Opettajan sijaisuuksia tekevät

Vierailija kirjoitti:

No paljonkos se alakoulun luokanopen palkka on? Noissa Iltalehtien uutisissa palkka on aina jotain 3000-3500e? Onko tuo siis ihan yläkanttiin? Tuntuu, että aina valitetaan siitä palkasta, mutta kukaan opettaja ei todellisuudessa kerro paljonko palkkaa saa. Ja joo senhän näkee ovtesseistä, mutta opettajilla tuntuu tulevan palkan päälle kuitenkin vielä jotakin lisiä, joten olisi mukava kuulla niitä esimerkkipalkkoja. Niin mystiseltä vaikuttaa tämä opettajien palkka-asia.

Tässäkin ketjussa luokanopen palkka on sanottu suoraan, kuten monissa aiemmissakin keskusteluissa: aloituspalkka brutto 2500e, ylityötunneilla saa palkkaa hiukan nostettua, ikälisät eivät ole suuria ja niitä saa vasta useamman vuoden töissä olleet. Jos luokanopettajan brutto on 3000e, on hänelle useampi ylityötunti, ikälisiä + muista vastuutehtäviä, joista saa muutaman kympin lisää palkkaan.

Olen yläkoulun opettaja kaikilla ikälisillä eli palkka ei nouse muutenkin kuin yleiskorotusten myötä. Bruttopalkka on n.4100 kolmella ylitunnilla ja käteen jää n.2600 e kuussa. Kokemusta 21 vuotta. Alakoulun opettajilla on lähtöpalkka huonompi ja lukiossa taas parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monet tuntuvat ajattelevan, että virkoja voidaan saada vain suhteilla? Yleensä virkanimityspäätösten taustalla ei ole vain yhtä ihmistä vaan esim. koulutuslautakunta joka haastattelee viranhakijat. Toki monesti virka menee henkilölle joka sitä on aiemmin menestyksekkäästi sijaistanut, mutta niinhän se menee muillakin aloilla että koeaikana pätevyytensä ja työintonsa osoittanut saa vakipaikan.

Moni haluaa täällä luopua viroista ja ottaa tilalle tuntiopettajan paikkoja. He eivät taida ymmärtää, että tuntiopettajien paikat ovat juuri niitä, jotka jaetaan suhteilla. Virkoihin tarvitaan viralliset haut, haastattelut, lautakuntien päätöset, valitusaikojen täyttymiset.

Minä itse opetan lähes 100 000 asukkaan kaupungissa. Aloitin tuntiopettajana. Olin määräaikaisena vuosi toisensa perään, kunnes kollega jäi eläkkeelle ja hain ja sain hänen virkansa. Vuosien työkokemuksenkin jälkeen piti laittaa virallinen hakemus ja käydä haastattelussa. Vähän kyllä jännitti, koska en ole täältä kotoisin kuten muut hakijat olivat eikä minulla siis ollut näitä "suhteita". Näinkään suureen kaupunkiin eteläisessä Suomessa ei ollut kuin kolme hakijaa. Samoin sijaisia ei yleensä saada, koska heitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Lähimpään yliopistokaupunkiin on alle 100 km, siellä on hakijoita satoja joka pestiin, vaikka olisi kuinka lyhytaikainen sairausloma kyseessä. Minä olen tästä syystä joutunut yhtenä vuonna opettamaan sairastuneen opettajan tunteja omieni lisäksi kahden kuukauden ajan, vaikka tuon opettajan oppiaine ei edes ollut omaa alaani.

Nyt puhut kyllä omiasi. Jos lähellä (alle 100km) olevassa yliopistokaupungissa on työttömiä opettajia, niin ei vain ole mahdollista, että sinun paikkakunnalle ei riittäisi työntekijöitä! Sinun koulusi rehtori ei vaan arvosta opettajan tekemää työtä ja siksi se ei palkkaa sijaista. Säästöä & arvostuksen puutetta. Täältä yliopistokaupungista, missä minä olen työttömänä, käydään töissä päivittäin yli 200km päässä. Minulle se ei perheellisenä (pienet lapset) ole mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Aika vaihtelevaa on ollut. 2015 kesällä olen itse valmistunut (aineen)opettajaksi. Muutin opiskelupaikkakunnaltani kotiseudulle ja otin vanhaan yläkoulun kuvisopeeni yhteyttä. Sattumalta hän oli juuri lähdössä parin viikon lomareissulle ja sijaista vailla. Pääsin koulun sijaislistalle ja olen ollut sijaistamassa siellä neljää eri opettajaa, pätkät muutamasta päivästä useampaan viikkoon.

"Suhteilla" pelasin itseni myös toiselle koululle - olin valmistumiskeväänä päässyt sattumalta sinne työhaastatteluun ja jättänyt itsestäni positiivisen mielikuvan, vaikken paikkaa saanutkaan. Otin yhteyttä tämän paikan saaneeseen opettajaan ja MYÖS siihen, joka paikalla oli ollut ennen häntä, hän oli nimittäin haastattelussani mukana. Hatarakin suhde kannattaa siis hyödyntää. Molempien sijaisena olen ollut muutaman kerran.

Nämä kaksi edellämainittua opettajaa vinkkasivat minulle paikallisesta kuvataidekoulusta (harrastuspuolelta), jossa oltiin kuulemma oltu sijaista vailla. He tunsivat kuviskoulun johtajan ja molemmat laittoivat hänelle hyvän sanan eteenpäin minusta. Soitin myös itse tälle johtajalle ja nopeasti pääsinkin hoitamaan parin päivän sijaisuuden. Muutaman kuukauden päästä sain häneltä soiton, että yksi opettaja oli yllättäen siirtynyt muihin töihin ja voisin tulla sijaiseksi 3kk pätkäksi jos haluaisin. Menin tietenkin ja pätkä muuttui virkapaikaksi. Nyt siis osa-aikatöissä (10h/vko) tuolla ja silloin tällöin teen muita sijaisuuksia. Tänä vuonna on tullut sijaistettua aika paljon vähemmän kuin viime vuonna, olen kyllä omien töideni vuoksi joutunut pari kertaa kieltäytymään tarjotusta, liekö se sitten vaikuttanut. Onneksi on edes tämä osa-aikainen homma. Nyt haen opiskelemaan ja toivon, että pääsen vaihtamaan vähän minulle sopivammalle työuralle parin vuoden sisällä.

Lyhyesti: kannattaa ottaa yhteyttä suoraan opettajiin (etenkin tekstiilityössä!) ja tehdä itsensä tiettäväksi. Ja kun menet sijaiseksi, tee hyvä vaikutus ja mahdollisuuksien mukaan tutustu opettajiin ja rehtoriin. Sijaisuuksien tekeminen on kyllä ihan peestä omasta mielestäni, onneksi ei ole enää pakko. Alanvaihto mielessä siis myös siksi, etten halua viittä vuotta tehdä osa-aikaista tai satunnaisia sijaisuuksia ennen mahdollista "kunnon" paikkaa - jos sitä saisin silloinkaan!

Olet ilmeisesti kuvisope? Noinhan se työnsaanti usein etenee. Kun tekee työnsä hyvin ja on saatavilla, keikkaa tulee lisää. Virka kyllä voi olla saavuttamattomissa. Minä valmistuin n .10 vuotta sitten ja edelleen seilaan pätkä- ja tuntiopehommissa ilman kesän palkkaa. En enää edes usko saavani virkaa, koska olen yli nelikymppinen. Olen saanut aina hyvät työtidistukset ja hoitanut hommat hyvin. Se ei auta, koska meitä on niin paljon. Vaikka täydennyskouluttaa itseään omilla säästöillään, joku on kouluttautunut vielä enemmän.

Perheen perustamista ei kannata viivyttää huonon työtilanteen takia. Mun lapset on jo murkkuikäisiä. Jos olisin odottanut, olisin jäänyt ilman lapsia.

Tsemppiä uranvaihtoon ja valoisaa tulevaisuutta sinulle, ap:lle ja kaikille muille kohtalotovereille! Ei opetusala ole ainut hankalasti työllistävä ala. Jos se nyt jotakuta lohduttaa.

Kaikille opettajille vinkiksi: resursseja on hoitotyössä. Leppoisaa homma verrattuna opettamiseen, tahti on jotain aivan muuta kuin itsenäistä työtä tekevällä opettajalla. Oven kun sulkee, voi työasiat unohtaa. Ei tarvitse suunnitella tunteja omalla ajalla, riittää, että on paikalla työvuoron alkaessa. Tauot saa pitää rauhassa. Palkka on kolmivuorotyössä sama kuin yläkoulun opettajalla, parin vuoden koulutuksella (eikä ole vaikea koulutus). Kaikki vain lähihoitajiksi!

Voi kyynel. Valmistuin 11 vuotta sitten. Ei päivääkään muuta kuin sijaisuuksia. Viimeiseen kolmeen vuoteen ei mitään.

no mulla on kyllä se kuva lähihoitajien työtahdista että hyvä kun just ehtii eväät syödä kotihoidossa, kun tahti on kellotettu pilkulleen. Ja vuorotyö on vuorotyötä, toisille sopii, kaikille ei. Lähärin hommia on moneksi, mutta enpä menisi leppoisiksi tänä päivänä kehumaan. Ylipäätään, mikä työ on nykyään leppoisaa ja itsenäistä? varmaan jonnekin kauas muista ihmisistä pitää mennä? tutkijan työ voi olla kivaa mutta rahasta hekin joutuvat tappelemaan.

Joissakin kaupungeissa saattaa olla sijaisrekry jonka kautta noita sijaisuuksia voi saada, joten kannattaa selvittää, onko sellaista sillä paikkakunnalla, jossa sijaisuuksia haluaisit tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrattakoon nyt jälleen kerran sekin, että opettajat saavat palkkaa 9 kuukaudelta mutta palkanmaksu on aikoinaan jaettu 12 kuukaudelle. Opettajat ovat joka penninsä ansainneet, niin heinäkuussa kuin lokakuussakin.

Eli voisiko joku vastata, mikä se opettajan kuukausipalkka On? Siis se, mitä se on jos sitä ei jää 12 kuukaudelle? Sittenhän se vaikuttaa jibtiedella hyvältä. Opettajat vinkuu milloin mitäkin ja perustelut vaihtuu sen mukaan, mikä edullista on. Mutta siis mikä se oikea kuukausipalkka On?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aineenopettaja, valmistunut pari vuotta sitten. Olen useammassa (isossa) kaupungissa sijaislistalla sekä ottanut myös suoraan yhteyttä kouluihin. Olen viimeksi ollut sijaisena viime keväänä. Onneksi on töitä toisellakin alalla... Entisten opiskelukaverien tilanne suurimmalta osin sama. Tsemppiä kuitenkin metsästykseen!

O-ou... No ei tämä kyllä lupaavalta kuulosta... Itselläni on siis se tilanne, että minulla saattaisi olla pieni mahdollisuus saada yksi työ aivan toiselta alalta. Sen ottaminen tarkoittaisi kuitenkin hyvästien heittämistä mahdollisille sijaisuuksille, koska en oikein repeä kahteen paikkaan. Näin ollen en siis saisi "naamaa tutuksi" yhdessäkään koulussa, enkä tiedä vaikuttaako se negatiivisesti syksyn paikkojen hakuun. Huoh... Onkohan nyt vaan niin, että pitää kysellä sitä toista työtä, jos sijaisuusmahdollisuudet ovat niin pienet...

Kouluun ja henkilökuntaan voi tutustua myös sijaistamalla ip-hoidossa tai kouluavustajana; näitäkin tarvitaan ja opena olet kumpaankin myös pätevä. Jalka ovenrakoon.

Vierailija kirjoitti:

Helpoiten saat sijaisuuksia, jos pääset esim. sijaistamaan jotakin tuttua ja sitä kautta pääset koulun sijaislistalle. Eniten tarjolla on lyhyitä päivän/parin sairaslomasijaisuuksia, joissa soitto töihin tulee aamulla seiskalta. Erityisluokanopettajan töitä löytynee jo vähän pitempääkin pätkää pääkaupunkiseudulta, mutta se on todella rankkaa hommaa.

Työvoimapula ei alalla vallitse, mutta silppusijaisuuksia on tarjolla. Aineyhdistelmät voivat olla ihan mitä vaan, saatat aamulla opettaa kotitaloutta, sitten vitosluokalle ranskaa, tunti erityisryhmän ruotsia ja iltapäivästä ysin poikien pesäpalloilut. Ei kannata liikaa rakastua omaan oppiaineeseen, kaikkea vaan opettamaan ennakkoluulottomasti.

Toivottavasti opettajien liikakoulutus saataisiin loppumaan, niin työmarkkinat tervehtyisivät hiljalleen. Ei tällaista kukaan pitkään jaksa.

Käytännössä miltei ainut miten pääsee. Rehtorin tai ko. opettajan lukiolainenkin pääsee pätevän sijaisen ohi noihin päiviä kestäviin sijaisuuksiin: suhteilla mennään.

Itse valmistuin 10 v sitten, tilanne oli parempi mutta ei hyvä.

Seurustelin nykyisen mieheni kanssa mutta hain kokoSuomestapaikkoja. Ainoaoli kun menin haastattelun,kysyi n rehtorilta onko paikkaan jo valittu koska tuleminen matkaa minulle xx euroa.

Sai. Ensimmäisen paikan 700 km päästä omasta kodistani. Olin siellä 2 vuotta.

Rahaajäi hirveesti säästöön, suin yhden opettajan alivuokralaisena jakävin kotona vaan pidemmillä lomilla.

Opiskelin 2 v aikana pätevyyden toiseen aineeseen ja 3.na vuotena pääsin töihin lähemmäksi kotoa.

Mieheni jäi työttömäksi, saimme lapsen ja olin äitiyslomalla vain 4 kk, jonka jälkeen mies jäi lapsen kanssa kotii.

Nyt meillä on 3 lasta jaitseolen käynyt kotona vaan lyhyenajan.

10 v sijaisuuksien jälkeen sain ensimmäisen viran jamieskin saasamastapaikasta harjoittelupaikan, siis samasta kaupungista.

Mmeillä oli vähän aikaa sitten luokkakokous ja vain muutamalla on virka ja itselläni menee erinomaisesti moneen verrattuna.

Se että suostuulähtemään kauas kotoa oli ehdottomasti tärkein askel

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin 2000-luvun alussa. Muutamia pätkiä olen saanut, sitten olin aivan toisella alalla, sain lapsia ja sitten taas työttömänä.

Nyt olen opiskelemassa ja näiden opintojen jälkeen mulla on pätevyys kahteen aineeseen lukiota myöten, luokanopettajan pätevyys, erityisluokanopettajan pätevyys, laaja-alaisen erityisopettajan pätevyys ja siltikään en usko löytäväni töitä. Haaveilen vielä opinto-ohjaajan pätevyydestä ja yhdestä kielestä.

OPO on kyllä hyvä lisä noihin, mutta samalla voisit hankkia myös rehtorin kelpoisuuden, siis sen 25 op.

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monet tuntuvat ajattelevan, että virkoja voidaan saada vain suhteilla? Yleensä virkanimityspäätösten taustalla ei ole vain yhtä ihmistä vaan esim. koulutuslautakunta joka haastattelee viranhakijat. Toki monesti virka menee henkilölle joka sitä on aiemmin menestyksekkäästi sijaistanut, mutta niinhän se menee muillakin aloilla että koeaikana pätevyytensä ja työintonsa osoittanut saa vakipaikan.

Siksi, kun sijaiseksi päästään yleensä suhteilla. Virka täytetään yleensä vasta sitten, kun on aivan pakko eli OAJ alkaa ahdistella ( toki hyvin harvoin) työnantajaa perusteettomasti ketjutetuista määräaikaisista työsuhteista. Vaikka paikka on muodollisesti avoimessa haussa, se on käytännössä täytetty ajat sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin 2000-luvun alussa. Muutamia pätkiä olen saanut, sitten olin aivan toisella alalla, sain lapsia ja sitten taas työttömänä.

Nyt olen opiskelemassa ja näiden opintojen jälkeen mulla on pätevyys kahteen aineeseen lukiota myöten, luokanopettajan pätevyys, erityisluokanopettajan pätevyys, laaja-alaisen erityisopettajan pätevyys ja siltikään en usko löytäväni töitä. Haaveilen vielä opinto-ohjaajan pätevyydestä ja yhdestä kielestä.

OPO on kyllä hyvä lisä noihin, mutta samalla voisit hankkia myös rehtorin kelpoisuuden, siis sen 25 op.

6 pätevyyttä (2 haaveissa) ja reksi päälle. 7 ja vieläkään ei saa töitä (vakivirkaa).

Työttömyydestä silti syyllistetään laiskoja ihmisiä, joille jokin (!) koulutus tekisi hyvää.

Julma maailma.

aineenopettaja, työtön (2017 alusta), silpputöissä (useilla aloilla)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monet tuntuvat ajattelevan, että virkoja voidaan saada vain suhteilla? Yleensä virkanimityspäätösten taustalla ei ole vain yhtä ihmistä vaan esim. koulutuslautakunta joka haastattelee viranhakijat. Toki monesti virka menee henkilölle joka sitä on aiemmin menestyksekkäästi sijaistanut, mutta niinhän se menee muillakin aloilla että koeaikana pätevyytensä ja työintonsa osoittanut saa vakipaikan.

Siksi, kun sijaiseksi päästään yleensä suhteilla. Virka täytetään yleensä vasta sitten, kun on aivan pakko eli OAJ alkaa ahdistella ( toki hyvin harvoin) työnantajaa perusteettomasti ketjutetuista määräaikaisista työsuhteista. Vaikka paikka on muodollisesti avoimessa haussa, se on käytännössä täytetty ajat sitten.

Tosiaan lukiolaisetkin pääsee sijaisopettajiksi (lyhyet sijaisuudet)  isien ja äitien työpaikoille paljon helpommin kuin työtön rekrylistalla oleva opettaja (ja ei: joka päivä ei voi soittaa ja kaupata itseään).

Tässä keskustelussa on taas paljon paskaa, kuten tällä palstalla aina kun puhutaan jotain opettajista. Olen nyt jo tottunut siihen, mutta ensimmäisillä kerroilla oli järkytys lukea miten vähän ammattia arvostetaan ja miten pahasti monilla on jäänyt kouluvuosiltaan asioita hampaankoloon kun puretaan kiukkua koko koululaitosta kohtaan. Opettajana tänne ei saisi koskaan vastata mihinkään, kun saman tien aletaan kysellä, että mites tänne ehdit kirjoitella, eikö työn tekeminen kiinnosta. Sitten vittuillaan, että ai niin, teillähän loppuu työpäivä jo klo 13, joten mikäs siinä vauva-palstaillessa, liksa on kova jne jne. Ei tule vissiin koskaan mieleen, että tänne tuntuu aika moni muukin kirjoittavan keskellä päivää, vaikka pitäisi olla töissä. Periaatteessahan tämän pitäisi olla klo 17 asti vain työttömien ja eläkeläisten palsta, vai mitä?

Täällä on muutama pätkätyöläinen opettaja jo valitellut sitä miten OAJ ei puolusta heidän etujaan. Itse asiassa, olen ollut samaa mieltä monesta muustakin ay-liikkeestä joiden jäseninä olen ollut SAK:n, STTK:n ja nyt AKAVAN:n järjestöissä. Todella hampaattomia ovat olleet kaikki järjestöt. Jossain vaiheessa ymmärsin, että järjestöt harvoin ajavat alalle koulutuksen saaneiden, työttömien jäseniensä, asioita. Ay-liike valitettavasti on olemassa vain niitä varten, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa, niiden eduista yleensä neuvotellaan. Kun joudut työttömäksi, eipä sinulle ole liitosta enää mitään apua, mutta etpä sinne toisaalta enää maksakaan mitään. Itse maksan melkein 50e kuukaudessa jäsenmaksua, ja usein mietin mitä saan vastineeksi. Milloin viimeksi opettajat ovat panneet kovan kovaa vastaan kuntatyönantajalle? Lakossa on oltu viimeksi yli 30 vuotta sitten.

Työnantaja on lisännyt jatkuvasti työtehtäviä opettajille, eikä palkkaa ole yleensä tarkastettu miltään osin näiden tehtävien lisääntyessä. Esimerkiksi yläkoulun aineenopettaja, jolla on oma valvontaluokka, tekee valtavan määrän sellaista byrokraattista paskahommaa, siis aivan merkityksetöntä paperien pyörittelyä ja pedagogista selvittelyä, joka aikaisemmin kuului a) rehtorille b) apulaisrehtorille c) laaja-alaiselle erityisopettajalle d) erityisluokanopettajalle e) koulusihteerille. Tästä maksetaan TVA-lisää 30e kuukaudessa. Ja kun esimerkiksi koulusihteerin ei tarvitse tehdä enää osaansa näistä hommista, hänet voidaan siirtää osaksi viikkoa toiselle koululle. Näin toimittiin mm. edellisessä työpaikassani, kanslistilla oli vastuullaan kolmen koulun hommat.

Tästä huikeasta 360 euron vuosittaisesta lisäansiosta (josta jää verojen jälkeen käteen 240 euroa vuodessa) on helppo luopua, jos sillä voidaan palkata uusi erityisopettaja tai koulusihteeri. Taitaapa tulla aika paljon halvemmaksi teettää se opettajalla, vaikka koulutusta kyseisiin tehtäviin ei edes ole. Sen vain katsotaan jostain syystä kuuluvan luokanvalvojalle. Kuinka moni nyt työttömänä oleva aineenopettaja on muuten saanut yliopistolla koulutuksen HOJKSin laatimiseen tai vuosiluokkiinsitomattoman päätöksen tekemiseen? Tätä paskaa on sitten tarjolla kun siihen kadehtimaanne virkaan joskus pääsette.

Sitten se opettajien lihava palkkapussi. Sehän se on jatkuvan kateuden kohteena. Aineenopettajana saan kuukaudessa palkkaa 2809,28 euroa brutto. Katsoin sen juuri palkkakuitistani, ei ole mikään salaisuus, julkinen tieto virkamiehellä. Tämä tekee vuodessa 33711,36 euroa brutto. Onko paljon? Lomaraha, jonka kaikki jatkuvassa työsuhteessa olevat saavat on noin puolen kuun palkka, minulla sen olisi siis pitänyt olla 1404,64 e, mutta viime kesänä sain näköjään 1331,68 euroa kun juuri asian tarkistin. Tästä menee nyt sitten kiky-hengessä peräkkäisenä kolmena vuonna kolmannes eli jos olen seuraavat kolme vuotta opettajantöissä menetän yhden kokonaisen lomarahan tuona aikana.

Suurin vääryys liittyykin niiden opettajien palkkaukseen, jotka ovat työsuhteessa vain 1.8. - 31.5. Heille ei makseta palkkaa kesäkuulta ja heinäkuulta, vaikka palaisivat töihin taas elokuussa uudella sopimuksella. Tässä kuntatyönantaja toimii törkeällä tavalla eikä liittomme tee asialle yhtään mitään. Miksi työnantaja tekee näin? Siksi koska se pystyy. Miksi opettajat suostuvat siihen? Siksi koska aina joku kuitenkin ajattelee, että 2809,28 e/kk x 10 kk = 28092,8 euroa, joka on enemmän kuin ei mitään. Lisäksi saa haluamaansa työkokemusta. Veikkaampa että Lääkäriliitto ei koskaan suostuisi tuollaiseen systemaattiseen 2kk palkanalennukseen jäsenilleen. Opettajilta se on helppo viedä koska 4.6.-10.8. välisenä aikana ei ole oppilaita koulussa. Jos opettaja päättää, että vitut, en tule enää elokuussa takaisin, kun ette kerran halua pitää minua töissä, rehtori palkkaa syksyksi jonkun toisen. Tulijoitahan riittää, kun yliopisto kouluttaa kokoajan kortistoon lisää. Ja vaikka ei löytyisi pätevääkään niin aina tuo 30,000 euroa kiinnostaa jotain posteljoonia, jonka voi luokan eteen ottaa seisomaan 10 kuukaudeksi. Kunnalla pitäisi olla todellakin vastuu siitä, että epäpäteviä ei palkata, vaan pannaan headhunterit hakemaan vapaisiin paikkoihin vaikka toiselta puolen Suomea ne pätevät tekijät.

Jos minulle ei maksettaisi kesäkeskeytykseltä palkkaa esimerkiksi kesäkuulta, se tarkoittaisi, että palkkaani pitäisi korottaa 2809,28 / 11 = 255,39 euoa niille 11 muulle kuukaudelle. Heinäkuulta nostaisin tietenkin sen normaalin vuosilomapalkan, minkä kuka tahansa muukin työntekijä saa. Tälloin kuukausipalkkani olisi 3064,67 euroa brutto, vuosipalkkani sama kuin ennenkin, mutta nostaisin tietysti työttömyyskorvausta yhdeltä kuukaudelta. Ehkä on kuitenkin parempi, että olen vakituisessa työsuhteessa 12 kuukautta vuodessa ja palkka jaetaan tasaisesti kaikille kuukausille.

Ja ennen kuin joku alkaa avautumaan että entäs syyslomat, hiihtolomat ja joululomat? Vaikka joululoma on pidempi kuin omina kouluaikoinani ja syysloma on tullut ylimääräisenä, opetusta on kuitenkin samat 190 päivää kuin ennenkin, eli näiden ekstravapaiden osalta kyse on vain muutamien päivien töiden järjestämisestä. Kaikki "uudet" lomapäivät on pois muista lomista. Esim. kesäkeskeytys on meidän koulussa viime ja tänä vuonna 9 viikkoa sen perinteisen 10 viikon sijaan. Lisäksi töitä tehdään useampana lauantaina.Opettajien työn vaatimuksista on aivan turha väitellä ihmisten kanssa, jotka eivät tiedä alasta yhtään mitään. Se, että on joskus kouluja käynyt, ei tarkoita, että olisi ollut töissä koulussa. Opettajilla on vastuu alaikäisistä lapsista koko työpäivänsä ajan. Opettajien palkkaus perustuu pidetyille oppitunneille, mutta työhön kuuluu valtavasti oppituntien ulkopuolista työtä. Tätä on turha väheksyä sen perusteella, että tietää jonkun työhönsä väsyneen vanhemman lehtorin, joka ei suunnittele koskaan tuntejaan ja teettää samoja vanhoja kokeita vuodesta toiseen, jotka antaa oppilaiden itse korjata. Legendoja mahtuu kaikkiin ammatteihin lapioonsa nojailevista duunareista lähtien, aivan turha yleistää. Omassa koulussani opettajat ovat äärimmäisen työlleen omistautuneita ja vastuuntuntoisia. Vain harva lähtee parkkipaikalta heti viimeisen oppitunnin päätyttyä. Itselläni työpäivä loppuu viikossa neljänä päivänä viidestä klo 16. Usein lähden kotiin vasta noin klo 17.30.

Tulen toimeen palkallani, koska asun aika vaatimattomasti, kävelymatkan päässä koululta, en tarvitse autoa eikä minulla ole huolettavia lapsia. Opintovelkaa sen sijaan on ja asuntolainaakin. Ne kollegat, jotka käyvät töissä 50 kilometrin päästä päivittäin, ja elättävät palkallaan kahta lasta, ovat verrattain hyvinkin pienituloisia. Jotkut yrittävät haalia palkkansa päälle mahdollisimman paljon ylimääräisiä tehtäviä koululta, ylitunteja, erityisvastuita ynnä muita, ja saavat siitä ehkä muutaman satasen enemmän kuussa käteen. Työpäivistä tulee silloin helposti 8 tuntisia ja sen päälle nuo jo mainitut valmistelutyöt. En tiedä miksi jatkuvasti tälläkin palstalla saa lukea opettajien älyttömistä lisistä. Itse en saa mitään lisiä, mutta tuntuu vähän kummalliselta, jos ajatellaan minun pitäisi tehdä mahdolliset ylityötkin ilmaiseksi.

Opettajat ovat pääsääntöisesti hyvin väsyneitä toukokuun lopussa, eikä kouluvuoden jatkaminen kesäkuuksi vain sen vuoksi että muutkin joutuu, ole millään lailla perusteltua. Oppilaat eivät myöskään pysty ottamaan tietoa vastaan määrättömästi, nykyinenkin peruskoulun oppimäärä on asiasisällöltään enemmän kuin moni heistä pystyy omaksumaan.

Jos asut isossa kaupungissa, olet koulutettu etkä saa edes opettajan sijaisuuksia, kannattaa katsoa peiliin. Olisiko persoonassa/ ulosannissa kehitettävää?

Työtä tehdään kuitenkin persoonalla. Pk-seudulla hyvät sijaiset revitään käsistä, mutta niitä hasardi-tyyppejä ei uskalla päästää luokkaan edes päiväksi.