IS: Kolmasluokkalaista moitittiin Wilma-viestillä ahkeruudesta

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on se, että jos niitä työkirjoja täyttää mekaanisesti, ei todellista oppimista ja oivaltamista välttämättä tapahdu. Pätee tietenkin kaikkiin oppiaineisiin, mutta on erityisen tärkeää vieraissa kielissä.

Toisekseen koulussa harjoitellaan myös yhteisiä sääntöjä: jos on luokassa ohjeeksi kerrottu, ettei kirjoja tehdä itsenäisesti omaan tahtiin, siitä pitäisi myös pitää kiinni. Yksikään VillePirkkaPetteri ei ole niin erityislaatuinen, ettei häntä koskisi jokin koulun asettama sääntö tai käytänne.

Eriyttäminen on jotain ihan muuta kuin itsenäistä työkirjojen täyttöä.

Toinen asia sitten, miten nykyresursseilla (oppilasaines ja luokkakoot) opettajan aika ja jaksaminen riittää riittävään eriyttämiseen.

Höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on se, että jos niitä työkirjoja täyttää mekaanisesti, ei todellista oppimista ja oivaltamista välttämättä tapahdu. Pätee tietenkin kaikkiin oppiaineisiin, mutta on erityisen tärkeää vieraissa kielissä.

Toisekseen koulussa harjoitellaan myös yhteisiä sääntöjä: jos on luokassa ohjeeksi kerrottu, ettei kirjoja tehdä itsenäisesti omaan tahtiin, siitä pitäisi myös pitää kiinni. Yksikään VillePirkkaPetteri ei ole niin erityislaatuinen, ettei häntä koskisi jokin koulun asettama sääntö tai käytänne.

Eriyttäminen on jotain ihan muuta kuin itsenäistä työkirjojen täyttöä.

Toinen asia sitten, miten nykyresursseilla (oppilasaines ja luokkakoot) opettajan aika ja jaksaminen riittää riittävään eriyttämiseen.

Kyllä säännöille voi viitata kintaalla, jos ne ovat hanurista.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on se, että jos niitä työkirjoja täyttää mekaanisesti, ei todellista oppimista ja oivaltamista välttämättä tapahdu. Pätee tietenkin kaikkiin oppiaineisiin, mutta on erityisen tärkeää vieraissa kielissä.

Toisekseen koulussa harjoitellaan myös yhteisiä sääntöjä: jos on luokassa ohjeeksi kerrottu, ettei kirjoja tehdä itsenäisesti omaan tahtiin, siitä pitäisi myös pitää kiinni. Yksikään VillePirkkaPetteri ei ole niin erityislaatuinen, ettei häntä koskisi jokin koulun asettama sääntö tai käytänne.

Eriyttäminen on jotain ihan muuta kuin itsenäistä työkirjojen täyttöä.

Toinen asia sitten, miten nykyresursseilla (oppilasaines ja luokkakoot) opettajan aika ja jaksaminen riittää riittävään eriyttämiseen.

Minulla taas on niin etten koskaan opi kunnolla jos teen yhtä hitaasti kuin luokan mukana mentäisiin. Aivoni tylsistyy ja kyllästyn kokonaan. Kun taas jos repäisen ja teen paljon kerralla niin että saan itsekseni rauhassa pohtia ja sitten vielä tunnillaan kertaan tehtävät luokan mukana tulee hyviä tuloksia.

Kun kävin peruskoulua, niin oli täysin sama juttu. En tiennyt, että se oli jotenkin ihmetyksen aihe, vaikka turhauttavalta se tuntuikin. Olisin halunnut tehdä äidinkielestä suurin piirtein koko työkirjan yhdeltä istumalta. Tuli huutia muutamasta tehtävästä.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on taas vastuullinen vanhemmuus vahvasti mukana.

Sen sijaan, että äiti (pakko olla äiti, ei miehet tuollaisia draamapelejä saa aikaan) kommunikoisi opettajan kanssa, että mitä asialle olisi tehtävissä, laitattaakin viestin someen jakoon.

Loistavaa, jatka mamma samalla tavalla.

Luetun ymmärtäminen hakusessa.

Opettajan ja rehtorin kanssa puhuttu, ilman yhteisymmärrystä.

Joo, lapsi innokas oppinaan ja se opettajan mielestä sopimatonta käytöstä.

Luoja!

Ei noita noin innokkaita koululaisia varmaan kovin montaa aina ole eli jos nyt tätä yhtä oppilasta voisi kannustaa. Enemmän tuntuu että koulua pidetään pakkopullana ja mitään ylimääräistä ei varmasti tehdä, hyvä jos pakolliset edes. Jos ei muuta, voisi suositella vaikka vanhemmille jotakin kirjasarjaa tai jos hurjaksi heittäydytään, niin vaikka kopioida siitä tehtäväkirjasta ne ylimääräiset tehtävät.

Kolmasluokkalainen ei varmastikaan ole täyttänyt työkirjaa kiusallaan, vaan puhtaasta innostuksesta. Kun sitten tulee huomautus, syynä "sopimaton käytös" ja vielä opettajan erillinen tökerösti muotoiltu lisäys, jää asia aivan varmasti lapselle loppuiäksi mieleen.

Innostuksesi ja osaamisesi on sopimatonta käytöstä. Näin meillä Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on taas vastuullinen vanhemmuus vahvasti mukana.

Sen sijaan, että äiti (pakko olla äiti, ei miehet tuollaisia draamapelejä saa aikaan) kommunikoisi opettajan kanssa, että mitä asialle olisi tehtävissä, laitattaakin viestin someen jakoon.

Loistavaa, jatka mamma samalla tavalla.

Kannattaa lukea juttu ennen kommentointia. Vanhemmat eivät tuota viestiä ole julkisuuteen tuputtaneet.

Iltalehden jutusta taas selviää, että tehtäviä oli tehty YKSI SIVU enemmän kuin läksynä oli. Ei siis koko kirjaa, kuten monet täällä ovat nähtävästi olettaneet. Mielestäni ihan turhaa ja mielivaltaista opettajalta alkaa moittimaan tuollaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on se, että jos niitä työkirjoja täyttää mekaanisesti, ei todellista oppimista ja oivaltamista välttämättä tapahdu. Pätee tietenkin kaikkiin oppiaineisiin, mutta on erityisen tärkeää vieraissa kielissä.

Toisekseen koulussa harjoitellaan myös yhteisiä sääntöjä: jos on luokassa ohjeeksi kerrottu, ettei kirjoja tehdä itsenäisesti omaan tahtiin, siitä pitäisi myös pitää kiinni. Yksikään VillePirkkaPetteri ei ole niin erityislaatuinen, ettei häntä koskisi jokin koulun asettama sääntö tai käytänne.

Eriyttäminen on jotain ihan muuta kuin itsenäistä työkirjojen täyttöä.

Toinen asia sitten, miten nykyresursseilla (oppilasaines ja luokkakoot) opettajan aika ja jaksaminen riittää riittävään eriyttämiseen.

Oppilaat ovat erilaisia. Toisilla voi lähtötaso esim. vieraisiin kieliin olla jo täysin eri tasolla, kuin suurimalla osalla luokasta. Kaikki eivät tarvitse sitä opettajan rautalangasta vääntämistä, vaan osaavat myös ottaa itse asioista selvää, koska ovat niin innostuneita. Tollanen kommentti ainakin aika tehokkaasti tappaa sen innokkuuden. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, että miksi ei ole ok tehdä tehtäviä etukäteen. Kommentti oli siis pelkkää kritiikkiä.

Itse olin ihan ok koulussa panostamatta oikeastaan ollenkaan, koska mihinkään ei riittänyt keskittymiskyky. Mutta rakastin englantia. Englannin kirjojen tarinat olivat niin hauskoja, että muistan tehneeni aina kirjaa pitkälle eteenpäin. En kuitenkaan muista, että olisimme tunnilla hirveästi edes tehneet kirjan tehtäviä. Yleensä tunneilla suommenettiin kappaleita ja tehtiin kuunteluita tai ryhmätöitä. Sillä että olin tehnyt tehtäviä etukäteen oli pelkästään hyötyä tunneilla, koska olin perehtynyt etukäteen aiheeseen.  En myöskään koe pahana sitä, että tunneilla tehdään tehtäviä, jotka itse on jo tehnyt. Tällöin voi  esim. tarkastella omia vastauksia ja katsoa esim. ymmärsikö opettajan selostuksen jälkeen jotakin eri tavalla. Jos itselleni olisi aikanaan jätetty vastaava kommentti 'reissuvihkoon' :-D niin uskon, että se olisi varmasti aika hyvin tappanut kiinnostukseni kyseistä ainetta kohtaan. Harvemmin ne kaikista surkeimmat oppilaat ovat kuitenkaan niitä, jotka ovat innostuneita tekemään tehtäviä eteenpäin. Joten suurin vaara ei varmasti ole siinä, että tekee tehtäviä väärin.

Matikassa tietysti eri asia, kun tunnit koostuvat lähinnä pelkästään laskujen tekemisestä. Mutta ainakin omalta kouluajalta muistan, että nämä lahjakkaimmat oppilaat saivat lisätehtäviä ja tutoroivat muita oppilaita. Ainakin yksi tällainen -matikan kirjan etukäteen tekijä- peruskouluajoilta on muistissa ja näin 15 vuotta myöhemmin hän toimii matematiikan lehtorina. Lahjakkaita ja innostuneita oppilaita pitäisi kannustaa, ei torpata.

Mitä taas tulee tuohon, että koululla ei ole tarpeeksi resursseja käytössä lahjakkaiden oppilaiden mukaan etenemiseen. Luultavasti ne resurssit menee kuitenkin enemmän näihin häiriköihin ja surkeisiin oppilaisiin, jotka vaativat erityistä tukea ja tukiopetusta. Tuskinpa se on opettajalle kovin suuri ponnistus on, jos esim. lahjakkaimmille oppilaille antaa vaikka nettisivuston, jossa käydä tekemässä lisätehtäviä.

Luulisi että siitä on enemmän haittaa, jos lahjakkaiden oppilaiden innostusta ja eteenpäinpyrkimistä ei tueta. Eikö se tällöin aiheuta turhautumista ja ehkä juuri sitä opettajien resursseja vaativaa häiriköintiä.

Edellä menijöissä on se ongelma, että opettajalla ei ole aikaa neuvoa yksilöllisesti eteneviä, vaikka opsit sanoisi mitä. Asiat on pakko selostaa koko luokalle kerralla ja yhdessä. Joku voi tietysti olla nero-Petteri, joka osaa perehtyä kaikkeen itse, mutta miksi sellainen ylipäänsä on tunneilla? Opiskelisi vaikka kotona itsekseen.

Suurin osa oppilaista ei selviydy uuden opiskelusta itse. He vaan kuvittelevat niin tehtyään (väärin) kaikki uuteen asiaan liittyvät tehtävät. Niinpä he eivät viitsi kuunnella, kun opettaja opettaa asiaa, vaan joko viihdyttää itseään pelleilemällä ja häiriköimällä tai sitten rynnimällä eteen päin ja tekemällä taas lisää väärin tehtyjä tehtäviä. Lopputuloksena kaikki kärsii.

Sinänsä kyllä ymmärrän lapsen tuskan, kun joutuu "nujerretuksi". Itselläni on matikkaneroja poikia, joista tuli peruskoulussa joko häiriköiviä alisuoriutujia tai kyynisiä muille naureskelijoita. "Ei-nerot" lapseni ovat taas aina käyttäytyneet kunnolla :) Ratkaisu ei ole kuitenkaan se, että jokainen tekee itsekseen mitä lystää, vaan se, että eri aineissa voisi joustavasti vaihtaa luokkatasoa korkeammalle, mikäli oman luokka-asteen asiat ovat liian helppoja. Olen siis itse kymmenen lapsen äiti ja opettaja. Itse opetan lukuainetta, jota opetan frontaaliopetuksena luennoiden, keskustellen ja muistiinpanoja kirjoituttaen. Mielestäni oppilaat nauttivat tästä "vanhan ajan" systeemistä. En aio muuttaa mitään uudesta opetussuunnitelmasta huolimatta. Meillä ei ole edes mitään tehtäväkirjaa, mitä voisi sählätä eteen päin :)

Vierailija kirjoitti:

Opettajan olisi pitänyt antaa lisätehtäviä, tai vanhemmat voi itse ostaa seuraavan vuoden kirjan. Kirjastoista saa myös paljon ilmaismateriaalia. Oppimisen iloa ei kannata lannistaa. Saksassa jaetaan huippulahjakkaat omalle luokalleen mutta Suomessa kaikki istuu samalla tasolla 16v asti jolloin jakautuminen toden teolla alkaa.

Siis miksi opettajan pitäisi tarjota iltoihin puuhakirjaa vaikka esim. matikasta. Lisätehtäviä voi tarjota tunnilla ja kotiläksyt tulee kaikille, fiksu ope voi antaa hyvälle laskijalla pari ylimääräistä pähkinää kotiin, mutta rajansa silläkin. Että se ei riitä, että koulussa eriyttää ja hommaa lisätehtäviä vaan pitäisi vielä kotiinkin hommata lisätekemistä iltapuuhiksi?

Siihen ylöspäin eriyttämiseen on monta syytä. Meidän lapsi osaa jo englanta ennestään. Ja on just sellainen itsekseen oppija, joka opettelee sujuvaati itsekseen.

Tekee juurikin tehtäväkirjaa eteenpäin tunnilla ja kotona tekee sitten minun antamiani tehtäviä.

Toisessakin kielessä lukee erikseen lukudiplomia, samoin äikässä.

Mä olin tosi hyvä matikassa, paljon edellä muita luokassa. Meilläkään ei saanut tehdä tehtäviä etukäteen. Tein ne ja sitten hankasin pois. Siihen aikaan ei ollut nettiä, mutta mulle isoveljet keksivät lisää tehtäviä. 

Omat pojat olleet myös hyviä matikassa, mutta opeilla on ollut varastossa monisteita, heidän luokillaan on ollut muitakin. 

Vierailija kirjoitti:

Edellä menijöissä on se ongelma, että opettajalla ei ole aikaa neuvoa yksilöllisesti eteneviä, vaikka opsit sanoisi mitä. Asiat on pakko selostaa koko luokalle kerralla ja yhdessä. Joku voi tietysti olla nero-Petteri, joka osaa perehtyä kaikkeen itse, mutta miksi sellainen ylipäänsä on tunneilla? Opiskelisi vaikka kotona itsekseen.

Suurin osa oppilaista ei selviydy uuden opiskelusta itse. He vaan kuvittelevat niin tehtyään (väärin) kaikki uuteen asiaan liittyvät tehtävät. Niinpä he eivät viitsi kuunnella, kun opettaja opettaa asiaa, vaan joko viihdyttää itseään pelleilemällä ja häiriköimällä tai sitten rynnimällä eteen päin ja tekemällä taas lisää väärin tehtyjä tehtäviä. Lopputuloksena kaikki kärsii.

Sinänsä kyllä ymmärrän lapsen tuskan, kun joutuu "nujerretuksi". Itselläni on matikkaneroja poikia, joista tuli peruskoulussa joko häiriköiviä alisuoriutujia tai kyynisiä muille naureskelijoita. "Ei-nerot" lapseni ovat taas aina käyttäytyneet kunnolla :) Ratkaisu ei ole kuitenkaan se, että jokainen tekee itsekseen mitä lystää, vaan se, että eri aineissa voisi joustavasti vaihtaa luokkatasoa korkeammalle, mikäli oman luokka-asteen asiat ovat liian helppoja. Olen siis itse kymmenen lapsen äiti ja opettaja. Itse opetan lukuainetta, jota opetan frontaaliopetuksena luennoiden, keskustellen ja muistiinpanoja kirjoituttaen. Mielestäni oppilaat nauttivat tästä "vanhan ajan" systeemistä. En aio muuttaa mitään uudesta opetussuunnitelmasta huolimatta. Meillä ei ole edes mitään tehtäväkirjaa, mitä voisi sählätä eteen päin :)

En tiedä mistä repäisit tämän esimerkin, että nämä etukäteen tekijät tekevät tehtäviä väärin ja häiriköivät muita. Jos näin tapahtuu niin varmasti tähän häiriökäyttäytymiseen pitää silloin puuttua samalla tavalla kuin muhunkin huonoon käytökseen.  Ei se ole mielestäni silti peruste kieltää muita lahjakkaita oppilaita  ns. etenemään omaan tahtiin. Yksi vaihtoehto varmasti olisi tietyssä aineessa siirtyminen luokka-astetta korkeammalle. Mutta aina se ei ole mahdollista. Luokassa voi olla myös useampi lahjakas oppilas, esim. matikassa tasoerot voivat luokassa olla todella suuria.

En ymmärrä miksei sääntönä voisi olla vaikka, että etukäteen saa tehdä vaikka kirjan- kunhan kuuntelee tunnilla opettajan selostusta, tekee muistiinpanoja ja seuraa, kun läksyjä käydään läpi. Jos läksyissä ei ole moitteita ja kokeista saa erinomaisia mutta tunneilla keskittyy lisätehtäviin, niin missä oneglma?  Lisäksi voitaisiin tehdä selväksi, että tunnilla tehdään oppikirjan tehtäviä ja opettaja ensisijaisesti opastaa näihin liittyen. Jos taas on tehnyt jo tunnilla tehtävät tehtävät ja itse tekee lisätehtäviin niin niistä pitää ensisijaisesti selviytyä yksin.

Jos silti kielletään tehtävien tekeminen eteenpäin, niin eihän siinä ole kyse mistään muusta kuin opettajan ymmärtämättömyydestä erilaisia oppijoita kohtaan ja täydellisestä joustamattomuudesta.

Ikävä tosiasia on että opetuksesta ei tule hevonveetä jos muksut alkaa kaikki tekemään omatahtisesti näitä harjoituksia. Ehkä kuitenkin sovinnollisempi wilmoittelu johtaisi parempaan lopputulokseen.

Kas kun ei saanut jälki-istuntoa liiallisesta innokkuudesta ja oppimisenhalusta. Kyllä ne oli yleensä ihan muut oppilaat, jotka veivät opettajan resursseja kuin ne lahjakkaimmat ja innokkaimmat.

Lettutieteen Vihtori kirjoitti:

Ikävä tosiasia on että opetuksesta ei tule hevonveetä jos muksut alkaa kaikki tekemään omatahtisesti näitä harjoituksia. Ehkä kuitenkin sovinnollisempi wilmoittelu johtaisi parempaan lopputulokseen.

Tuskinpa vaarana sentään, että kaikki alkavat tekemään omaan tahtiin. Kyse oli lahjakkaimmista oppilaista.