Lue keskustelun säännöt.
Opettajan sijaisuuksia tekevät
30.03.2017 |
Olen vastavalmistunut luokanopettaja aineenopettajan pätevyydellä ja elättelen toivoa, että saisin kerrytettyä työkokemusta kevään aikana sijaisuuksia tehden. Tahtoisin kuulla muiden kokemuksia esim. näistä asioista:
- Otitko yhteyttä suoraan kouluihin vai täytitkö jonkun avoimen hakemuksen esim. kaupungin nettisivuilla?
- Kuinka monessa koulussa teet sijaisuuksia?
- Teetkö sijaisen hommia ainoaksi työksesi vai esim. koulun ohella?
- Kuinka usein saat sijaisuuspyyntöjä?
- Teetkö sijaisuuksia ylä- vai ala-koulussa?
Itse asun siis pääkaupunkiseudulla ja olen tähän mennessä ottanut yhteyttä suoraan kouluihin. Pelottaa vaan jo etukäteen, että mahtaako tämä poikia ollenkaan töitä vai kannattaako hakea ihan muun alan töitä kevääksi ja kesäksi...
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin 2000-luvun alussa. Muutamia pätkiä olen saanut, sitten olin aivan toisella alalla, sain lapsia ja sitten taas työttömänä.
Nyt olen opiskelemassa ja näiden opintojen jälkeen mulla on pätevyys kahteen aineeseen lukiota myöten, luokanopettajan pätevyys, erityisluokanopettajan pätevyys, laaja-alaisen erityisopettajan pätevyys ja siltikään en usko löytäväni töitä. Haaveilen vielä opinto-ohjaajan pätevyydestä ja yhdestä kielestä.
Missä oikein asut? Luulisi noilla pätevyyksillä saavan työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluisin omiin töihin kirjoitti:
Jos palkkaa saataisiin reilusti nykyisestä alemmas niin sinne voisi kenties saada pienempiä luokkakokoja.
Eikö niitä opettajan palkkoja saa laskettua siten että olisi varaa palkata useampi opettaja töihin?
Joo, hyvä idea. Puolitetaan samalla lääkärienkin palkat, saadaan tuplamäärä lääkäreitä eikä tarvitse edes päivystyksessä jonottaa. Päiväkoteihin voisi saada puolta pienemmät ryhmät samalla periaatteella, ja hammaslääkärit ne vasta turhia tienaa.
Sinunkin palkkasi voitaisiin puolittaa. Et sinä kumminkaan mitään niin älykästä työtä tee, etteikö sitä voisi tehdä kaksi ihmistä puolikkaalla palkalla paremmin.
Vierailija kirjoitti:
38:lle!
Ehdotanpa että laitetaan pois koulunkäynninohjaajat ja niillä rahoilla pienryhmiin erityisopettajia. Isot ryhmät rauhoittuvat ja homma on ammattitaitoisissa käsissä.
Eikä ole oma ideani, tätä on esitetty jo monessa yleisönosastokirjoituksessa. Kannatan.
Juuri näin mutta virat silti pois. Virat on saatu suhteilla ja suurempaa palkkaa sekä kesälomaetuja ei voi perustella sillä että on ollut vain "tuuria" työnsaannin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Haluisin omiin töihin kirjoitti:
Rohkeaa keskustelua ja ajatuksia on tullut.
Olisikin ihan syytä miettiä onko se open virka ja virkapalkka tärkeämpi kuin Suomen oppilaat?
Jos palkkaa saataisiin reilusti nykyisestä alemmas niin sinne voisi kenties saada pienempiä luokkakokoja.
Varmasti on muitakin jotka ovat joutuneet tekemään ihan muun alan hommia että saa leivän kotiin ja ei ole hääviä tehdä korkeastikoulutettuna matalapalkka-alan hommia.
Eikö niitä opettajan palkkoja saa laskettua siten että olisi varaa palkata useampi opettaja töihin? Minulle kelpaisi vähän korkeampi palkka oman alan hommissa kuin nämä 8e tunti hommelit...
jos palkka laskisi, niin suurin osa opettajista siirtyisi muihin töihin - enkä usko, että paikkoja saataisiin täytettyä pätevillä opettajilla, koska samalla koulutuksella saisi paremman palkan (ja helpomman työn) muualta.
Kenties ne rahan perässä juoksevat lähtisivät ja muut oikeasti opettamisesta kiinnostuneet jäisivät. Vähän sama kuin lääkäreilläkin. Eli se oikea kutsumus tulisi esiin.
Ei ilmaista rahaa työttömille kirjoitti:
Ehdotan että työttömät opettajat menevät töihin kouluille tekemään työtään työttömyyspäivärahalla +9e karkkiraha päälle siten ettei kouluruokailusta tarvitse maksaa.
Tästä hyötyy kaikki. Pysyy ammattitaito yllä ja samalla nuoret oppivat paremmin läksynsä.
T: Oikeiston ääni
Ehdotan että virka on kierrätettävissä oleva juttu.
Joka vuosi uusi opettaja virkaan ja vuoden vaihteessa vaihtuu.
Loput voivat opettaa työttömyyspäivärahalla +9e karkkirahalla päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin 2000-luvun alussa. Muutamia pätkiä olen saanut, sitten olin aivan toisella alalla, sain lapsia ja sitten taas työttömänä.
Nyt olen opiskelemassa ja näiden opintojen jälkeen mulla on pätevyys kahteen aineeseen lukiota myöten, luokanopettajan pätevyys, erityisluokanopettajan pätevyys, laaja-alaisen erityisopettajan pätevyys ja siltikään en usko löytäväni töitä. Haaveilen vielä opinto-ohjaajan pätevyydestä ja yhdestä kielestä.
Tää on niin totta! Ikä on nykyään ongelma. Vaikka kouluttautuisi kokonaan uudelle alalle, palkataan aina nuorempi. Todellisuudessa nuorikin työntekijä voi tulla kalliimmaksi äitiyslomineen, perhevapaineen ja lasten sairastellessa. Yli nelikymppisellä usein lapset isoja ja aikaa panostaa työhön. Koulutuksen tuoreuskaan ei aina ratkaise: käytännön kokemus tärkeämpää ja uutta oppii aina. Työttömyyskään ei aina ole oma vika: ilman suhteita, perheen perustamisen tai oman elämän kriisit esim. vakava sairastuminen, avioero jne. voi olla syynä aukkoihin CV:ssä mutta se ei tee välttämättä työntekijästä huonoa. Inhimillisyyttä ja järkeä rekrytointipäätöksiin. Kunpa osattaisiin nähdä kokonaisuuksia ja vähän pidemmälle niin tiettyjen ihmisryhmien syrjiminen vähenisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin 2000-luvun alussa. Muutamia pätkiä olen saanut, sitten olin aivan toisella alalla, sain lapsia ja sitten taas työttömänä.
Nyt olen opiskelemassa ja näiden opintojen jälkeen mulla on pätevyys kahteen aineeseen lukiota myöten, luokanopettajan pätevyys, erityisluokanopettajan pätevyys, laaja-alaisen erityisopettajan pätevyys ja siltikään en usko löytäväni töitä. Haaveilen vielä opinto-ohjaajan pätevyydestä ja yhdestä kielestä.
Missä oikein asut? Luulisi noilla pätevyyksillä saavan työtä.
Turussa - Suomen per...heystävällisessä, entisessä pääkaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi niin monet tuntuvat ajattelevan, että virkoja voidaan saada vain suhteilla? Yleensä virkanimityspäätösten taustalla ei ole vain yhtä ihmistä vaan esim. koulutuslautakunta joka haastattelee viranhakijat. Toki monesti virka menee henkilölle joka sitä on aiemmin menestyksekkäästi sijaistanut, mutta niinhän se menee muillakin aloilla että koeaikana pätevyytensä ja työintonsa osoittanut saa vakipaikan.
Kenties ne rahan perässä juoksevat lähtisivät ja muut oikeasti opettamisesta kiinnostuneet jäisivät.
Rahan perässä juoksevat opettajat? Ihminen joka lähtee opetusalalle koska juoksee rahan perässä on jo alun alkaen niin vieraantunut todellisuudesta, että häntä tuskin voidaan pitää pätevänä opettamaan kenellekään yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluisin omiin töihin kirjoitti:
Rohkeaa keskustelua ja ajatuksia on tullut.
Olisikin ihan syytä miettiä onko se open virka ja virkapalkka tärkeämpi kuin Suomen oppilaat?
Jos palkkaa saataisiin reilusti nykyisestä alemmas niin sinne voisi kenties saada pienempiä luokkakokoja.
Varmasti on muitakin jotka ovat joutuneet tekemään ihan muun alan hommia että saa leivän kotiin ja ei ole hääviä tehdä korkeastikoulutettuna matalapalkka-alan hommia.
Eikö niitä opettajan palkkoja saa laskettua siten että olisi varaa palkata useampi opettaja töihin? Minulle kelpaisi vähän korkeampi palkka oman alan hommissa kuin nämä 8e tunti hommelit...
Mihin ne luokat mahtuisi? Meidän kunnassa ainakin pyritään saamaan maksimimäärä mussuja yhden neliön sisälle, että voitaisiin säästää vuokrakuluissa. Pienemmät ryhmäkoot tarkoittaa enemmän luokkatiloja ja kuluja, ei menisi täällä läpi.
Mikä tää sun ala on? Monenko vuoden opinnot sinne vaadittiin? Miksi päädyit alalle, ilmeisesti et kutsumuksesta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin monet tuntuvat ajattelevan, että virkoja voidaan saada vain suhteilla? Yleensä virkanimityspäätösten taustalla ei ole vain yhtä ihmistä vaan esim. koulutuslautakunta joka haastattelee viranhakijat. Toki monesti virka menee henkilölle joka sitä on aiemmin menestyksekkäästi sijaistanut, mutta niinhän se menee muillakin aloilla että koeaikana pätevyytensä ja työintonsa osoittanut saa vakipaikan.
Moni haluaa täällä luopua viroista ja ottaa tilalle tuntiopettajan paikkoja. He eivät taida ymmärtää, että tuntiopettajien paikat ovat juuri niitä, jotka jaetaan suhteilla. Virkoihin tarvitaan viralliset haut, haastattelut, lautakuntien päätöset, valitusaikojen täyttymiset.
Minä itse opetan lähes 100 000 asukkaan kaupungissa. Aloitin tuntiopettajana. Olin määräaikaisena vuosi toisensa perään, kunnes kollega jäi eläkkeelle ja hain ja sain hänen virkansa. Vuosien työkokemuksenkin jälkeen piti laittaa virallinen hakemus ja käydä haastattelussa. Vähän kyllä jännitti, koska en ole täältä kotoisin kuten muut hakijat olivat eikä minulla siis ollut näitä "suhteita". Näinkään suureen kaupunkiin eteläisessä Suomessa ei ollut kuin kolme hakijaa. Samoin sijaisia ei yleensä saada, koska heitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Lähimpään yliopistokaupunkiin on alle 100 km, siellä on hakijoita satoja joka pestiin, vaikka olisi kuinka lyhytaikainen sairausloma kyseessä. Minä olen tästä syystä joutunut yhtenä vuonna opettamaan sairastuneen opettajan tunteja omieni lisäksi kahden kuukauden ajan, vaikka tuon opettajan oppiaine ei edes ollut omaa alaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä paljonko opettajan palkka on, mutta joku ope jossain julkisesti valitti kun hänellä jää 2300e nettona käteen tästä raskaasta työstä. Mieheni on diplomi-insinööri ja minä sosiaalityöntekijä. Molemmat siis myös maistereita ja palkkaa jää ihan saman verran kuin opettajalla. Sosiaalityöntekijän työ on äärimmäisen raskasta, mutta minulla ei ole yhtä pitkää palautumisaikaa kuin opettajilla.
Sinä et tainnut hoksata sellaista asiaa, että ne sosiaalitoimen asiakkaat ovat myös meidän asiakkaitamme, joko he itse tai heidän lapsensa. Meillä on myös kaikki ne, joiden pitäisi olla teidän asiakkaitanne mutta jotka eivät syystä tai toisesta ole. Kaikki nämä ihmiset oireilevat joka päivä meillä. Heidän lisäkseen on kolminkertainen määrä ns. normaaleja ihmisiä. Jokaista meidän on varjeltava päivittäin satuttamasta itseään tai toisiaan millään tavoin. Jokaiselle meidän on joka päivä opetettava asiat, jotka valtio käskee meidän opettaa, ihan riippumatta siitä, ovatko he ylipäänsä kykeneviä koulutyöhön tai kouluyhteisöön, ja pidettävä huoli siitä, että he pysyvät arjen syrjässä kiinni.
En kuitenkaan sano, että sinun työsi olisi vähäpätöisempää (toisin kuin sinä minulle).
Yläkoulun aineenopettajan lähtöpalkka on alta 2800 euroa bruttona. Se ei tee lähellekään 40 000 vuodessa. Jos käteen jää 2300, se tarkoittaa sitä, että peruspalkan päälle on kaikki ikälisät ja ainakin yksi ylimääräinen luokka opetettavana. Palkka ei siitä milloinkaan nouse mihinkään paitsi ottamalla ylimääräisiä luokkia. Opettajan urakehitys kun ei kummoinen ole - toisin kuin vaikkapa diplomi-insinöörillä (joilla usein on lähtöpalkkakin vitosella alkava).
Kerrattakoon nyt jälleen kerran sekin, että opettajat saavat palkkaa 9 kuukaudelta mutta palkanmaksu on aikoinaan jaettu 12 kuukaudelle. Opettajat ovat joka penninsä ansainneet, niin heinäkuussa kuin lokakuussakin.
Aika vaihtelevaa on ollut. 2015 kesällä olen itse valmistunut (aineen)opettajaksi. Muutin opiskelupaikkakunnaltani kotiseudulle ja otin vanhaan yläkoulun kuvisopeeni yhteyttä. Sattumalta hän oli juuri lähdössä parin viikon lomareissulle ja sijaista vailla. Pääsin koulun sijaislistalle ja olen ollut sijaistamassa siellä neljää eri opettajaa, pätkät muutamasta päivästä useampaan viikkoon.
"Suhteilla" pelasin itseni myös toiselle koululle - olin valmistumiskeväänä päässyt sattumalta sinne työhaastatteluun ja jättänyt itsestäni positiivisen mielikuvan, vaikken paikkaa saanutkaan. Otin yhteyttä tämän paikan saaneeseen opettajaan ja MYÖS siihen, joka paikalla oli ollut ennen häntä, hän oli nimittäin haastattelussani mukana. Hatarakin suhde kannattaa siis hyödyntää. Molempien sijaisena olen ollut muutaman kerran.
Nämä kaksi edellämainittua opettajaa vinkkasivat minulle paikallisesta kuvataidekoulusta (harrastuspuolelta), jossa oltiin kuulemma oltu sijaista vailla. He tunsivat kuviskoulun johtajan ja molemmat laittoivat hänelle hyvän sanan eteenpäin minusta. Soitin myös itse tälle johtajalle ja nopeasti pääsinkin hoitamaan parin päivän sijaisuuden. Muutaman kuukauden päästä sain häneltä soiton, että yksi opettaja oli yllättäen siirtynyt muihin töihin ja voisin tulla sijaiseksi 3kk pätkäksi jos haluaisin. Menin tietenkin ja pätkä muuttui virkapaikaksi. Nyt siis osa-aikatöissä (10h/vko) tuolla ja silloin tällöin teen muita sijaisuuksia. Tänä vuonna on tullut sijaistettua aika paljon vähemmän kuin viime vuonna, olen kyllä omien töideni vuoksi joutunut pari kertaa kieltäytymään tarjotusta, liekö se sitten vaikuttanut. Onneksi on edes tämä osa-aikainen homma. Nyt haen opiskelemaan ja toivon, että pääsen vaihtamaan vähän minulle sopivammalle työuralle parin vuoden sisällä.
Lyhyesti: kannattaa ottaa yhteyttä suoraan opettajiin (etenkin tekstiilityössä!) ja tehdä itsensä tiettäväksi. Ja kun menet sijaiseksi, tee hyvä vaikutus ja mahdollisuuksien mukaan tutustu opettajiin ja rehtoriin. Sijaisuuksien tekeminen on kyllä ihan peestä omasta mielestäni, onneksi ei ole enää pakko. Alanvaihto mielessä siis myös siksi, etten halua viittä vuotta tehdä osa-aikaista tai satunnaisia sijaisuuksia ennen mahdollista "kunnon" paikkaa - jos sitä saisin silloinkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluisin omiin töihin kirjoitti:
Rohkeaa keskustelua ja ajatuksia on tullut.
Olisikin ihan syytä miettiä onko se open virka ja virkapalkka tärkeämpi kuin Suomen oppilaat?
Jos palkkaa saataisiin reilusti nykyisestä alemmas niin sinne voisi kenties saada pienempiä luokkakokoja.
Varmasti on muitakin jotka ovat joutuneet tekemään ihan muun alan hommia että saa leivän kotiin ja ei ole hääviä tehdä korkeastikoulutettuna matalapalkka-alan hommia.
Eikö niitä opettajan palkkoja saa laskettua siten että olisi varaa palkata useampi opettaja töihin? Minulle kelpaisi vähän korkeampi palkka oman alan hommissa kuin nämä 8e tunti hommelit...
jos palkka laskisi, niin suurin osa opettajista siirtyisi muihin töihin - enkä usko, että paikkoja saataisiin täytettyä pätevillä opettajilla, koska samalla koulutuksella saisi paremman palkan (ja helpomman työn) muualta.
Kenties ne rahan perässä juoksevat lähtisivät ja muut oikeasti opettamisesta kiinnostuneet jäisivät. Vähän sama kuin lääkäreilläkin. Eli se oikea kutsumus tulisi esiin.
Kentällä on kuule jo tällä hetkellä ne, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita - ne rahan perässä juoksijat eivät todellakaan jää opehommiin.
No paljonkos se alakoulun luokanopen palkka on? Noissa Iltalehtien uutisissa palkka on aina jotain 3000-3500e? Onko tuo siis ihan yläkanttiin? Tuntuu, että aina valitetaan siitä palkasta, mutta kukaan opettaja ei todellisuudessa kerro paljonko palkkaa saa. Ja joo senhän näkee ovtesseistä, mutta opettajilla tuntuu tulevan palkan päälle kuitenkin vielä jotakin lisiä, joten olisi mukava kuulla niitä esimerkkipalkkoja. Niin mystiseltä vaikuttaa tämä opettajien palkka-asia.
Vierailija kirjoitti:
No paljonkos se alakoulun luokanopen palkka on? Noissa Iltalehtien uutisissa palkka on aina jotain 3000-3500e? Onko tuo siis ihan yläkanttiin? Tuntuu, että aina valitetaan siitä palkasta, mutta kukaan opettaja ei todellisuudessa kerro paljonko palkkaa saa. Ja joo senhän näkee ovtesseistä, mutta opettajilla tuntuu tulevan palkan päälle kuitenkin vielä jotakin lisiä, joten olisi mukava kuulla niitä esimerkkipalkkoja. Niin mystiseltä vaikuttaa tämä opettajien palkka-asia.
Luokanopettajan lähtöpalkka on noin 2500 bruttona.
Minä opetan yläkoulussa. Nettona saan 2200. Opetan omien tuntieni lisäksi kahta ylimääräistä luokkaa eli 6 oppituntia ja niiden vaatimat oheistyöt (korjaus-, kopio- ja suunnittelutyö). Lisäksi tuossa summassa on kolme ikälisää. Vielä yksi ikälisä on tulossa, ja sitten se palkkakehitys onkin siinä.
Tänä vuonna on laiha vuosi, joten en saa kirjastonhoitopalkkiota ollenkaan, vaikka se lain mukaan minulle kuuluisi. Se on joitakin kymppejä kuussa. Lihavampina vuosina kouluun nimetään kirjastovastaava ja hänelle maksetaan siitä työstä. Laihoina vuosina kirjastovastaavaa ei nimetä, joten palkkiotakaan ei tule, mutta silti odotetaan, että joku (=minä) hoitaa kirjastoasiat.
Tänä ja ensi vuonna emme saaneet rahapulan takia kaikille luokka-asteille työkirjoja ollenkaan, joten se teettää aika paljon paperitehtävien valmistelua ja kopioimista. Tehtäviä pitää olla tarpeeksi sekä tunneille että läksyksi. Siellä sitten saa jököttää kopiokoneella, kun jonossa on 25 opettajaa yhdelle kopiokoneelle. Koneita on oikeasti kolme, mutta kovan käytön takia kaksi on tavallisesti jumissa. Itse menen usein töihin jo seitsemäksi, jotta saa kopioida rauhassa, mutta vain sellaisina päivinä, kun mies vie lapsen myöhemmin päiväkotiin. En halua viedä lasta kuudeksi hoitoon, jotta itse ennättäisin kopioimaan.
Opetan tällä hetkellä seitsemää luokkaa, jokaisessa on 22-24 oppilasta. Jokaisella luokalla on jokaisessa jaksossa 1-2 koetta, kirja-arvostelu ja kaksi ainetta (toinen vapaasta aiheesta, toinen ohjattu). Kokeiden kirja-arvostelujen korjaamiseen menee noin 2 tuntia per luokka, mutta aineita korjaa 4-5 kappaletta tunnissa. Siihen menee aika tovi. Opettajan työaika on kuitenkin sillä tavalla rajaton, että oppituntien ulkopuolinen työ tehdään, milloin ja missä halutaan. Minä yritän korjata aineita koulussa 10 kpl päivässä oppituntien päälle sellaisina päivinä, kun mies pääsee hakemaan lapsen viimeistään kolmelta hoidosta. On tämä melkoista sumplimista ja suunnittelua välillä.
On kiva lukea niitä ysin tai kympin tarinoita, mutta valitettava tosiasia on, että puolet oppilaista ei osaa vielä yläkoulussakaan kirjoittaa edes omaa nimeään isolla alkukirjaimella, saati että saisivat edes yhden kokonaan virheettömän virkkeen aineisiinsa.
Monessa muussa oppiaineessa pidetään pistokokeita tai sanakokeita vähintään kerran viikossa, mutta näissä oppiaineissa ei sitten ole sitä varsinaista suurta korjausurakkaa kuin kertaalleen jaksossa, kun on koe. Minulla ei riitä rahkeita enää kaiken muun työn päälle pitää viikottain pistareita. Kuitenkin yritän parhaani mukaan pysyä kärryillä, miten kukakin oppilaistani etenee ja kuka tarvitsee lisäapua milläkin osa-alueella.
Nautin työstäni enkä halua vaihtaa tätä mihinkään, vaikka joskus tuleekin päiviä, jolloin söisi mieluummin pieniä kiviä kuin tekisi opettajan hommia. Teinit ovat useimmiten ihania, vaikka olisikin murkkuikä pahana päällä. Huumorilla selviää monesta asiasta, eikä kannata ottaa kiukkupuuskia henkilökohtaisesti, vaikka huonoon käytökseen pitääkin aina puuttua ja ohjata muksu takaisin oikealle tielle.
Toki palkanlisä olisi aina mukava - kenellepä ei olisi - mutta itse kyllä tykkään tuosta pitkästä kesätauosta. Opetettavat asiat pyörivät koko kesänkin mielessä, ja saatan leikata lehdestä artikkeleita myöhempää käyttöä varten tai laittaa korvan taakse paikallisia vierailukohteita, joista voisi sitten kirjoituttaa arvosteluja jne.
Toivotan ap:lle sisua työnhakuun. Jos olet valmis muuttamaan, lähde työn perässä muualle. Minä olin vuoden Savossa ja Hämeessä ja puoli vuotta Pohjanmaalla, ennen kuin kotiuduin vakityön perässä Varsinais-Suomeen. On kasvattava kokemus tutustua kotimaahan ja siihen, miten erilaisissa kulttuureissa kantasuomalaisetkin täällä elävät.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että olisi ollut paljon parempi hakeutua sijaiseksi aikaisemmin, mutta valmistuin vasta ja muutin sen seurauksena pois opiskelukaupungista. Ajatuksena oli siis käyttää jotenkin hyödyksi tämä odotteluaika ennen syksyn määräaikaisuuksien hakua ja sen mahdollisen syksyn työn alkamista. Aineeni on tekstiilikäsityö.
Yliopistolla hehkutettiin, kuinka hyvä on valmistua mahdollisimman aikaisin keväällä (siis mielellään maaliskuussa), mutta nyt tähän väliin jää tällainen hölmö tauko... Aika vaikea olla stressaantumatta tästä epävarmuudesta.
Hyvä aika valmistua keväällä, sillä vakituiset paikat tulevat hakuun keväällä. Tähän aikaan vuodesta on vähemmän sijaisuuksia. Älä unohda kansalaisopistoja ja ammattikouluja, joissa voidaan myös tarvita tekstiilityön opettajaa hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.
Huonompi homma kun olet valmistunut. Sinä olet nimittäin paljon kalliimpi työntekijä kuin epäpätevä. Laki ei vaadi ottamaan pätevää lyhyeen sijaisuuteen, vaikka siellä sen suuntainen pykälä onkin.
Erityisopettajien paikkoja on enemmän tarjolla, ja kannattaa hankkia myös rehtorin kelpoisuus.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin monet tuntuvat ajattelevan, että virkoja voidaan saada vain suhteilla? Yleensä virkanimityspäätösten taustalla ei ole vain yhtä ihmistä vaan esim. koulutuslautakunta joka haastattelee viranhakijat. Toki monesti virka menee henkilölle joka sitä on aiemmin menestyksekkäästi sijaistanut, mutta niinhän se menee muillakin aloilla että koeaikana pätevyytensä ja työintonsa osoittanut saa vakipaikan.
Oletko koskaan ajatellut, miten kouluihin valitaan sijaiset?
Minäpä kerron: ensin katsotaan ympärille, olisiko joku avustaja tai vaikka laitosmies siinä sopivasti lähellä, että voisi ottaa oppilaat vahdittavaksi. Opettamisesta ei voi varsinaisesti puhua.
Jos kukaan talossa oleva ei voi sijaistaa, kysytään toisilta, tietääkö jonkun sopivan. Siinä ne suhteet! Ei se ole todellakaan sattumaa, että usein sijaisopettajaksi valikoituu oman koulun oppilaista "primus" = halpa työntekijä ja tuntee talon tava. Eikä sekään ole sattumaa, että aika usein hän on hyvin läheistä sukua rehtorille tai ainakin jollekin opettajalle.
Vain äärimmäisessä hätätapauksessa soitetaan sijaislistalta ( = sijaiseksi ilmoittautuneita PÄTEVIÄ työttömiä opettajia) joku sopiva. Siinä vaiheessa on etu, jos sukunimi alkaa A:lla. Lista voi olla aakkosjärjestyksessä ja pää edellä vessanpöntöllä noroa sairastava sijaisen etsijä ei jaksa lukea listaa pitemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Isäni on kohta eläkkeelle jäävä ope ja tienaa vuodessa 45 000e. Minusta tuo on hyvä palkka enkä aina ymmärrä opettajien palkkakitinää. Ei todellakaan monetkaan maisterit tuota tienaa. Mikä on se parempipalkkainen työ, mihin opet haluaisi vaihtaa?
Tässä pieni vertailu:
- isäsi saa 'kohta eläkkeelle jäävänä' täydet palvelulisät, vastavalmistunut vain peruspalkan.
- isälläsi voi olla ylitunteja, kaikilla opettajilla ei ole.
- vanhoilla opettajilla kuten isälläsi voi olla syrjäseutulisää tai muuta sellaista lisää, jota ei ole enää olemassa.
- isälläsi voi olla myös jotain lisätehtävää tai erikoistumislisää, jota tavallisilla opettajilla ei ole.
Valmistuin 2000-luvun alussa. Muutamia pätkiä olen saanut, sitten olin aivan toisella alalla, sain lapsia ja sitten taas työttömänä.
Nyt olen opiskelemassa ja näiden opintojen jälkeen mulla on pätevyys kahteen aineeseen lukiota myöten, luokanopettajan pätevyys, erityisluokanopettajan pätevyys, laaja-alaisen erityisopettajan pätevyys ja siltikään en usko löytäväni töitä. Haaveilen vielä opinto-ohjaajan pätevyydestä ja yhdestä kielestä.