Poikani sai TODELLA halvan synttärilahjan...
Viime lauantaina oli meidän pojan 8-vuotissynttärit, ja mukana oli suurin osa luokkakavereista. Ei haluttu mitään valtavan suurta häppeningiä juhlista, mutta ei mitään supertylsää ja halpaakaan ringissä istumista. Kakkua, pullaa, leikkejä, pelejä, musiikkia jne. Muutaman vanhempi oli mukana myös ja kaikilla tuntui olevan kivaa.
Eräs kutsutuista, samanikäinen luokkakaveri antoi lahjaksi pienen action-figuurin, sellaisen kaikista halvimman mahdollisen version, joita saa vajaalla viidellä eurolla halpahallista. Toki meidän poika tuli iloiseksi lahjasta, mutta mun mielestä on kyllä aika outoa antaa joku tuollainen alle femman halpislahja. Eikä siis mitään muuta, ei edes korttia tullu mukana. Kaikkien muiden lahjat olivat jotain 10-20 euron tasoa, mikä on mun mielestä paljon sopivampi. Ei siis tarvii mitään superkalliita lahjoja, mutta toi nyt oli vaan noloa, ja aiheutti vähän kummallisen tunnelman juhliin. Vähän niinku ois antanut lyijykynän joululahjaks.
Tuon pojan mutsi soitti mulle ennen juhlia ja kysyi lahjatoiveita. Sanoin sille, että action-leluja siitä ja siitä sarjasta, mutta ei tarvii kyllä mitään ihmeitä. Mutta siis sehän on vaan jotain mitä sanotaan, kun sanotaan ettei tarvia mitään. Tottakai synttärijuhliin tuodaan paketti, eikä mitään halvinta mahdollista pikkupakettia. Ei kai kukaan nyt ota tollaista kirjaimellisesti..? Vai..?
Mitähän mun nyt pitäis tehdä? Pitäiskö mun ottaa yhteyttä tuohon sniiduun mammaan? Vai olla tekemättä mitään? Mitäs kun on tuon pojan synttärijuhlien aika, ostetaanko sille ihan yhtä paska lahja? Miten tästä pitäisi keskustella lapsen kanssa?
Kommentit (44)
Annoin joskus kaverilleni lahjaksi karkkirasian (jonka vanhempani olivat vähistä rahoistaan ostaneet). Oltiin siis alle 10v. No tämän jälkeen ei synttärikutsua sitten enää tullutkaan vaikka hyviä kavereita oltiinkin :)
Minä en edes tiedä mitä poikani sai syntymäpäivälahjaksi kaikilta vierailtaan, jotain kyniä ja kumeja ainakin. Ei varmasti maksanut sitä vitostakaan kaikkien lahjat.
Epäilisin tätä provoksi minäkin muuten, mutta valitettavasti tiedän että on oikeasti olemassa tällaisia ihmisiä. Minun yksi ystäväni ihan oikeasti puhuu juuri noin lastensa saamista lahjoista. Ja kuulemma ymmärtää lastensa pettymyksen kun tuodaan joku parin euron lahja. Että sillä lailla. Meille saa kyllä tulla vaikka ilman lahjaa.
Nyt otat yhteyttä siihen toiseen äitiin, ja sanot että konttaamalla pitää tulla anelemaan anteeksi. Ja vähintään 100 €:n lahja mukaan, muuten et lepy. Kerrot vielä, että muuten hänen poikansa synttäreille ei tule kukaan, sinä pidät siitä henkilökohtaisesti huolen. Ja että hänen poikaansa aletaan kiusaamaan. Että tulee pihistelijälle varmasti selväksi mistä kana pissii.
Ja sitten mietitään kun lapset haluu kalleinta ja ei arvosta rahaa.
Lapsi oli tyytyväinen, miksi sinun pitäisi?
Siis pitääkö lahjojen nykyään olla noin kalliita (yli 10e)? Ton ikäsenä me annettiin 10-20 mk lahjoja ja ne oli hyviä. (Joo, tiedän rahan arvon muutoksesta yms., mutta silti)
Eikä niitä juhlia kai lahjojen takia pidetä?
Tosi harmi juttu. Olisikohan teidän nyt aika mennä koko perheenä terapiaan?
Ja siltä varalta, ettei ollut provo: kasva aikuiseksi. Lapsesi tuli iloiseksi, sanoit. Eikö se merkitse sinulle mitään? Vitosella saatu ilo jotenkin vähempiarvoinen kuin kympillä? Mitä väliä sillä on, mitä se maksoi - meinasitko myydä lapsesi saamat lahjat vai millä lailla "halpuus" (sekin on niin suhteellista) sinun napaasi kovertaa? Häpeäisit. Jos olisi kyse sinusta, toivoisin, ettei kukaan tulisi juhliisi, mutta koska lapsesi on syytön sinun idioottimaiseen ajattelutapaasi, tietenkään en toivo, että hänen juhliinsa ei enää tulisi ketään.
Jos nyt puolileikisti olen mukana ja sanon, että sillä pojalla on vamasti eniten kavereita koko porukasta, joten hänellä ei tosiaankaan ole varaa ostaa kaikille kympin lahjoja. Siten toisekseen nostan hattua päivänsankarin äidille, joka on noin hintatietoinen alalajissa actionfiguurit. Plussapisteitä vielä halpahallien tarjonnan ja hintatason syvällisestä tuntemuksesta ja perehtyneisyydestä.
Puhutpa ruotsia, suomea tai vaikka vinkuintiaa, niin kaikesta huolimatta olet ahne ja tiukkapipoinen mutsi. Eikö sinulle riitä, että lapsesi iloitsi saamastaan lahjasta? Joo, joo, se rikkoi bättre folkin kalaasikaaviota. Pitää tuoda riittävän arvokas lahja ja liittää siihen hieno kortti. Itsehän sinä olit sanonut, että ei mitään ihmeitä tarvitse tuoda. Bättre folk pitää sitä ehkä vain jonkinlaisena merkityksettömänä heittona, mutta tuon lapsen äiti otti sen todesta.
Joskus vieläkin monelle tekisi hyvää muuttaa eurot markoiksi. Lapsi sai 60-120 mk:n lahjoja eli itse asiassa tosi kalliita. Tuo noin 5 euroa eli kolmisen kymppiä markkoina maksanut on ihan kohtuullinen. Olen tietysti eri aikakauden lapsi, ja lahjatkin olivat ihan muuta: markan tai pari maksanut karkkipussi tai suklaalevy, joskus jokin pieni leikkikalu kavereilta. Sukulaiset ja vanhemmat saattoivat ostaa jotain vähän kalliimpaa, esim. jonkin pelin tai kirjan. Ei silloin mitään erikoista odotettukaan, ei ainakaan tavan perheissä. Ja ennen kaikkea mutsit eivät ruikuttaneet missään palstoilla tai yleisönosastoissa, että joku ilkesi tuoda liian halvan lahjan. Ehkä ei tuonut lahjaa lainkaan, kun perheellä ei kerta kaikkiaan ollut ylimääräistä rahaa.
Oli provo tai ei, mutta...
Juuri tällä kasvatetaan niitä ikuis-tyytymättömiä, ylihemmoteltuja ihmisiä, joille ei mikään elämässä riitä. Pitää saada aina parasta. Mitään mitä jo on, ei arvosteta (tai arvostaakseen niitä pitää maksaa jostain kiitollisuus-kurssista). Jos ei heti saa mitä haluaa, alkaa huuto ja narina ja masennutaan.
Pitää mennä terapiaan, kun ei saa hienoimpia leluja, vaatteita ja tavaroita, parasta kouluarviointia, kehuja valmentajalta, opiskelupaikkaa, kauneinta puolisoa, työpaikkaa, asuntoa, lomamatkaa, mökkiä meren rannalta, kalleinta autoa, hienointa arkkua....
Näitä rahassa ja glooriassa kaiken arvottavia materialisti-tuttavia on minullakin ja he vaikuttavat siltä, että ovat jääneet jollekin pikkulapsen kehitysasteelle. Vertailevat kateellisina, korostavat kaiken hintaa, vähättelevät tuttujensa asioita, hemmottelevat lapsiaan. Vaativat kalliita ja laadukkaita (synonyymi heille) lahjoja.
Silti he eivät ole onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin pitkän provon viitsit väsätä ja silti se oli ihan läpinäkyvä? Sä et nyt vaan osaa.
Tää on valitettavasti ihan totista totta. Suomi ei ole mun äidinkieli, se varmaan vaikuttaa, jos kuulostan vähän oudolta välillä. AP
No kirjoitapa sama äidinkielelläsi. Veikkaan että on ihan samaa provohuttua kuitenkin.
Tyvärr kan int' många svenska här... AP
Varför tänker du så? Vi har ju ett grundskolsystem och dessuttom obligatorisk svenska. Några av oss här på some är ju även tvåspråkiga.
Så, ap, berättä på svenska, var så god! :D
Vierailija kirjoitti:
Onneksi poika oli kiitollinen. Kyllä se pojasta polvi paranee
Samaa mieltä. Onneksi lapsi osaa iloita pienistäkin asioista.
Ap, varför berättar du inte detsamma på svenska?!
Vierailija kirjoitti:
Tähän kai pitäisi laittaa se nolla kautta viisi.
En nyt jaksa edes sitä. Oli niin huono.
Älä viitsi kyllä tämä oli vähintään 2/5 provo. Omasta mielestäni 3/5 ja ihan hyvä viestitulva alkuun joten siksikään ei voi olla 0. Give her some credit sister!!
Jos tarina on totta.... minkä ihmeen takia pitäis olla kalliimpi ku viiden euron paketti, jos poikasi oli tyytyväinen ni mitä väliä sillä olis ollu vaikka ei olis maksanu mitään, eikö se ajatus ja pojan reaktio oo tärkeämpää. Ja ajattelitko sitä että ehkä näillä toisilla ei ole varaa ostella kalliita lahjoja. Vuodessa kuitenkin tarvii ostaa ne. 20 lapselle lahjat jos jokainen pitää luokalta synttärikutsut+muut kaverit ja ja mahdollisesti. sisarukset ja sukulaiset ja joulut ym. kissanristiäiset.
Ei sitä lahjaa sulle oo ostettu vaan sille lapselle ja tod.näkösesti tä on antanut lapsensa itse valita sen lahjan sieltä kaupasta
Sama kuin TODELLA halpa salikassi...
Vierailija kirjoitti:
Jos tarina on totta.... minkä ihmeen takia pitäis olla kalliimpi ku viiden euron paketti, jos poikasi oli tyytyväinen ni mitä väliä sillä olis ollu vaikka ei olis maksanu mitään, eikö se ajatus ja pojan reaktio oo tärkeämpää. Ja ajattelitko sitä että ehkä näillä toisilla ei ole varaa ostella kalliita lahjoja. Vuodessa kuitenkin tarvii ostaa ne. 20 lapselle lahjat jos jokainen pitää luokalta synttärikutsut+muut kaverit ja ja mahdollisesti. sisarukset ja sukulaiset ja joulut ym. kissanristiäiset.
Ei sitä lahjaa sulle oo ostettu vaan sille lapselle ja tod.näkösesti tä on antanut lapsensa itse valita sen lahjan sieltä kaupasta
P.s eikö ole myös parempi että poikasi oppii arvostamaan kavereita eikä sitä materiaalia tai ettei poikasi valitse kavereita lahjojen perusteella.
Ja tämä vanhempi ja lapsi olivat niitä ei-kivoja ruotsinkielisiä koska halpa lahja?