun kuin hasselpähkinä. Niiden antimista sitten kilpailisin oravien ja närhien kanssa ja kiroaisin, kun vievät varastoni.

-n28

Omenapuut, marjapensaat ja monet muut monivuotiset kasvit jäisivät jäljelle ja tuottaisivat satoa vielä kymmeniä vuosia. Järvissä ja joissa olisi kalaa, ja kauppojen varastoista löytyisi kelvollisia säilykepurkkeja vielä pitkään.

Niinpä, ja ei löytöjään itse asiassa tarvitsisi maahan piilottaa närhiltä ja oravilta vaan oma kämppäkin pysyisi asumiskunnossa vielä kauan. Sähkönjakelu ehkä lakkaisi jossain vaiheessa, jolloin jääkaappi ei enää pysyisi kylmänä, joten kuivakaappi ym. olisi se paikka, missä talvivarasto säilöttäisiin. Kunnes hiiret ja rotat tajuaisivat tilaisuutensa tullen ja yrittäisivät hyökkäystä. Kissa pitäisi kyllä niistäkin huolen.

Omaan kämppään ei kannattaisi jäädä, vaan etsiä joku hyväkuntoinen maalaistalo, jossa olisi puulämmitys, isot halkovarastot, maakellari, peltoa, kasvimaata, omenapuita ja järvi lähellä.

Jos olisin ainoa ihminen maailmassa, elämä olisi niin ikävää että joutaisin kuolla pois, joten en vähääkään välittäisi syömisteni terveellisyydestä. Voisi siis hieman vaikuttaa.

Aika jännittävä aloitus, ihmistähän on aina kiehtonut ajatus jäädä yksin maapallolle, se on jopa synnyttänyt oman romaanilajin Robinsonadin. Mieleeni tulee sellaisia kirjoja kuin Muuri (Haushofer) ja olisiko joku suomalainen nuorten kirja ollut nimeltään Ugubiduu, jossa tosin ryhmä tyttöjä jäi yksin elämään Suomeen.

Vierailija kirjoitti:

Aika jännittävä aloitus, ihmistähän on aina kiehtonut ajatus jäädä yksin maapallolle, se on jopa synnyttänyt oman romaanilajin Robinsonadin. Mieleeni tulee sellaisia kirjoja kuin Muuri (Haushofer) ja olisiko joku suomalainen nuorten kirja ollut nimeltään Ugubiduu, jossa tosin ryhmä tyttöjä jäi yksin elämään Suomeen.

Lilian Kallion Ugudibuu löytyy kirjahyllystäni, mutta se ei ole nuortenkirja, vaan kevyeen sävyyn kirjoitettu kuvaus viiden naisen elämästä 1970-luvun Tampereella. Lopussa löytyy sitten muutama amerikkalaismieskin. Ihastuttava teos, suosittelen.

Yksin selviytyminen olisikin sitten paljon hankalampaa kuin muutaman ihmisen ryhmässä. Useimmat ihmiset eivät kestä täydellistä yksinäisyyttä. Lemmikkieläimestä olisi ehkä hieman lohtua.

en noudattaisi, koska se olisi mahdotonta.

olen koko elämäni ajan syönyt vain sen mukaan mitä haluan että ei oikein muuttuisi ellei vaihtoehdot vähenisi.

En. Mitenkäs sitä noita ruokia olisi saatavilla, jos kukaan ei niitä tee? Söisin vain niitä mitä luonnosta saa. Kalastaa voin ja kalan perata, mutta en viitsisi metsästää mitään.